kikherne arkistot | Vaimomatskuu ruokablogi

Purkinavailijan dippilautanen

Vege

by Juulia on July 13, 2020 1 Comment

Leivällä hummusta, fetaa, harissa-kikherneitä, za’atar-oliiveja ja reilusti valkosipulia!

Purkinavailijan dippilautanen

Maistuisko helppo ja herkullinen dippilautanen, joka valmistuu muutaman purkin avauksella ja minimaalisella tiskillä? Ideoin tämän “purkinavailijan dippilautaseksi” ristimäni viritelmän viime perjantaina metromatkalla Sörnäisistä Hertsikkaan. Halusin keksiä illaksi jotain, joka valmistuisi sekä nopeasti että helposti, ja johon saisin upotettua kotoa jo löytyvän kaupan valmiin hummuspurkillisen.

Ensimmäinen ideani oli vain paistaa valmiin hummuksen päälle valkosipulisiivuja, mutta sitten homma pääsi vähän lähtemään lapasesta…

Huolimatta vaikuttavasta ulkonäöstä, tämä dippilautanen oli silti hurjan helppo valmistaa: hummus – purkista, oliivit – purkista, kikherneet – purkista, harissa – purkista jne. Kaikki raaka-aineet ovat toki jo ihan sellaisenaan mukavaa naposteltavaa, mutta kun valkosipulit paistetaan rapeiksi runsaassa öljyssä ja samassa öljyssä paistetaan seuraavaksi sekä kikherneet että oliivitkin, alkaa kokonaisuus olla enemmän kuin vain osiensa summa.

Lautaselta löytyy siis kerroksittain kaupan hummusta, murusteltua fetaa, paistettua valkosipulia, valkosipulin paistoöljyssä rapeutettuja ja harissalla maustettuja kikherneitä sekä litistettyjä, samaisessa öljyssä paistettuja ja za’atarilla maustettuja oliiveja. Että semmoinen purkinavailijan dippilautanen!

Paistetut oliivit on ollut minulle rakas naposteltava siitä asti, kun kokeilin ensimmäisen kerra grillata oliiveja. Oliivien maku tiivistyy paistettaessa tai grillatessa ja kun oliivin vielä litistää ennen paistamista, siihen tulee hauskasti kupliva paistopinta. Oliiveja saa kuitenkin ostaa myös valmiiksi grillattuina täällä Helsingissä esim. Itiksestä, Puhoksen ostarilta löytyvästä Alanya Marketista!

Maun maksimoimiseksi ja tiskin säästämiseksi paistoin valkosipulit, kikherneet ja oliivit vuorollaan samassa pannussa ja samassa öljyssä. Jos haluat saada kaiken vielä vähän nopeammin valmiiksi ja enempi tiski ei haittaa, edellämainitut voi kuitenkin paistaa myös omilla pannuillaan. Käytä silloin noin puoli desiä öljyä valkosipulin paistamiseen, n. 2 rkl öljyä kikherneisiin ja n. 1 rkl öljyä oliivieihin. Kun kikherneet paistaa omassa pannussaan, myös harissaa voi paistaa hetken kikherneiden kanssa.

Alapuolinen määrä riittää hyvin kahdelle-kolmelle hengelle, isommalle porukalle kannattaa samantien tehdä tuplasatsi. Ystävä, jonka kyläilyn vuoksi tämä annos perjantaina kasattiin, teki samaa omille ystävilleen heti lauantaina, ja pyöräytti kolmannen annoksen kasaan vielä sunnuntainakin 😀

Purkinavaajan dippilautanen:

2-3:lle

n. 300 g kaupan hummusta

n. 100 g fetaa

¾-1 dl neitsytoliiviöljyä

4-5 valkosipulin kynttä

¼ tl sokeria

(1-2 tl silputtua tuoreyrttiä, esim. rosmariinia, timjamia tai persiljaa)

n. 1½ dl kikherneitä

2-3 tl harissaa (tulisuudesta riippuen)

n. 20 kpl vihreää oliivia

1-2 tl za’atar -mausteseosta

Aloita paistamalla valkosipuli:

