Löytö: Fria

Löytö: Fria

Yhteistyössä Fria ja Asennemedia

En ole keliaakikko, enkä gluteeniherkkä, mutta moni ystävistäni on. Olen siis tottunut huomioimaan gluteenittomuuden kokkailuissani jo pidempään – hyvää gluteenitonta leipää en kuitenkaan edelleenkään oikein osaa valmistaa. Tutustuin muutama viikko sitten gluteenittomia ja maidottomia leipomotuotteita valmistavaan Friaan, jonka eilisen blogaajatilaisuuden cateringin hoidin yhdessä Hyvän Olon Kokki Santerin kanssa.

Työnjako oli seuraavanlainen: Santeri teki taikoja Frian kauraleivän päälle, sekä valmisti ihanan ruokaisan salaatin sriracha-lohella, minä mietin maidottomat ja gluteenittomat kuorutteet sitruuna- ja omenamuffineille sekä iki-ihanalle mutakakulle. Tein myös keväisen vihreän levitteen unikkosämpylöille (suosikkini!) ja karkeille minipatongeille.


Santerin ihania marinoituja kasviksia paahdetulla kauraleivällä – NAM!


Frian keliakia-asiantuntija Katri Hautasen tietoisku oli napakka ja informatiivinen, kiitos!

Tilaisuudessa oli läsnä liuta blogaajia, joiden seassa muutama tuttukin: Hanna (Soppaa ja Sirkushuveja), Maiju (Pinkit Korkokengät), Tia (Avaruusasema) sekä Nina (Tunnetila). Maistelimme ensin leipiä sekä Frian Pizza Margheritaa lehtikuohun kera, ja tutustuimme Frian historiaan, tuotekehittelyyn sekä tulevaisuudenvisioihin keliakia-asiantuntija Katri Hautasen johdolla. Keskustelua mm. keliaakikon vappumunkkikateudesta ja arjen haasteista seurasi muffinien sekä mutakakun tuunaus ja kahvit.

Muffinien koristelussa kaikilla oli vapaat kädet: olin varannut aineksiksi avocado-sitruunakreemiä, maapähkinävoi-kookoskermavaahtoa, valikoiman marjoja, kookoshiutaleita sekä kuivattua omenaa + iki-ihania syötäviä orvokkeja. Omat pursotustaitoni ovat vähän niin ja näin – mikä kävi erittäin selväksi kun Hanna aloitti koristelunsa. Ei voi kuin ihailla, kun ammattilainen hoitaa homman!


Kolme taaimmaista Hannan kädenjälkeä, etummainen minun. Eikun harjoittelemaan lisää!


Maijun tyylinäyte

Vaikka kyseessä oli elämäni ensimmäinen catering (hui!), pystyin sentään jännäilyltäni keskittymään myös tilaisuuden muuhun sisältöön. Osallistujien kokemukset ja ajatukset gluteenittoman ruokavalion haasteista olivatkin varsin avartavaa kuunneltavaa! Tarkkana saa olla, kun murunenkin gluteenia voi tehdä keliaakikolle todella huonon olon.

Monenlaista gluteenitonta leipää maistaneena ja ystävieni kokemuksia kuunnelleena olin enemmän kuin tyytyväinen tutustuessani Frian leipiin. Todellinen löytö! Leivonnaiset pakastetaan välittömästi paistamisen jälkeen, ja niissä on gluteenittomalle leivälle hyvä rakenne sekä mehevyys. Unikonsiemensämpylöitä ja mutakakkua voisin pitää pakastimessa vastaisuudessa aina, niin on a) mitä tarjota gluteenia vältteleville ystäville, b) herkkuja myös itselle.

Koska tarjoiluja jäi “hieman” yli, toin tänään työpaikalleni mutakakun ja muffinin poikineen. Herkut tekivät kauppansa vauhdilla, reseptien perään kyseltiin, ja ennustan, että ainakin erään työkaverin kotona syödään Frian mutakakkua ja muffineita äitienpäivänä.

Ja… syötiinpähän yksi mutakakku myös oppilaiden kanssa 🙂 Pieni lahjonta ei ole koskaan pahitteeksi, eihän?

