kikherne arkistot | Vaimomatskuu ruokablogi

Sitrussesongin vegaaninen gin sour

by Juulia on January 26, 2019 0 Comments

Vegaaninen sour?

Tänään seikkaillaan taas cocktailien maailmassa! Päivän aiheena on yksi lemppareistani, gin sour. Tämä perinteisesti kananmunan valkuaisen kanssa kermaisen vaahtoavaksi ravistettu, ihanan kirpakka, raikas ja aromaattinen juoma on ollut suosikkejani jo pitkään ja se on helppo valmistaa myös kotibaarissa. Mutta mitä tehdä niille keltuaisille, jotka jäävät drinkkihommista yli? Ei niitä kaikkia aina jaksa esim. graavata (yksittäisiä keltuaisia varsinkaan) ja vaikka rakastan kananmunassa nimenomaan keltuaista, ei sitä aina tee mieli syödä juuri silloin kun se cocktail on kätösissä. Tiedän, first world problems…mutta ongelma joka tapauksessa! (Arvatkaa vaan onko sama ongelma kätösissä käänteisenä silloin, kun varta vasten tahtoo käyttää vain keltuaisia – jonkinlainen mielitekojen synkronointi olisi näissä munajutuissa kyllä tarpeen!)

Ilahduinkin kovasti, kun sain ensimmäisen kerran kätösiini vegaanisen gin sourini ja oivalsin, että gin sour -hommista voikin jättää kananmunan kokonaan pois ilman, että maku siitä kärsii. Minulla ei ole tuon keltuaispulman lisäksi ongelmaa kananmunan käyttämisen suhteen, mutta monella ehkä on (raa’an valkuaisen käyttäminen voi epäilyttää, voi olla allerginen munalle ja vegaanille kananmuna on tietysti ehdoton ei). Mikäpä siis sen mukavampaa kuin tietää, että on olemassa vaihtoehtoja!

Veriappelsiinisesonki ♥

Vegaaninen gin sour ei edes vaadi sen kummempia ihmeaineita. Tarvitset vain sitrushedelmiä (makuusi sopivan yhdistelmän veriappelsiinia tai verigreippiä sekä sitruunaa/limettiä), jonkinlaista siirappia (siirapiksi keitetty 50/50 vesi + sokeri aka “simple syrup” on perinteinen, mutta itse käytän fiiliksen mukaan myös agave- ja vaahterasiirappia cocktaileissa), giniä, sekä säilykekikhernepurkin lientä. Jep, juurikin sitä minkä moni on ehkä tottunut kaatamaan kikherneitä käyttäessään mäkeen.

Kikhernepurkin liemi eli aquafaba korvaa siis kananmunan valkuaisen. Niin hullulta kuin se ehkä kuullostaakin, ei sitä kikhernepurkin lientä siinä lopputuloksessa kuitenkaan maista! Niinpä tässä kotibaarissa on sheikattu tätä nykyä vallan vegaanisia soureja. Mikä parasta: drinkkihommista ylijääneille kikherneille löytyy tässä köökissä huomattavasti enemmän käyttökohteita kuin yhdelle yksinäiselle keltuaiselle.

Vegaaninen gin sour

1:lle

40 sitrusmehua (itse laitan n. 25ml veriappelsiini- tai greippimehua + 15 ml sitruunamehua)

40 ml giniä (maun mukaan joko kukkaisaa tai parfyymistä tai mausteista tai havuisen yrttistä… tai itse maustettua!)

20 ml säilykekikherneiden lientä eli aquafabaa

10 ml sokerisiirappia/vaahterasiirappia/agavesiirappia…

reilusti jäitä + shaker tai tiiviskantinen hillopurkki

Mittaa shakeriin (tai hillopurkkiin) mehu, gini ja siirappi, sekoita ja maista. Jos juomassa on hyvä happaman ja makean balanssi, lisää sekaan kikhernepurkin liemi. Jos ei, lisää tarpeen mukaan muutama millilitra siirappia / sitruunaa / veriappelsiinimehua ja lisää aquafaba sitten. Sulje shaker tai hillopurkki ja ravistele seosta kymmenisen sekuntia (tämä ns. kuivasheikkaaminen ilman jäitä saa tämän jutun mukaan vaahdon muodostumisen hyvin alkuun). Lataa perään sitten reilusti jäitä ja sulje shaker (tai purkki) ja ravistele uudelleen reippaasti n. 30 sekuntia. Varo jäädyttämästä näppejäsi, mikäli käytät metallista shakeria 😀 Siivilöi gin sour lasiin ja tarjoile heti.