Laita kylmälle paistinpannulle 0,75-1 dl oliiviöljyä ja 4-5 valkosipulin kynttä ohuina viipaleina. Kuumenna miedolla lämmöllä ja paista valkosipulinsiivut hitaasti kullankeltaisiksi ja rapeiksi. Varo polttamasta! Siivut kannattaa jättää mieluummin vähän kalpeiksi kuin päästää liian tummiksi, valkosipuli palaa helposti ja on silloin kitkerää. Nosta valkosipulit ja puolet maustuneesta öljystä pieneen kulhoon, lisää halutessasi n. 1 tl tuoretta hienonnettua rosmariinia (meillä on kotona runsaasti rosmariinia, siksi juuri tämä yrtti) ja ripaus sokeria. Sekoita ja jätä odottamaan.

Valmista sitten harissa-kikherneet:

Pannulla on nyt jäljellä noin puolet valkosipulin paistoöljystä. Lisää huolella valutetut ja kuivatut kikherneet ja paista ne keskilämmöllä välillä sekoitellen rapeiksi. Varo öljyroiskeita! Laita kikherneet ja noin puolet pannulla olevasta öljystä kulhoon, lisää maun mukaan harissaa ja sekoita. Jätä kikherneetkin odottamaan.

Paista lopuksi vielä oliivit:

Pannulla pitäisi nyt olla vielä vähän öljyä. Lisää kuumalle pannulle parikymmentä kivetöntä vihreää oliivia ja litistä ne esim. perunanuijalla / mukin pohjalla littaan suoraan pannulla. Voit myös litistää oliivit etukäteen leikkuulaudalla. Paista litistettyjä oliiveja molemmin puolin, kunnes niihin alkaa nousta pieniä kuplia pintaan ja oliivit saavat hieman väriä. Oliiveja voi paistamisen aikana vähän painella pannua vasten niin niihin saa kunnon paistopinnan! Mausta oliivit muutamalla teelusikallisella za’atar -mausteseosta.

Kokoa dippilautanen:

Lusikoi laakealle lautaselle ensin hummus ja murusta päälle n. 100g fetaa. Lusikoi lautaselle sitten harissa-kikherneet, za’atar oliivit ja lopuksi paistetut valkosipulit. Ja muista kaataa kaikki mausteinen öljy sekaan!

Tarjoile dippilautanen leivän kera! Itse tosin myönnän lusikoineeni tätä ääntä kohden myös ihan sellaisenaan…

Kotivararesepti: sitruunainen kikhernepata

by Juulia on March 17, 2020 4 Comments

Sitruunainen kikhernepata valmistuu pitkälti kotivaran turvin

Terveisiä kotoa!

Kotona on mukavaa! Introvertilta kotoilu sujuu luonnostaan, hengailen täällä muutenkin suurimman osan vapaa-ajastani. Totuttautuminen elämäni ensimmäisiin etätöihin ja etäopetuksen ammatillisiin haasteisiin on sen sijaan vähän toinen juttu… Puhun harvemmin päivätyöstäni täällä, mutta olen siis ammatiltani kuvataideopettaja. Taideopetuksen järjestäminen etänä on käytännössä tarkoittanut sitä, että olen miettinyt ja laatinut aamusta iltaan kaikille ikäryhmälleni ohjeita tehtäviin, joita voisi tehdä mahdollisimman monenlaisissa kotioloissa. Kouluun suunnittelemiani tehtäviä ei juuri voi tässä hommassa hyödyntää, kun lähtökohtana on pidettävä se, että ns. taidetarvikkeiden osalta käytettävissä on joillain mahdollisesti vain lyijykynä ja paperia.

