Lämmin kikhernesalaatti olutvinegretin kera

by Juulia 0 Comments
Lämmin kikhernesalaatti olutvinegretin kera
SAMSUNG CSC

Huomasin taannoin, että olen alkanut toistamaan itseäni: halutessani lämmintä salaattia, teen melkeinpä poikkeuksetta jotain kikherneistä, kurpitsasta, lehtikaalista, ja/tai chorizosta. Eri variaatioita teemasta alkaa olla reseptikirjassani jo aika monta, eikä siinä toki mitään – ovathan ne kaikki selkeästi minulle mieleen. Uunissa kullankeltaisiksi paahtuneet kikherneet yhdistettyinä johonkin tuliseen, rapeaan, suolaiseen ja makeaan vain toimii. Lisäksi nämä kikhernepohjaiset salaattini valmistuvat itsekseen uunissa, eli sopivat myös ns. laiskoille päiville.

Käytin vuoden alusta aikaa muutaman tunnin siihen, että kävin blogiani läpi Vuosikatsaus 2015 -juttua varten. Siinä samalla tuli bongattua tämäntalvisten kikhernesalaattieni äiti: juttu, jota parhaillaan luette. Olen kuvannut ja kirjoittanut tämän reseptin nimittäin jo joskus lokakuussa, mutta jutuntynkä on jäänyt syystä tai toisesta luonnoskansioon odottelemaan löytymistään. Jospas sen nyt sitten lopulta julkaisisi 🙂

Sori Brewingin Garden Wit on maustettu korianterilla, ruusunmarjalla ja appelsiininkuorella – toimii sekä salaatin kaverina, että olutvinegretin raaka-aineena!

Laiskan päivän resepti tämä kikhernesalaattieni äiti ei kuitenkaan ole, vaan sellainen ihan vähän työläämpi versio. On oikein vinegrettiä ja kaikkea! Nythän se muistuu itseasiassa mieleenkin, miksi juttu roikkui siellä luonnosten limbossa: olutvinegrettiä piti tehdä useampi koeversio ennen kuin olin siihen tyytyväinen. Kun ohje lopulta oli valmis, taisin olla jo täysin kypsä koko aiheeseen.

Aika parantaa keittiöegonkin haavat, joten nyt ei tee kipiää viimeistellä tämä juttu. Ehkä sitä vinegrettiäkin vielä jonain päivänä vielä viilaa, hyvää se on onneksi jo tällaisenaankin. Eikä muuten huolta teille, jotka vietätte tipatonta tammikuuta – alkoholi kun keitellään siitä soossista poijjes.

Lämmin kikhernesalaatti olutvinegretillä 2:lle

1 tlk kikherneitä (n. 250 g)

n. 150 g chorizoa tai soijachorizoa

1 tl savupaprikaa

2 tl juustokuminaa

2 tl jauhettua korianterinsiementä

mustapippuria ja suolaa

2 rkl oliiviöljyä

400 g myskikurpitsaa

1 rkl juoksevaa hunajaa

puolen appelsiinin mehu

100 g lehtikaalia

olutvinegrettiin:

puolen appelsiinin mehu

1 dl sitruksista vehnäolutta

1 tl juoksevaa hunajaa

2-2,5 rkl oliiviöljyä

ripaus suolaa ja pippuria

Sekoita kikherneet, 1 rkl oliiviöljyä sekä pieneksi pilkottu chorizo keskenään ja mausta juustokuminalla, savupaprikalla, pippurilla ja suolalla (muista että chorizo on jo itsessään melko suolaista). Laita seos uunivuokaan. Jätä toiseen päähän vähän tilaa kurpitsalle, tai laita kurpitsa omaan vuokaansa.