Niin se leivite! No, keväthuumassa tekee mieli tehdä mahdollisimman paljon kaikkea vihreää. Herneet ja minttu on klassikkoyhdistelmä, ja aina yhtä toimiva sellainen. En siis tällä kertaa lähtenyt keksimään pyörää uudelleen – lisäsin toimivaan yhdistelmään vain yhtä lempiyrttiäni eli kirveliä (joka on myös erinomainen kaveri herneille). Olisipa vaan jo tuoreiden herneiden aika…

Herne-minttulevite n. 15 leivälle

600 g herneitä (sulatetut pakasteherneet toimivat hyvin!)

300 g pehmeää tofua

1 ruukku kirveliä

1 ruukku minttua

(puoli ruukkua vesikrassia)

1 sitruuna

2 rkl oliiviöljyä

(1 avocado)

suolaa, mustapippuria

Soseuta kaikki ainekset. Mausta reilulla ripauksella vastarouhittua mustapippuria sekä suolaa. Anna tekeytyä jääkaapissa ainakin muutama tunti. Levite on täyteläisempää, jos soseutat sekaan yhden kypsän avocadon.

226 views

Flipperin ystävän voileivät

Flipperin ystävän voileivät

1d5c1cb4f6cd7b5c669f61a91407937c

Aina kun ostan tonnikalaa, mielessäni vilahtaa Flipper, ja tunnen piston sydämessäni. Lautaselleni päätyy tonnikalaa siis suhteellisen harvoin, ja pyrin aina valitsemaan mahdollisimman eettisen vaihtoehdon. Valikoima on onneksi juuri saanut lisäystä, sillä John West on vastikään lanseerannut eettisen tonnikalan, jota voi syödä paremmalla omallatunnolla.
Pimennossa eläneille pieni tietoisku WWF:n kalaoppaasta: “Maailman kaupallisesti tärkeimpien kalakantojen ennustetaan romahtavan jo meidän elinaikanamme ylikalastuksen takia.” Kalakantojen romahdus olisi sellaisen mittakaavan ympäristökatastrofi, etten halua edes ajatella, kuinka kauas sen vaikutukset ulottuisivat. Kun kalasta kuitenkin tykkään, niin haluan valinnoillani kantaa vastuun syömisistäni:
– Voin valita mitä kalaa syön. Voin valita ensisijaisesti kotimaista ja vastuullista kalaa. Halutessani tonnikalaa syön paremmalla omallatunnolla kun valitsen MSC-sertifioituja tuotteita. Kodin ulkopuolella asioidessani vaadin tiedon kalan alkuperästä. WWF:n kalaoppaasta löytyy helposti ajankohtaista tietoa uhanalaisista kalalajeista, niin täällä Suomessa, kuin ulkomaillakin.

– Voin myös valita missä asioin: WWF Suomi haastoi vuonna 2012 suomalaisia elintarvikealan toimijoita sitoutumaan kestävän kalastuksen kampanjaan, ja lista mukaan lähteneistä toimijoista löytyy täältä.
Suurimmat tonnikalanpyynnin ongelmat ovat laittomien kalastajien harjoittama ryöstökalastus (joka on monin paikoin johtanut jo kalakantojen häviämiseen ja lajien sukupuuttoon), sekä troolatessa ja ajoverkolla kalastettaessa saatava sivusaalis (joka vieläpä useimmiten kaadetaan kuolleena takaisin mereen).
John Westin MSC-sertifikoitu tonnikala kalastetaan vavalla ja siimalla yksittäin, jolloin sivullisilta uhreilta, kuten merikilpikonnilta ja Flipperin kavereilta vältytään. Samalla kalakannan kestäväksi määritelty taso on helpompi säilyttää. Marine Stewardship Council (MSC) on riippumaton ja voittoa tuottamaton järjestö, joka pyrkii edistämään kestävää merenelävien tuotantoa oman sertifiointiohjelmansa ja ympäristömerkkinsä avulla, ja merkki on luotettava todiste mm. siitä, ettei tuotteen valmistaja kasvata liikakalastuksen ongelmaa.

Koska asiani oli tällä kertaa poikkeuksellisen painavaa, ovat särpimet vastapainoksi kevyitä. Voileipäkakkusesonki on käynnistynyt, on YO-juhlia ja rippijuhlia… ja minulle ei tänävuonna kutsuja ole näihin kemuihin juuri tipahdellut. Koska olen valtava voileipäkakun fani, en malta olla väsäämättä harvinaiselle herkulle korvikkeita – eli voileipiä.