Onneksi luovaa työtä voi tehdä varsin monin tavoin. Niinpä etätehtävien ideointi on ollut varsin inspiroivaa ja antoisaa, vaikka kiire on toki aikamoinen ollutkin. Ja olen tietysti hurjan kiitollinen siitä, että saan ja voin tehdä etätöitä! Toisaalta kun kaikki luova ajattelu uppoaa nyt työhön, on luova ajattelu elämän muilla osa-alueilla ollut aikamoisessa jumissa. Tai no, välillä myös ajattelu ihan ylipäätään 😀

Kotivarareseptit

Nyt kun kotoa olisi hyvä poistua vain pakon edessä, löytyy takataskustani onneksi monta reseptiä, jotka eivät juuri kaupassakäyntiä ja ajatteluakaan kaipaa: yksinkertaisia, muutamista raaka-aineista koostuvia viritelmiä, jotka toimivat vuosikymmenistä toiseen. Yksi rakkaimmista tällaisista resepteistäni – sitruunainen pinaatti-linssikeitto – juontaa juurensa opiskeluaikoihin, jolloin raha oli tiukassa … ja monesti myös aika. Keittoon tarvitsee minimissään vain vihreitä linssejä, valkosipulia, kasvislientä, pakastepinaattia ja sitruunamehua, ja lopputulos on yksinkertaisuudessaan ihanaa. Tämänpäiväinen resepti on makumaailmaltaan lähellä tuota linssikeittoa, kyseessä kun on orzolla rikastettu kikhernepata jonka pääasialliset mausteet ovat valkosipuli ja sitruuna kreikkalaisen sitruuna-kikhernekeiton tyyliin 🙂

Listasin muutaman muun pitkälti kuivakaapin turvin valmistuvan reseptini edelliseen juttuuni Wuhanin “kuumista ja kuivista” nuudeleista. Avainsanoina suurimmassa osassa näitä reseptejä taitaa olla papu tai linssi, sekä pasta ja nuudelit! Kuivakaapistani löytyy kaikkia näitä edellämainittuja runsain mitoin ja eri muodoissa ihan ympäri vuoden, enkä lainkaan ihmettele, että ne löytyvät myös Marttojen laatimalta kotivaralistalta. Papuja ja linssejä parempia kotivara-raaka-aineita ei minusta juuri ole! Kunhan kotoa löytyy lisäksi mausteita (vaikka vain ihan perus suola + pippuri), kasvislientä, laadukasta neitsytoliiviöljyä ja valkosipulia, molempia syö vaikka ihan sellaisenaan.

Sitruunainen kikhernepata valmistuu pitkälti kotivaran turvin – olettaen että kotivarastasi löytyy samoja asioita kun minulta: kuivattuja tai säilöttyjä kikherneitä, valkosipulia, sipulia, porkkanoita, varsiselleriä, kasvisliemikuutioita, jonkinlaista pastaa sekä sitruunaa (joka voi toki olla myös sitruunamehutiivisteen tai suolaan säilötyn sitruunan muodossa).

Porkkanan ja sellerin voi jättää pois jos niitä ei kotoa löydy, mutta jos kauppaan olisi lähiaikoina joka tapauksessa pakollista asiaa, ota kauppalistalle porkkana, selleri ja sipuli ja pyöräytä niistä pakastimeen italialaisen keittiön salainen ase eli soffritto Kokit ja Potit -blogin tapaan. Siellä käyttövalmiiksi paistettu vihannesseos säilyy hyvin ja on loistava pohja monen monelle ruualle.

Vihreiden osalta kikhernepata on parhaimmillaan tuoreiden yrttien kera (lisään rosmariinia pataan keittovaiheessa ja lehtipersiljaa lautaselle), mutta kuivatut tai pakastetut yrtit toimivat toki myös. Ja jos kotoa löytyy jo kuivahtanut ruukkurosmariini, älä heitä sitä pois vaan valmista siitä rosmariinivettä kikherneiden keittämistä varten tämän ohjeeni tapaan!