Poista kurpistasta siemenet ja pilko se parin sentin kuutioiksi. Mausta lopulla öljyllä, hunajalla, suolalla ja pippurilla. Laita kurpitsakin vuokaan. Paista kurpitsaa ja kikherneitä uunissa 200 asteessa noin 20 minuuttia, tai kunnes kurpitsa on saanut väriä ja on läpikypsää. Ota vuoka uunista ja purista kurpitsan päälle puolikkaan appelsiinin mehu.

Sillä välin kun kurpitsa ja kikherneet paistuvat uunissa, keitä pienessä kattilassa olutta ja puolen appelsiinin mehua kasaan, kunnes jäljellä on vajaa puoli desiä nestettä. Vispaa sekaan hunaja, suola ja pippuri sekä öljy, kunnes seos on emulsioitunut.

Revi pestystä lehtikaalista lehtiruodit irti ja silppua kaalia pieneksi. Sekoita siihen puolet kastikkeesta ja hiero kastike kaalisilppuun käsiesi välissä, kunnes se hieman pehmenee. Annostele kaali kahdelle lautaselle, jaa niille myös kikherneet ja kurpitsa ja valuta loppu kastike vielä annosten päälle.

Tarjoile salaatti vielä vähän lämpimänä. Kastikkeen ja lehtikaalin voi valmistaa jo etukäteen, jolloin kaali ehtii muhia vielä pehmeämmäksi jääkaapissa. Ruokajuomaksi toimii hyvin kastikkeessakin käytetty olut, eli kevyen mausteinen, sitruksinen ja raikas vehnäolut.

 Ps. Paremmin varustelluista maitokaupoista löytyy esim. tämän jutun kuvauspäivänä käyttämäni Garden Wit; muita passeleita ovat esim. To Øl Cloud 9 Wit sekä Gypsy Inc Gypsy Wit – kokeile kuitenkin ihmeessä ohjetta millä vehnäoluella vaan.

112 views

Dagen efter -tortillapizza

by Juulia 0 Comments
Dagen efter -tortillapizza
SAMSUNG CSC

Onneksi pikkujoulukausi alkaa vihdoinkin hiipumaan: pahimmillaan/parhaimmillaanhan kemuja on ollut viikkotolkulla joka perjantai ja lauantai (jopa useammat päivässä). Moisesta tonttuilusta ei tämän ikäisenä enää selviä seuraamuksitta, ja niinpä ns. “korjaussettiä” on tullut tarvinneeksi jo monta sunnuntaita putkeen. Juhlaa nyt elämässä tuskin koskaan on liikaa, mutta se olo, mikä turhan rempseästä juhlasta seuraa… e i  h y v ä.

Onneksi morkkistelunkin voi hoitaa nautiskellen. Hoidan ryytynyttä ja nuutunutta oloa kolmella tavalla: juon tolkuttomasti kylmää vettä, nysvään sängyssä katselemassa Ru Paul’s Drag Racea ja syön jotain tulista, suolaista ja rasvaista. Ideaalitilanteessa kotoa ei tarvitse poistua lainkaan. Lämpimänä vuodenaikana luottoruokani darrantappoon on papaijasalaatti Som Tam, muutoin melkeinpä poikkeuksetta pizza. Pizzataksiin en sentään turvaudu, ellei ole tosi hätä kyseessä – kokkailu kun tekee minulle huonovointisenakin aina hyvän mielen 🙂

Mutta mikäs neuvoksi, jos pizzaa halajaa, pizzataksiin ei tahdo langeta, eikä sitä taikinaa jaksa vääntää? Pizzahan nyt ei muutenkaan ihan niin pikainen ruoka edes ole: parhaan taikinan tekeminen kun vie enemmänkin vuorokauden kuin tunnin. Ratkaisen tämän ongelman yleensä joko tekemällä “munakaspizzan”, tai taikomalla tortillapizzan, jonka tekee parhaimmillaan alle vartissa, mikäli on ollut tarpeeksi kaukokatseinen ja varannut kotiin muutamia tarvikkeita:

  • juustoraastetta (jota minulla on aina pakastimessa)
  • tortillalettuja (joita voi myös pakastaa)
  • säilykepapuja (aina kaapissa)
  • purkkisalsaa
  • kananmunia (aina kaapissa)

Elikkä itselleni riittää, että ostoslistalla on perjantaina salsaa sekä mahdollisesti tortillalättyjä. Mikäli kotoa löytyy vielä tuoretta tai säilöttyä chilipaprikaa, tomaattia, korianteria, kevätsipulia, sekä muutama nokare creme fraichea, on tämä pika-aamiaispizza jo aika voittamaton ase sitä kaikkein pahintakin darralohikäärmettä vastaan 😉

Koska pikkujoulukausi osuu todella kiireiseen aikaan myös työrintamalla, olen päätynyt viimeisen parin viikon aikana vetämään näitä lättyjä ihan arkisinkin. Niin ihania kuin pitkät kokkailusessiot minusta ovatkin, ei tässä kaamosuupumuksessa jaksa päivittäin suuria väsäillä, varsinkaan kun raahustaa kotiin vasta iltaseitsemältä-kahdeksalta. Moisina päivinä suorastaan tirauttaa kyyneleen, kun tajuaa, että ainekset helppoon ja nopeaan päivälliseen löytyvät viikonlopun jäljiltä jo valmiiksi kaapista!

Tortillapizza 1:lle

1 vehnä- tai maissitortilla

n. 2-3 rkl salsaa

1-2 dl raastettua vahvaa cheddaria

reilu desi huuhdottuja ja valutettuja säilykepapuja (itse suosin tässä yhteydessä kidney- ja mustapapuja)

1 kananmuna

1 jalapeno

4-5 halkaistua kirsikkatomaattia

2 rkl creme fraichea

ripaus savupaprikaa

tuoretta korianteria ja/tai kevätsipulia

Lämmitä uuni 200 asteeseen. Laita tortillalätty leivinpaperoidulle pellille ja levitä päälle salsaa. Ripottele seuraavaksi pohjalle juustoraaste, ja sen jälkeen levitä pavut sekä kirsikkatomaatin puolikkaat letun reuna-alueille niin, että keskelle jää noin kymmenensenttinen pesä munalle (jos et rakenna munalle pesää, se saattaa mokoma karata). Riko muna varovasti letun keskelle, ja lykkää pelti uunin keskitasolle.

Paista pizzantapaistasi vain sen verran, että juusto sulaa ja hieman ruskistuu – varo polttamasta letun reunoja, kröhöm! Itse tsekkailen paistaessa lähinnä munaa: en halua että keltuainen hyytyy täysin, joten heti kun valkuainen on täysin kiinteytynyt, otan lätyn uunista. Lopuksi viimeistelen herkkuni muutamalla creame fraiche -nokareella, ripauksella savupaprikajauhetta, ohuesti viipaloidulla jalapenolla, sekä reilulla määrällä tuoretta korianteria ja/tai kevätsipulia.

312 views

Linssi-pinaattipöperö sesongin herkuilla

by Juulia 0 Comments
Linssi-pinaattipöperö sesongin herkuilla

Kasvissyöjävuosinani yksi vakioruuistani oli punaisista linsseistä valmistettu mausteinen pöperö, jonka esikuvana toimi intialainen linssiruoka dhal (jolle resepti löytyy vaikkapa täältä). Saatoin syödä sitä suoraan kattilasta, ja välillä harva se päivä – varsinkin pimeänä vuodenaikana tuo suolainen puuro toi sekä lohtua että lämpöä eloon ja oloon. Punaisista linsseistä valmistettuna pöperöni oli sekä halpa, että nopea, ja sen raaka-aineet löytyivät kotoa melkein aina – linssit ja mausteet kuivakaapista, pinaatti pakastimesta.