Jos haluat juomasta ekstravaahtoisan, voit kaadella siivilöityä juomaa ees taas shakerin osasta toiseen niin korkealta kuin uskallat – silleen Tom Cruise Cocktailissa -tyyliin 😀 Kun show on ohi (tai kun kädet väsyvät), kaada juoma cocktaillasiin ja nauti!

Ps. Vaahtokerros erottuu pikkuhiljaa enemmän, kun malttaa odottaa hetken.

Pps. Mikäli et vielä tiennyt, niin tuo sama kikherneiden säilöntäliemi aquafaba on myös loistava raaka-aine vegaaniseen majoneesiin, marenkeihin, lettuihin, vaahtokarkkeihin, leivontaan…

Nachopizzat kikhernepohjalla (Ve, G)

by Juulia on March 26, 2017 12 Comments

Kaupallinen yhteistyö Asennemedia ja Risenta

Minikokoiset nachopizzat valmistuvat hujauksessa ja sopivat kaikille – ruokavalioon katsomatta.

Olen ollut jo pitkään aivan hulluna yhteen raaka-aineeseen: kikherneisiin. Monikäyttöisempää ja helpompaa raaka-ainetta kun saa mielestäni hakea! Jos kaapissani on säilykekikherneitä ja/tai kikhernejauhoja, on minulla myös pääraaka-aine esim. gluteenittomaan pizzapohjaan, soijattomaan tofuun, jauhottomaan blondieen, vegaaniseen munakkaaseen tai marenkiin puhumattakaan lukuisista erilaisista salaateista, keitoista, padoista ja iki-ihanasta hummuksesta.

Risenta on juuri lanseerannut kolme uutta luomulaatuista, gluteenitonta ja vegaanista kasvisateriavalmistetta: Pähkinäiset kikhernepihvit, Kvinoapihvit ja Kikhernepyörykät. Niiden avulla ravitsevan, proteiinipitoisen ja ruokaisan kasvisaterian kokkaaminen on nopeaa ja helppoa – jauheeseen kun sekoitetaan vain vesi ja sen voi jo muotoilla ja paistaa joko uunissa, grillissä tai pannulla. Valmista on käden käänteessä ja onnistuu myös kokkipeukalo keskellä kämmentä.

Jokaisessa jauheseoksessa on mm. lemppariani kikhernettä, jota on tuotteesta riippuen rikastettu erilaisilla siemenillä, pähkinöillä tai luontaisesti gluteenittomilla viljoilla. Seokset ovat myös täysin luonnollisia: niissä ei ole lisäaineita, säilöntäaineita eikä raaka-ainelistalta löydy E-koodejakaan. Siitä huolimatta seoksista voi käyttää myös vain osan kerrallaan, jauhe kun säilyy kuivakaapissa avattunakin.

Kaikken eniten tykästyin pähkinäiset kikhernepihvit -seokseen, jossa on kikherneen lisäksi mm. mantelia, hasselpähkinää, auringonkukansiemeniä sekä kurpitsansiemeniä. Pihvejä en kuitenkaan seoksesta lähtenyt tällä kerralla valmistamaan, vaan minipizzapohjia!

Yhdestä paketista saa tehtyä 12 kivan kokoista minipizzapohjaa, jotka päällystin nachojen tyyliin guacamolella, “refried beans” -tyyppisellä mustapaputahnalla, chilillä, korianterilla ja vegaanisella ranskankermalla. Risentan kasvisateriavalmisteet ovat jo valmiiksi vegaanisia, joten päätin pitäytyä myös täytteissä vegaanisella linjalla. Näin nachopizzat sopivat varsin sekalaisellekin seurueelle, jollainen kotiini kuvauspäivän päätteeksi kokoontuikin 😀

Nachopizzat ei oo nachopizzoja ellei niiden päälle murusta lopuksi hieman nachoja!