Teen tätä pataa (tai ehkä tämä on enemmänkin varsin sakea keitto?) meidän kahden aikuisen taloudessa aina suoraan neljälle, tämä kun on erittäin hyvää myös lämmitettynä. Ehkä pitäiskin tehdä seuraavalla kerralla vaan suoraan tuplasatsi…

Sitruunainen kikhernepata

vegaaninen

4:lle

200 g kuivia kikherneitä* / n. 400 g kypsiä kikherneitä

2 rkl oliiviöljyä

1-2 sellerinvartta (koosta riippuen)

1-2 porkkanaa (koosta riippuen)

1 keskikokoinen sipuli

4-5 valkosipulin kynttä

1 oksa rosmariinia / 1 tl kuivaa rosmariinia

muutama laakerinlehti

1 sitruuna (tai lohko suolaan säilöttyä sitruunaa / 2-3 tl sitruunamehutiivistettä)

1 litra vettä

1 kasvisliemikuutio

100 g orzoa** (n. 1,2 dl) tai jotain muuta pienikokoista pastaa

maun mukaan suolaa ja vastarouhittua mustapippuria

Viimeistelyyn:

kunnon loraus neitsytoliiviöljyä

kourallinen lehtipersiljaa

vastarouhittua mustapippuria

sitruunalohkoja

* 100g kuivia kikherneitä = n. 1,2 dl

** orzo on ison riisinjyvän muotoista pastaa

Valmistelut:

Jos käytät kuivia kikherneitä, laita ne likoamaan runsaaseen veteen kuudeksi tunniksi. Huuhdo ja valuta liotetut kikherneet. Jos käytät säilykekikherneitä, valuta ja huuhdo myös ne. (Kikherneliemi eli aquafaba tosin kannattaa säästää, siitä pyöräytät vaikka vegaaniset marengit!)

Padan valmistus:

Kuutioi selleri, sipuli ja porkkana hyvin pieneksi kuutioksi. Silppua valkosipulinkynnet. Lorauta muutama ruokalusikallinen oliiviöljyä isoon kattilaan ja kuullota vihannesseosta välillä sekoitellen, kunnes sipuli muuttuu läpikuultavaksi. Lisää kattilaan valkosipuli ja jatka paistamista hetki. Kaada kattilaan sitten litra vettä sekä kikherneet. Heitä sekaan vielä oksa rosmariinia tai teelusikallinen kuivaa rosmariinia sekä muutama laakerinlehti. Kiehauta ja alenna lämpöä sitten sen verran, että vesi miedosti poreilee. Keitä kikherneitä, kunnes ne ovat täysin kypsiä. Lisää kattilaan vasta sitten liemikuutio ja sekoita, kunnes kuutio liukenee.

Poimi kattilasta pois rosmariinin oksa (ja halutessasi oksasta irronneet neulaset) sekä laakerinlehdet ja kauhaise kattilasta sitten desin-kahden verran kikherneitä ja keitinlientä sauvasekoittimen menevään kulhoon padan sakeuttamista varten. Soseuta sivuun otetut kikherneet liemineen tasaiseksi ja jätä odottamaan. Lisää kattilaan orzo (tai joku muu pieni pastamuoto) ja keitä, kunnes pasta on kypsää. Lisää kattilaan sitten takaisin soseutetut kikherneet sekä maun mukaan vastarouhittua mustapippuria.

Viimeistely:

Jos käytät tuoretta sitruunaa, pese se hyvin. Raasta kattilaan hieman sitruunankuorta ja purista sekaan sitruunan mehu. Jos käytät suolaan säilöttyä sitruunaa, poista lohkosta hedelmäliha ja huuhdo sitruunankuorta hetki juoksevan veden alla. Kuutioi säilötyn sitruunan kuori pieneksi ja lisää keittoon. Tiivistettyä sitruunanmehua ei sitten tarvitsekaan kuin tröötätä suoraan kattilaan oman maun mukaan – itse laittaisin muutaman teelusikallisen.

Sekoita hyvin ja tarkista maku – mikäli käytät suolaan säilöttyä sitruunaa, suolaa tuskin tarvitsee lisätä. Muussa tapauksessa suolaripaus voi tässä vaiheessa olla vielä tarpeen.

Tarjoile sitruunainen kikhernepata neitsytoliiviöljylorauksen, vastarouhitun mustapippurin, sitruunalohkon ja lehtipersiljan kera.