78200b9482029e4096f841064efe1312

Tonnikalaleivät 4:lle

1 purkki MSC-sertifikoitua tonnikalaa vedessä
1 iso kypsä avocado
4 rkl laadukasta majoneesia (itse käytän japanilaista Kewpie-majoneesia)
2 tl Dijon-sinappia
2 kevätsipulia
puolen sitruunan mehu
suolaa
reilusti mustapippuria
sentin pätkä hienoksi raastettua piparjuurta
muutama tillinoksa silputtuna
1 avomaan kurkku
muutama retiisi
8 palaa paahtoleipää

Soseuta avocado sitruunamehun ja sinapin kanssa. Sekoita mukaan valutettu tonnikala, piparjuuriraasre, hienonnettu kevätsipuli ja puolet tillistä. Mausta suolalla ja pippurilla.
Kuori avomaankurkku ja viipaloi se parin millin siivuiksi. Pyörittele siivut lopussa tillissä ja mausta ripauksella suolaa ja sokeria.
Kokoa leivät voitelemalla ne ensin majoneesilla. Täytä sitten puolet paloista tonnikalaseoksella. Jaa kurkut tasan lopuille leivälle, ja kippaa tonnikalaleivät kurkkuleipien päälle, tonnikalapuoli alaspäin. Leikkaa leivät vinottain kolmioiksi. Voit halutessasi leikata leivistä reunat pois ja koristella ne voileipäkakkutyyliin majoneesilla, kurkulla ja retiisillä.

699bf25b5daca206df92b6eb4435de4d

Lisätietoa aiheesta Finnwatchin ja Greenpeacen sivuilla.
ps. Osallistun tällä reseptillä Sugar Helsingin järjestämään John West -haasteeseen. Tuotteen olen saanut maahantuojalta testattavaksi.

5 views

Nokkostähkä

Nokkostähkä

7e0123c71c5adc1bcd68d782f44b3fec

Jokakesäinen paljassääristen riesa, nokkonen, on aloittanut kasvukautensa ja minä sanon HURRAA! Ihan vielä ei nokkosta metsistä löydy riesaksi asti, mutta tarkkaavaisesti maata katseella nuohoava saa jo saaliikseen aamiaismunakkaan tarpeet äkkiä. Olen tosin huomannut, että jos lähden vartavasten keräämään nokkosta, niin tulen kotiin tyhjin käsin – niinpä nappaan lenkille tai kävelylle lähtiessäni taskuun kaksi pientä muovipussia, ja kerään toinen pussi kättä suojaten matkan varrelta kaikki tielleni osuvat polttiaiset.

10c66f4971b8f4baa20f3677c7db04bf

Ruokapöytään nokkonen pitäisi kerätä ennen kukintaa, ja mieluiten aurinkoisen jakson jälkeen, jolloin sen nitraattipitoisuus on alhaisimmillaan. Keräiltävät versot saisivat olla yli kymmensenttisiä. Kasvupaikan suhteen kannattaa olla tarkkana: navetan nurkalla kasvava nokkonen imee itseensä turhankin kanssa nitraattia, etkä varmaan halua myöskään pakokaasuilla rikastettua ruokaa lautasellesi… Jos nokkosen kerää puhtaasta paikasta, sitä ei välttämättä tarvitse edes ryöpätä eikä keittää.

Nokkosessa on esim. pinaattiin verrattuna moninkertaisesti enemmän rautaa, ja erittäin runsaasti C-vitamiinia. Nuoret ja pienet nokkoset ovat ravintoarvoiltaan parhaita, mutta niittämällä polttiaispöheikön matalaksi, saat kasvun alkamaan taas alusta: näin voi pärjäillä yhdellä kunnon apajalla koko kesän. Isompien nokkosmäärien keräilyä varten varustaudun kumihanskoilla, saksilla ja ämpärillä – tavoitteenani on nimittäin saada kesän aikana pakastimeen kunnon rautaisannokset ensi talven varalle.

Nokkosten käsittely on varsin helppoa: irroittele lehdet varsista ja huuhtele siivilässä. Ryöppää runsaassa kiehuvassa vedessä ihan vain minuutin verran, ja jäähdytä nopeasti kylmässä vedessä. Purista nokkosista ylimääräinen vesi pois ja käytä ruokiin heti tai pakasta. Nokkosia voi käyttää pinaatin tapaan keitossa, letuissa, leipä- tai sämpylätaikinassa… ihan missä vaan, oikeastaan. Oma suosikkini tällä hetkellä on nokkosmunakas, jota maustan manchegolla ja chilillä.