Viikonloppuna kämpässäni tapahtui kylmeneminen, joka on selvä merkki siitä, että kesä todellakin on historiaa. Niin ihana kuin kotini onkin, täällä on ihan saakelin kylmä talvisin 🙁 Napsautin siis masentuneena ekstrapatterini päälle ja kääriydyin huopiin tuijottelemaan Netflixiä, kun nälkä iski. Kylmissään ei kauppareissu houkutellut, ja jotain piti saada väsättyä, jotain lohduttavaa ja lämmintä… onneksi mieleen tuli linssipöperö!

Parissakymmenessä minuutissa kätösissäni oli kulhollinen nostalgista herkkua, ja saatoin jatkaa Netflixailuani peittokasassani. Ah, autuutta!

Postasin kuvan herkustani Instagramiin, ja yllätyksekseni muutama kyseli heti respetin perään. No täältä pesee! En kuitenkaan malttanut olla päivittämättä reseptiäni hieman, kun kotosalla pyöri ihanan kirpeitä vihreitä tomaatteja sekä myskikurpitsaa. Kasviksien lisääminen ruokaan on harvemmin huono idea, vai kuinka? Uudistettu versio on ravinteikkaampaa ja moniulotteisemman makuista, mutta sille simppelille sörsselille on silti varattu ikuinen paikka mahassani.

Linssi-pinaattipöperö 2:lle

2 dl punaisia linssejä

peukalon pituinen pätkä inkivääriä

3-4 valkosipulin kynttä

1 mieto chili

50 g luomuvoita / gheetä / kookosöljyä

2 rkl korianterin siemeniä

2 rkl jauhettua juustokuminaa

2 tl mustia sinapinsiemeniä

1 tl jauhettua kanelia

½ tl rouhittua kardemummaa

½ tl jauhettua valkopippuria

1 rkl kurkumaa

1 rkl hunajaa

5-6 dl vettä

200 g (pakaste)pinaattia

optionaaliset bonukset:

2 dl kurpitsasosetta

1 dl kookoskermaa / nokare paksua jugurttia / cashewkermaa: 1 dl liotettuja cashewpähkinöitä + 0,5 dl vettä + surrur

2-3 rkl unikonsiemeniä

2 vihreää tomaattia

Paahda sinapin- ja korianterinsiemeniä kuivalla pannulla, kunnes ne alkavat tuoksua (varo polttamasta). Riko siemeniä hieman morttelissa. Silppua valkosipuli, chili, raasta tai hienonna inkivääri. Paista niitä voissa keskilämmöllä, kunnes valkosipuli pehmenee, lisää sitten kaikki mausteet suolaa ja hunajaa lukuunottamatta, ja paista vielä muutama minuutti. Keittiössä pitäisi tässä vaiheessa tuoksua jo reilusti mausteiselta.

Lisää kattilaan huuhdotut linssit ja pyörittele ne sekaisin mausteseoksen kera. Lisää 5 dl vettä ja keittele seosta keskilämmöllä, kunnes linssit ovat läpikypsiä ja alkavat hajoilemaan. Lisää vettä tarvittaessa, jos seos on liian paksua. Lisää pöperöön pinaatti ja kuumenna, mausta suolalla ja hunajalla. Jos syön pöperöni yksinkertaisessa muodossaan, lisää siihen lautasella vielä voisilmän. Se on oleellinen osa nautintoa 😉

Optionaaliset bonukset:

  • Kypsennä myskikurpitsaa, soseuta ja pyöräytä sose linssipöperön sekaan. Makea kurpitsasose pehmentää melko mausteisen ja tulisen linssimössön makua mukavasti. Nokare jugurttia ajaa saman asian.
  • Cashewkermaa käytän, jos kotoa ei löydy kookoskermaa tai jugurttia – cashewpähkinöitä kun kaapistani löytyy melkein aina. Ideaalitilanteessa laittaisin pähkinät likoamaan jo edellisenä päivänä, mutta pikaliotus kuumalla vedellä toimii myös. Liotetut pähkinät soseutetaan vesitilkan kera ja sitten ihana pähkinäkerma vain mössön sekaan.
  • Unikonsiemet tuovat pöperöön lisää rousketta, niitä sekoitan pöperöön välillä runsaammallakin kädellä.
  • Ja lopuksi se kivoin lisuke: vihreä tomaatti! Rakastan vihreiden tomaattien kirpeyttä, ja lisään niitä mielelläni makeiden bataatti- ja kurpitsakeittojen päälle kontrastiksi. Vihreiden tomaattien kausi on lyhyt, joten lisään niitä tällä hetkellä vähän kaikkeen – viikonloppuna älysin kuutioida yhden linssipöperönkin kruunuksi, hyvä minä! Oli nimittäin namia tässäkin 🙂

Ps. muistathan lisätä suolan linssipöperöön vasta, kun linssit ovat täysin kypsyneet! Suolattu keitinvesi kovettaa linssit ja kypsymistä saa vartoa iäisyyden.

Pps. jos kotoasi ei normaalisti löydy moista maustearsenaalia, voit korvata tuon litaniani esim. garam masalalla.

471 views

Eväslaatikko: Kukkakaaliriisiä, pähkinätofua + mikromuna!

by Juulia 3 Comments
Eväslaatikko: Kukkakaaliriisiä, pähkinätofua + mikromuna!
og:image

SAMSUNG CSC

Eväslaatikko parka. Silkkaa tyhjää täynnä useampia päiviä, kun olen evästelyn sijaan rampannut kavereiden kanssa lounailla. Viimein kuitenkin tsemppasin, ja pakkasin itselleni omasta mielestäni melko päheät eväät: mausteista kukkakaaliriisiä, paistettua tofua sekä maapähkinäkastiketta.

Vaikken eläissäni ole kypsentänyt kananmunaa mikroaaltouunissa (tai juuri mitään muutakaan), käärin vielä rohkeasti raa’an munan servettiin ja lykkäsin senkin eväslaatikkoon! Kerrankos sitä yhden mikromunan tekee?

SAMSUNG CSC

Uskalias strategiani onneksi toimi. En tosiaankaan ole kovin kokenut mikrottaja – edellisen kerran asuin mikron kanssa samassa kodissa lähemmäs 15 vuotta sitten. Joutuessani mikrojen kanssa tekemisiin, olen yleensä melko avuton ja odottelen että paikalle sattuisi joku, joka osaa neuvoa mistä napista kone lähtee käyntiin.

Töissä mikrossa on sentään kätevä nappula, josta painamalla ruokaa voi säteilyttää 30 sekuntia kerrallaan. Sitä toistuvasti painelemalla sain kuin sainkin ruokani kypsennettyä: raaka kukkakaali höyrystyi juuri sopivaksi samassa ajassa, kun muna hyytyi kypsäksi.

SAMSUNG CSC

Kukkaaliriisi 1:lle

n. 150 g kukkakaalin kukintoja

pieni valkosipulin kynsi

korianterin varsia

korianterin lehtiä

1-2 kevätsipulia

muutaman sentin pätkä tuoretta inkivääriä

n. 30 g suolapähkinöitä

maun mukaan tuoretta chiliä

ripaus suolaa

Surauta tehosekottimen silppuriosassa pieneksi valkosipuli, inkivääri, chili, kevätsipulin vaaleat osat, pähkinät sekä korianterin varret. Lisää kukkakaali (muutamassa erässä, riippuen silppurisi koosta). Silppua hienoksi muruksi – riisinjyvä on hyvä vertauskohde.

  • jos et omista silppuria, voit raastaa valkosipulin ja inkiväärin hienolla terällä, kukkakaalin isolla terällä ja silputa loput mausteet normaaliin tapaan.