Pysykäähän tekin kotosalla! Ja jos käy aika pitkäksi, kerro vaikka mikä on sun suosikki kuivakaapin/kotivaran turvin valmistuvista resepteistä 🙂

Kikhernesalaatti rapealla halloumimurulla & vinkeä tahinikastike

by Juulia on January 5, 2020 7 Comments

Tältä näyttää paras konsanaan tekemäni kikhernesalaatti!

Tammikuu = salaattikuu?

Uusi vuosi lähti omalta kohdaltani käyntiin samoin, kuin moni moni muukin: salaattia himoiten. En vetänyt suuren suuria jouluähkyjä eikä meillä syöty jouluruokia tai herkkuja päivätolkulla. Onneksi! Sekä loppu-, että alkuvuoteen mahtui kuitenkin sen verran roskaruokapäiviä, että kehoni jokainen solu tuntuu nyt kiljuvan mitä vaan tuoretta ja raikasta.

En harrasta uudenvuodenlupauksia, enkä nytkään ole varsinaisesti tekemässä mitään päätöksiä tehdä tammikuusta salaattikuukautta. Kaivelin kuitenkin ihan uteliaisuudesta omia reseptiarkistojani etsien täältä blogista vuosien varrella ideoimiani salaatteja mielitekojen inspiraatioksi 🙂 Ikävä kyllä, en ole ollut avainsanamerkintöjeni kanssa kovinkaan määrätietoinen tai johdonmukainen, eikä salaatteja ihan niin vaan etsittykään! Haulla ja avainsanalla “salaatti” löytyi vain muutama resepti, vaikka tiedän niitä olevan enemmän…

Kikhernesalaatti: salaatittoman salaatin perikuva!

Salaatti, salaatinkastike & avainsanaviidakko

Siis onko minun blogistani näin vaikea etsiä jotain spesifiä? Onpa noloa. Vuoden aloittaminen kaivelemalla läpi kuuden vuoden verran materiaalia salaattiartikkeleiden avainsanoja johdonmukaistaen teki kuitenkin lopulta ihan hyvää. Ensinnäkin tuli tehtyä havainto, että omat kokkailut ja juttujen sisällöt ovat selvästi ajan saatossa kehittyneet (lue: myötähäpeän määrä itseä kohtaan vähentyy kohti tätä hetkeä) ja toiseksi tuli harvinaisen selväksi, että blogin avainsanaviidakolle on tehtävä tänä vuonna jonkinlainen suunnitelmallisempi operaatio.

Lähdin aikoinaan rakentamaan blogini kategorioita enemmänkin raaka-aineiden kuin ruokalajien tai kokkaustapojen ympärille, ja strategiaa avainsanojen käytölle en sen kummemmin edes miettinyt. Ei siis ihme, että ne ovat välillä aivan mitä sattuu! Puolen tunnin aherruksen jälkeen täältä löytyy kuitenkin nyt jokainen salaatintapainen avainsanalla salaatti, sekä jokainen salaatin kastikkeeksi sopiva soossi avainsanalla salaatinkastike. Ehkä seuraavaksi pitää ottaa vuoroon varmaan pääruuat, alkuruuat, jälkiruuat… tai siis, tehdä ensin se strategia, tietysti 😀

Kuvassa on salaatin raaka-aineet, muttei salaattia. Kuten yleensä!

Kikhernesalaatti ja muut salaatittomat salaatit

Sekin tuli selväksi kaikkia blogini salaattireseptejä plärätessä, että en juurikaan harrasta salaatteja joissa on salaattia. Lehtisalaatti, jäävuorisalaatti, tammenlehtisalaatti, friseesalaatti, roomansalaatti… niitä ei tässä keittiössä juuri nähdä. Sen sijaan tykkään selvästi tehdä salaatteja joissa yhdistyy erilaiset hedelmät, marjat, vihannekset, juurekset ja palkokasvit. Erityisesti kikhernesalaatti näyttäisi olevan ikisuosikki – sitä löytyy vuosien varrelta useampanakin versiona!