Minikokoiset nachopizzat kikhernepohjalla

(vegaaninen, gluteeniton)

4:lle

Minipizzapohjiin:

1 paketti Risenta pähkinäinen kikhernepihvi tai Risenta kikhernepyörykät -seosta

2 ¾ dl kuumaa vettä

(1-2 rkl kasviöljyä)

(n. 150 g vegaanista cheddarjuustoa)

Guacamoleen:

2 isoa kypsää avocadoa

1 tuore jalapeno

1 limetti

1 kypsä pihvitomaatti

kourallinen korianterinlehtiä

ripaus suolaa ja mustapippuria

1 kevätsipuli

Mustapaputahnaan:

400 g purkki mustapapuja (valutettuna n. 200 g)

1 prk kaurafraichea

2-3 valkosipulin kynttä

1 rkl öljyä

2 tl juustokuminaa

1 tl korianterin siemeniä

suolaa, mustapippuria

Lisäksi:

tuoretta korianteria

mietoa chiliä silputtuna

(gluteenittomia) maissinachoja murennettuina

1 purkki kaurafraichea

vegaanista korianteri-ranskankermaa (ohje löytyy täältä)

viipaloitua avocadoa

limetin lohkoja

Valmista kikhernepihvi tai -pyörykkäseos paketin ohjeen mukaan. Kastele kätesi ja muotoile seoksesta 12 pientä palloa, jotka voit lopuksi litistää noin puolen sentin paksuisiksi kiekoiksi leivinpaperoidulle pellille. Voitele kiekot öljyllä tai päällystä ne halutessasi vegaanisella cheddarjuustolla. Paista minipizzapohjat kypsiksi 180 asteisessa uunissa (n. 10-12 minuuttia).

Valmista sitten guacamole. Kuutioi avocado, tomaatti sekä jalapeno ja viipaloi kevätsipuli ohuelti. Purista sekaan limetin mehu. Sekoita ainekset yhteen niin, että avocado hajoaa osittain. Mausta guacamole suolalla, pippurilla sekä silputulla korianterilla.

Valuta pavut liemestään. Viipaloi valkosipuli ohuelti ja kuullota sitä miedolla lämmöllä öljyssä paistinpannulla, kunnes se pehmenee. Lisää pannulle sitten murskatut korianterin siemenet sekä juustokumina. Jatka paistamista, kunnes mausteet alkavat tuoksua. Lisää pannulle mustapavut ja jatka paistamista samalla papuja paistinlastalla murjoen. Kun suurin osa pavuista on rikki, lisää pannulle kaurafraiche ja sekoita hyvin. Mausta papuseos suolalla ja pippurilla ja jätä odottelemaan ruokailuhetkeä.

Kata pöytään minipizzapohjat, guacamole, paputahna sekä muut täytteet, niin jokainen voi koota niistä mieleisensä nachopizzat. Voit myös täyttää nachopizzat valmiiksi juuri ennen tarjoilua.

Vegekebab freekehpedillä

by Juulia on November 5, 2016 4 Comments

Kebab, tuo myöhäisiltojen houkutteleva seireeni! Minussa on varmaan jotain outoa, kun olen sen kutsulle aina ollut jotenkin immuuni. Muistaakseni maistoin kebabia ehkä kerran joskus teinivuosinani, mutta sitten ryhdyin kasvissyöjäksi eikä kokemukselle tullut jatkoa lähemmäs viiteentoista vuoteen. Viimeisen parin vuoden aikana olen maistanut kebabia muutaman kerran – toisten lautasilta – eikä se lainkaan hullumpaa toki ole, mutta ei kuitenkaan mitään sellaista johon minulla iskisi himo.

Mistä sen sijaan pidän erityisen paljon, ovat ne kebabin ja itselleni tutumpien falafelien kyljessä tarjoillut soossit: ihanan täyteläinen tomaattikastike sekä mukavan viileä ja raikas jugurttikastike. Pepperonipaprikoita suorastaan rakastan ♥

Kebabin kylkeen lusikoitava jugurttikastike on muuten toistaiseksi ainoa hyväksymäni osoite kuivatulle tillille 😀

Falafeleja olen monesti yrittänyt tehdä kotona, mutta eivät luomukseni ole päässeet lähellekään parhaita falafelelämyksiäni (jotka olen kokenut kunnon hipsulin tapaan tietysti Berliinissä). Niinpä olen suosiolla jättänyt falafelien väsäilyt omasta repertuaarista pois, mieluummin kikkailen niistä kikherneistä kaikenlaista muuta! Jostain syystä kotitekoinen kebab on sen sijaan alkanut viime aikoina kutkuttamaan, vaikka vähän kyllä ihmettelen kyseisen oikun alkuperää.

Matalan kynnyksen kotikebab onnistuu onneksi myös ilman valtaisaa lihavuorta ja maistuu myös vegaaniystävilleni. Innostuin tuossa aiemmin syksyllä saksanpähkinächorizosta, jota onkin tullut laiteltua syksyn mittaan vähän kaikkeen, niin kovasti siitä molemmat Juuson kanssa tykkäämme.