Tarkista, että kaikki ainesosat ovat sekoittuneet tasaisesti ja sekoita joukkoon vielä korianterin lehdet, sekä kevätsipulin vihreät osat. Kovin tarkkaa mikrotusohjetta en valitettavasti osaa antaa (ks. yllä…), työpaikkani mikrossa tästä tuli hyvää noin neljässä minuutissa.

Seoksen voi myös paistaa paistinpannulla (n. 3-4 minuuttia, sekoittele kokoajan). Kukkakaalissa saa kummassakin tapauksessa kuitenkin olla vielä puruvastusta kun käyt sen kimppuun – älä siis ylikypsennä.

SAMSUNG CSC

Tofua ja maapähkinäkastiketta 1:lle

Tofuun:

n. 150 g tofua (oma suosikkini on Jalotofun Kylmäsavu)

n. 1 rkl soijakastiketta

n. 2 rkl hunajaa

2 rkl (kookos)öljyä

Kastikkeeseen:

2 rkl sileää maapähkinävoita

n. 1 rkl hunajaa (tai muuta juoksevaa makeutusta)

1 tl chilikastiketta (esim. srirachaa)

puolen limetin mehu

1-2 tl kalakastiketta tai ripaus suolaa

1-2 rkl vettä tai kookosmaitoa

Kuutioi tofu noin sentti × sentti -kokoon. Kuivaa paloja hieman talouspaperilla. Jos haluat paloista ekstrarapeita, laita ne sellaisenaan hetkeksi kuumaan uuniin kuivahtamaan (vajaa 10 min / 200°c ).

Kuumenna öljy paistinpannulla, ja paista kuutioita keskilämmöllä tovi. Alenna sitten lämpöä hieman, ja lisää pannulle hunaja sekä soijakastike. Sekoita huolella, kääntele paloja niin, että mausteet imeytyvät joka puolelle. Jos lämpö on liian korkea, hunaja palaa,  joten tarkkaile lämpötilaa! Tarkoitus olisi, että paloista tulee kullanvärisiä pinnaltaan, ja että neste imeytyy täysin tofuun.

Sitten kastikkeen kimppuun: sekoita kaikki kastikkeen ainekset vettä/kookosmaitoa lukuunottamatta. Hunajaa ja maapähkinävoita on ensin vaikea saada sekottumaan, mutta kärsivällisyys on valttia! Ohenna kastiketta vähän kerrallaan, kunnes koostumus on selvästi juoksevaa.

SAMSUNG CSC

Pakkasin annoksen niin, että “riisini” oli omassa lokerossaan, muna pehmustettuna omassaan ja tofu omassaan. Munaa lukuunottamatta annoksen voi toki pakata myös yhteen ja samaan rasiaan. Itse olen vartavasten hankkinut pikkuisen kastikepullon eväshommia varten, mutta senkin voi toki sekoittaa tofuun jo etukäteen. Ei se ole niin nöpönnuukaa!

Töissä lykkäsin raa’an kukkakaaliriisin sekä tofun lautaselle, ja rikoin kananmunan annoksen päälle. Jottei muna kypsyessään räjähtäisi, keltuainen kannattaa rikkoa (jep, guuglasin toki etukäteen, miten muna kannattaa mikrottaa – esim. ei kuorineen…).

Mikrojen suhteen en tosiaan ole ekspertti, mutta työpaikkamme mikro kypsensi annoksen n. neljässä minuutissa. Osa munasta oli edelleen hieman hyllyvää, mutta se kypsyi loppuun kun sekotin sen syödessäni kuumaan kukkakaaliriisiin.

SAMSUNG CSC

Ps. Annos oli muuten juuri sopivan täyttävä ja riittävä – suolapähkinöistä, tofusta ja munasta saa sekä energiaa että proteiinia, mutta ähkyltä välttyy kun annos sisältää riisin sijaan kukkakaalia. Toimii ainakin minun olosuhteissani!

237 views