Tämänpäiväinen kikhernesalaatti on tosin kaikista versioistani taatusti paras. Ihan tosi! Tähän salaattiin nimittäin tulee useampaa niin koukuttavaa raaka-ainetta että en pysy nahoissani: on suolaan säilöttyä sitruunaa, rapeksi paistettua halloumimurua, kapriksia… sekä vinkeän taustamaun tuovia fenkolinsiemeniä. Harvasta makuyhdistelmästä olen ollut niin innoissani kuin tästä.

Fenkolinsiemenet, chili, säilötty sitruuna, kaprikset sekä halloumimuru tekevät tästä kikhernesalaatista parhaan ikinä!

Edellämainittujen lisäksi salaatista löytyy toki myös niitä kehoni vaatimia rehuja: tomaattia, paprikaa ja lehtikaalia. Vinkeä, sopivan tulinen, suolainen ja ruokaisa kikhernesalaatti saa viimeisen silauksensa supertujulla kastikkeella, jossa on niin raakaa valkosipulia, säilöttyä sitruunaa, chiliä kuin tahiniakin. Kastikkeessa on myös aavistus anismaista aromia fenkolinsiemenistä. Kastike on yksinään maisteltuna varsin vahvan makuista, mutta kokonaisuudesta se tekee vastustamattoman! Jopa mieheni, joka ei niin pidä aniksesta, kelpuuttaa tämän soossin 😀

Reseptini riittää teoriassa neljälle… mutta koukuttavuusaste on ainakin itselleni sillä tasolla, että harvemmin tästä annoksesta jää meidän kahden jäljiltä mitään seuraavalle päivälle.

Kikhernesalaatti rapealla halloumimurulla

4:lle

1 purkki kikherneitä (n. 200 g valutettuna)

n. 200 g kirsikkatomaatteja

1 paprika

1 reilun kokoinen kevätsipuli

n. 2 rkl pikkukapriksia / silputtua isoa kaprista

3-4 reilun kokoista lehtikaalinlehteä (n. 100 g)

200 g halloumia

1-2 rkl oliiviöljyä

Vinkeä tahinikastike:

1 sitruunan mehu (n. ½ dl)

1 pieni valkosipulinkynsi

2-2½ rkl tahinia

1 rkl oliiviöljyä

1 rkl vaahterasiirappia tms.

½ tl fenkolinsiemeniä

½-1 tl chilihiutaleita

maun mukaan vastarouhittua mustapippuria

1-2 rkl silputtua säilötyn sitruunan ja/tai veriappelsiinin kuorta

Valmista ensin kastike: purista sitruunan mehu salaattikulhon pohjalle. Raasta sekaan valkosipulinkynsi hienolla terällä. Sekoita mukaan tahini, oliiviöljy sekä vaahterasiirappi kunnes seos on tasaista. Mikäli seos tuntuu kovin paksulta, lisää sekaan teelusikallinen vettä tai sitruunamehua kerrallaan. Mikäli taas liian ohutta, lisää hieman tahinia (paksuuteen vaikuttaa käyttämäsi tahinin paksuus ja sitruunan happamuus). Hienonna morttelissa fenkolinsiemenet sekä chilihiutaleet ja lisää ne kastikkeeseen. Säädä chilin määrää sen mukaan kuinka tulista kastikkeesta haluat ja kuinka ytyä käyttämäsi chili on 🙂 Rouhi kastikkeeseen vielä reilusti mustapippuria.

Suolaan säilötyt sitrukset:

Mikäli käytät kastikkeeseen suolaan säilöttyä sitruunaa/veriappelsiinia, poista hedelmästä hedelmäliha ja pilko kuori sitten ensin ohuiksi suikaleiksi, sitten pieniksi kuutioksi. Suolaan säilötystä sitruunasta käytetään siis nimenomaan kuori! Sekoita säilötty sitrus kastikkeeseen. Suolaan säilötut sitrukset ovat mahtava makupommi tämän salaatin seassa, joten itse käytän niitä, kun niitä kotoani kerran yleensä löytyy 🙂 Säilön sitrukset itse (ohje suolaan säilötyille sitruunoille löytyy täällä ja veriappelsiineille täällä), mutta säilöttyä sitruunaa löytyy valmiina myös joistain isommista marketeista sekä pohjoisafrikkalaisia raaka-aineita myyvistä kaupoista. Jos et pääse säilöttyyn sitruunaan käsiksi tai et pidä siitä, hyvin tämä ruoka toimii kuitenkin ilmankin. Ihan samalle se ei tietenkään silloin maistu!