Vapuksi meinaan kuitenkin askarrella nokkosesta näyttävän piknikevään: täytetyn tähkäleivän, josta on helppo irroitella annospaloja kaikille nälkäisille. Leipätaikinan ja nokkostäytteen teen jääkaappiin aattona, ja vapunpäivänä vain nopsaan muotoilen leivän ja paistan sen. Helppo homma, vaikka näyttääkin työläältä.

508604108299f190b9b3f3161f97949e

Nokkosilla täytetty tähkäleipä:
Leipätaikina:
2 dl n. 42º vettä
0,5 dl oliiviöljyä
1 rkl juoksevaa hunajaa
1,5 tl suolaa
puoli pussia kuivahiivaa (n. 6g)
3 dl hiivaleipäjauhoja
1,5 dl ruisjauhoja
Täyte:
1 dl ryöpättyä nokkosta, josta vesi on puristettu pois
100 g vuohenjuustoa
1 rkl hunajaa
2 rkl oliiviöljyä
0,5 dl rouhittua saksanpähkinää
suolaa, vastarouhittua mustapippuria

Lämmitä vesi hieman kädenlämpöistä lämpimämmäksi, ja sekoita siihen kulhossa oliiviöljy, hunaja, kuivahiiva ja hiivaleipäjauhot. Laita kulho lämpimään peitettynä hetkeksi, ja varmista että hiiva on aktivoitunut. Sekoita taikinaa rivakasti, joko käsin puuhaarukalla tai lusikalla, tai koneella. Lisää suola ja desi ruisjauhoja, ja jatka sekoittamista. Vaivaa taikinaa jauhotetulla pöydällä, ja lisää loput ruisjauhot vähän kerrallaan (kun taikina ei enää tartu käsiin, olet lisännyt tarpeeksi jauhoja ja saanut aikaan tarpeeksi sitkoa). Peittele taikina öljyttyyn kulhoon ja jätä se kohoamaan jääkaappiin mieluiten yön yli, muutama tuntikin tosin riittää.

Valmista täyte murentamalla vuohenjuusto kulhoon. Notkista juusto oliiviöljyn avulla ja mausta hunajalla. Sekoita juustoon silputtu ja ryöpätty nokkonen, mausteet, sekä saksanpähkinärouhe. Kun taikina on levännyt ja kohonnut ja on leipomisen aika, laita uuni lämpiämään 200 asteeseen. Kumoa taikina kevesti jauhotetulle alustalle, ja kauli se uunipellin kokoiseksi levyksi. Levitä täyte levylle samaan tapaan kuin kääretorttua tehdessä: jätä toiseen reunaan vähän tyhjää. Rullaa levy. Nosta rulla varovasti leivinpaperoidulle uunipellille (voit myös leikata sen kahteen osaan).

2389517a12e30e03f1b07ef05c71eaaa

9efddaf8b3997c4d812cbf436b552aa0

Saksi rullaan vinoja viiltoja noin kahden sentin välein. Viillot eivät saa ulottua rullan läpi, palojen on siis tarkoitus pysyä alaosastaan kiinni toisissaan. Taivuta ja käännä jokatoinen osio vasemmalle, jokatoinen oikealle, niin että rullan kerrokset näkyvät ylöspäin ja leivästä muodostuu tähkä. Jätä tähkä kohoamaan puoleksi tunniksi. Paista sitten uunissa 200 asteessa viitisen minuuttia, laske lämpö 175 asteeseen ja paista, kunnes leipä on kypsää (n. 20 minuuttia).

77d74522cea5de28927fce172598516e
Ps. Parhaimmillaan tämä leipä on vielä lämpimänä, ja hyvässä seurassa nautittuna. Vappupiknikillä nähdään!

53 views

Oliivi Fougasse

by Juulia 0 Comments
Oliivi Fougasse

661ec617b26c890938132282766de9b9

Palmusunnuntain ja vihreän brunssin inspiroimana leivoin eilen fougassea. Fougasse on ranskalainen vastine focaccialle, ja näyttävän ulkonäkönsä ansiosta se on huipputarjottavaa juhlissa. Leivässä on rikkonaisen muotoilun vuoksi paljon rapeaa pintaa, mutta sisältä se on pehmeän kuohkeaa ja kosteaa. Taikinan voi maustaa eri tavoin, mutta se on herkkua ihan sellaisenaankin, eikä kaipaa lisukkeita kadotakseen suoraan käsistäsi.
Oikeaoppinen fougasse tehdään todella löysästä taikinasta, jonka käsittely on melkoisen vaativaa. Tämä minun fougasseni saisi ranskalaiset leipurit varmaan repimään hiukset päästään – mutta pyhpah, ei kerrota niille. Parhaan maun ja rakenteen leipään saa, kun malttaa nostattaa taikinan hitaasti kylmässä yön yli, hätähousuille tämä ohje siis ei ehkä ole omiaan. Maltti on valttia!