Salaatin valmistelu:

Kun kastike on valmis, valmista salaatti: huuhtele kikherneet ja valuta ne. Irroita lehtikaalista lehtiruodit ja hienonna loppu saksilla tai veitsellä. Viipaloi kirsikkatomaatit, kuutioi paprika ja silppua kevätsipuli varsineen. Sekoita vihannekset ja lehtikaali kikherneiden joukkoon. Hienonna kaprikset veitsellä ja lisää nekin salaattiin. Jätä kikhernesalaatti sitten odottelemaan halloumimurun valmistumista – lehtikaali saa tässä välissä tilaisuuden hieman pehmentyä kastikkeen seassa.

Teräspannulla paistaessa öljyä voi tarvita enemmän kuin teflonpannulla, mutta katsokaas vaan tuota pannun pohjaan tarttunutta herkkukerrosta! Halloumista tuli tässä pannussa lähes karamellisoitunutta…

Rapea halloumimuru:

Ota halloumi paketistaan ja huuhdo se. Taputtele pala talouspaperilla kuivaksi ja murenna se käsin paistinpannulle. (Olen itse paistanut halloumimurua sekä teräspannussa että teflonpannussa ja molemmat toimivat hyvin – teräspannuun piti vain lorauttaa hieman enemmän öljyä sekaan.) Murun ei tarvitse olla tasalaatuista, seassa saa olla niin isompia kuin pienempiäkin murusia. Lisää paistinpannulle muutama ruokalusikallista oliiviöljyä ja sekoita. Laita liesi sitten päälle keskilämmölle. Ruskista halloumimuru kullanruskeaksi välillä sekoitellen. Ole kärsivällinen, tässä voi kestää mutta lopputulos on sen arvoinen!

Riippuen hieman käyttämäsi öljyn määrästä, pannusta ja liedestä, juusto saattaa jossain vaiheessa näyttää siltä että se tarttuu pannuun tai ui ns. omassa liemessään. Kun paistamista kuitenkin vain kärsivällisesti jatkaa nostamatta lämpöä liian kovalle ja pohjia myöten sekoitellen, pannussa pitäisi lopulta olla kullanrapeaa halloumimurua. Halloumimuru on valmista ,kun pienimmät murut ovat kauttaaltaan kullanruskeita. Isommissa muruissa saattaa silloin vielä näkyä vaaleampiakin kohtia mutta se on ok – mieluummin niin päin kuin että seassa olisi palaneita murusia!

Kikhernesalaatti on valmis, kun kippaat halloumimurun salaatin sekaan. Sekoita kaikki vielä ennen tarjoilua hyvin yhteen ja nosta rapealla halloumimurulla aateloitu kikhernesalaatti sitten tarjolle. Se on ihanaa juustomurun ollessa vielä hieman lämmintä, mutta myös vietettyään yön jääkaapissa. Siis mikäli jotain vain jää seuraavalle päivälle… ♥

Ps. Jos tahdot tarjota salaatin vielä lämpimämpänä, voit lisätä myös kikherneet pannulle rapeksi paistetun halloumimurun sekaan ennen molempien sekoittamista muuhun salaattiin. Toki myös koko salaatin voi kipata hetkeksi pannulle lämpiämään. Varsinaista kypsentämistä en rehuille saatikka kastikkeelle kuitenkaan tässä yhteydessä suosittele, salaatista häviää muuten raikkaus ja raa’an valkosipulin potku!

Lämmin papusalaatti

by Juulia on August 14, 2019 1 Comment

Lämmin papusalaatti härkäpavuista ja vihreistä pavuista, kikherneistä, maissista ja tomaateista.

Ruokavuoden paras aika!