7044450f3c4f37d69b8caac21f3c8ec8

Oliivi-Fougasse:
2 dl 42º vettä
yhteensä n. 1 dl oliiviöljyä
2 tl juoksevaa hunajaa
1,5 tl suolaa
puoli pussia kuivahiivaa (n. 6g)
4-5 dl hiivaleipäjauhoja
1 dl vihreitä oliiveja viipaloituna

Lämmitä vesi hieman kädenlämpöistä lämpimämmäksi, ja sekoita siihen kulhossa reilu puoli desiä oliiviöljystä, hunaja, kuivahiiva ja 1,5 dl jauhoista. Anna seoksen seisoa puolisen tuntia, jotta näet, että hiiva aktivoituu (seos alkaa kuplia). Sekoita taikinaa rivakasti lusikalla, niin sitkoa alkaa muodostua. Lisää suola ja desi jauhoja, ja jatka sekoittamista. Taikina muuttuu silkkisemmäksi, ja alkaa irtoilla kulhon reunoista – hyvä. Peitä kulho ja jätä taikina kohoamaan jääkaappiin mieluiten yön yli, mutta vähintään kolmeksi tunniksi.

91e43152e8840830f03311e2c0203991

Seuraavana päivänä ota taikina esiin, ja kumoa se hyvin jauhotetulle alustalle. Painele taikina litteäksi öljytyillä käsillä, ja levitä oliivinviipaleet tasaisesti levylle. Leivontalastaa apunakäyttäen rullaa taikina kääretortun tapaan. Muotoile rullasta pallo, ja vaivaa taikinaa huolella kunnes se ei enää tartu käsiisi kovin pahasti. Lisää jauhoja aina vähän kerrallaan, ja venytä taikinaa sitkon luomiseksi. Taikinalasta on tässä hyvä apu: irroittele sillä taikinaa alustasta ja käsistäsi. Taikina kannattaa pitää liikkeessä, pöydällä möllöttäessään se taatusti liimautuu alustaansa kiinni. Jauhoja tarvitset enintään 2,5 dl tässä vaiheessa. Kärsivällisyys palkitaan, uurastuksen lopuksi taikina on silkkistä ja sileää.
Tarkoitus olisi siis säilyttää taikina niin kosteana, kuin mahdollista, mutta kuitenkin pystyä käsittelemään sitä – heti kun huomaat sitkon muodostuneen, ja taikinan rakenteen muuttuvan venyvämmäksi, lopeta jauhojen lisääminen. Jatka taikinan vaivaamista vielä tovi, ja litistele se sitten jauhotetulle leivinpaperille haluamaasi muotoon. Viillä terävällä veitsellä taikinaan aukkoja, ja venytä niitä varovasti levemmiksi. Yritä pitää taikinakaistaleet kauttaaltaan yhtä paksuina, jotta leipä paistuisi tasaisesti. Jätä taikina kohoamaan noin tunniksi.

Kuumenna uuni 225º asteeseen ja sivele leipä öljyllä, ennenkuin laitat sen uuniin. Jos haluat saada kuoresta extrarapean, viskaa uunin pohjalle muutama jääpala tai suihkauta sumutinpullolla muutaman kerran uunin sisään. Tarkkana kuitenkin, että toimit nopeasti: älä anna lämmön karata, eli laita luukku kiinni vauhdilla!
Paista leipää 10 minuuttia kuumassa uunissa, ja alenna lämpöä sitten kahteensataan. Leipä kypsyy osioiden paksuudesta riippuen 20-30 minuutissa. Tiedät sen olevan kypsää, kun pohjaa kopauttaessa leipä kuullostaa ontolta.

bb1a79c5920f09fabc5d499bd1b30dc2

Ps. Kokeile maustaa leipää myös yrteillä, chilillä, aurinkokuivatuilla tomaateilla, kapriksilla, chorizolla, kinkulla tai juustolla – nam!

72 views