Se on nyt. Nimittäin milloin muulloin kaupat ovat näin pullollaan kotimaisia kasviksia, juureksia, marjoja, sieniä ja papuja? Niinpä! Sekosin tänään he-vi-osastolla ja kannoin kotiin kassin täydeltä tomaatteja, maissia, härkäpapuja ja vihreitä papuja. Ajatusta niiden käytölle ei sen kummemmin ollut, eikä näin töihinpaluun ensimmäisinä päivinä juuri ajatustoimintaakaan. Jos ihan totta puhutaan, olen ällistynyt siitä että sain ruokaa pöytään, lauleskelin sitä laittaessa ja ehdin kuvatkin rykäisemään pikavauhdilla ennen syömistä 😀 Joskus siis näinkin!

Papu, papu, papu…

…muttei tällä kertaa rapu. Tuoreet härkäpavut ovat ihania, mutta on niissä kyllä vähän näpertämistä! Härkäpavut voisivatkin sopia kasvissyöjälle rapujuhliin saksiniekan sijaan askarreltaviksi. Syötävääkin niissä on kokoonsa nähden yhtä paljon kuin ravuissa, heh.

Tämänpäiväinen lämmin papusalaatti onneksi sisältää sen verran kaikkea muutakin, ettei härkäpapujen kuoriminen ehtinyt muuttua työlääksi. Papujen valmistelun aikana paistoin isolla paistinpannulla kaksi Vegemin seitanchorizoa sekä purkillisen kikherneitä. Siinä vaiheessa kun pavut oli kiehautettu ja kuorittu, ei tarvinnutkaan enää kuin kipata ne pannulle, veistellä sekaan yksi maissintähkä ja paloitella mukaan reilusti tomaattia. Mausteeksi riitti valkosipuli, limetti, suola ja pippuri!

Lämmin papusalaatti

vegaaninen

2:lle

2 vegaanista chorizoa

2 rkl oliiviöljyä

1 purkki kikherneitä

2-3 valkosipulin kynttä

6-8 härkäpavun palkoa

kourallinen vihreitä papuja

1 maissintähkä

2-3 tomaattia tai rasiallinen kirsikkatomatteja

maun mukaan suolaa, vastarouhittua mustapippuria

1 limetin mehu

Irroita härkäpavut paloistaan, poista vihreiden papujen kärjet ja paloittele vihreät pavut muutaman sentin palasiksi. Kiehauta pienessä kattilassa reilusti vettä ja keitä papuja 3-4 minuuttia. Valuta ja huuhtele kylmällä vedellä.

Sillä välin kun pavut kiehuvat, laita isolle paistinpannulle öljyä ja viipaloi perään chorizo. Valuta kikherneet ja lisää ne pannulle. Paista reilulla lämmöllä välillä sekoitellen viitisen minuuttia niin että chorizo saa hyvän värin ja kikherneisiin tulee pieni paistopinta. Laske lämpöä sitten siksi aikaa, kun pullauttelet härkäpavut kalvomaisen vaalean kuoren sisältä paistinpannulle. Se sujuu ainakin itseltäni helpoiten niin, että nipistän kynnellä kalvoon yhdelle sivulle pienen reiän ja purista hehkuvan vihreän sisuksen ulos.

Kippaa pannulle sitten myös ryöpätyt vihreät pavut sekä viipaloitu valkosipuli. Irroita maissintähkästä jyvät ja lisää nekin pannulle (itse veistelin tähkästä jyvät veitsellä suoraan pannulle, mutta turvallisempaahan se on tehdä vaikkapa kulhon pohjalla). Paista sekoitellen vielä muutama minuutti niin että valkosipuli pehmenee ja pilko sitten pannulle vielä reilusti tomaattia. Tomaattia ei tarvitse paistella, riittää että se hieman lämpenee. Mausta maun mukaan suolalla, pippurilla ja limetin mehulla.

Tarjoile vielä lämpimänä!

Ps. Jos tykkäät maissista kypsempänä, lisää se pannulle jo aikaisemmin. Itse tykkään syödä kotimaisen tuoreen maissin ihan vaikka raakana, joten en paistanut sitä muutamaa minuuttia pidempään.