Ystäväni Jarkko on intohimoinen Lahtelaisen mukiruuan puolestapuhuja, joka pyrkii edistämään legendaarisesta kebablihalla täytetystä lihamukistaan tunnetun kaupungin ruokakulttuuria vähän muidenkin mukiinmenevien ruokien suuntaan. Erään Jarkon kanssa käydyn keskustelun jälkeen inspiroiduinkin sitten kokeilemaan saksanpähkinächorizoa vegelihamukin täytteenä. Oi kuulkaas, kyllä toimii! Ideaa on tullut testailtua sittemmin vähän perinteisemmin myös lautasella ja hyvin on maistunut – niin sekaaneille kuin vegaaneillekin.

Vegekebab freekehpedillä 2:lle

vegaaninen

½ annosta saksanpähkinächorizoa

3 dl freekehiä (* lue freekehistä lisää jutun lopusta)

n. 7-8 dl mietoa kasvislientä

Jugurttikastikkeeseen:

1 prk Yosa Greek Style -kaurajugurttia / bulgarianjugurttia

1-2 tl kuivattua tilliä

½ tl suolaa

rutistus sitruunamehua tai 1 tl sumacia

Tomaattikastikkeeseen:

300 g paseerattua tomaattia

1 keskikokoinen sipuli

2-3 valkosipulin kynttä

1 rkl oliiviöljyä

1 tl suolaa

1 rkl tummaa sokeria

2 tl juustokuminaa

1 tl kanelia

1 tl timjamia

1 tl oreganoa

(1 rkl balsamiviinietikkaa)

Tarjoiluun:

jäävuorisalaattia

muutama pepperonipaprika per syöjä

ripaus kuivattua tilliä

Laita ensiksi tulille tomaattikastike: silppua sipulit ja kuullota niitä öljyssä suolan ja sokerin kanssa, kunnes ne hieman karamellisoituvat. Lisää paseerattu tomaatti ja mausteet. Keittele kastiketta miedolla lämmöllä ilman kantta vähintään 20 minuuttia ja tarkista sitten maku – mitä pidempään soossia keittelet, sen täyteläisemmäksi se muuttuu, itselläni kattila saattaa hiljalleen pulputella liedellä joskus jopa tunnin, tosin silloin siihen saattaa tarvita jossain vaiheessa lisätä hieman nestettä, ettei tulisi liian tiukkaa tavaraa.

Kun tomaattisoossi on kypsymässä, voit siirtyä freekehiin. Keitä freekehiä kasvisliemessä kannellisessa kattilassa, kunnes kaikki neste on imeytynyt jyväsiin (tarkista nestetilanne muutaman kerran kypsymisen aikana), aikaa siihen menee n. 15-20 min.

Freekehin valmistuessa voit valmistaa saksanpähkinächorizon (se valmistuu alle viidessä minuutissa tehosekoittimen kanssa). Ison määrän saksanpähkinächorizoa saa paistettua rapeaksi uunissa (200°C): laita massa leivinpaperoidulle pellille ja laita päälle toinen leivinpaperi. Kauli massa noin puolen sentin paksuiseksi kerrokseksi, irroita päällimmäinen paperi ja lykkää pelti uuniin (voit myös paistaa seosta hetken leivinpaperilla peitettynä niin, että päällä on painona sileäpohjainen uunivuoka. Poista tällöin sekä paino että päällimäinen leivinpaperi puolivälissä paistoa, jotta koko pinta-ala rapeutuu varmasti). Paista pellillistä uunin keskitasolla n. 10-15 minuuttia, eli kunnes reunat ovat rapeutuneet ja seos on myös keskeltä hieman kuivahtanut. Varo kuitenkin polttamasta seosta 🙂

Sekoita jugurttikastikkeen ainekset huolella sekaisin ja laita kastike hetkeksi tekeytymään jääkaappiin. Vegaanille suosittelisin tähän Yosan Greek Style -kaurajugurttia, maitotuotteita käyttäville vanhaa kunnon Bulgarian jugua. Minusta tämän soossin pitää olla kunnolla hapanta!

Suikaloi jäävuorisalaatti. Soseuta tomaattikastike, mikäli haluat (itse tykkään tässä yhteydessä silestä tomaattisoossista). Annostele lautasille (tai siihen pahvimukiin!) ensin freekehiä, sitten salaattia, saksanpähkinächorizomurua, tomaattisoossia, jugurttisoossia ja muutama tulinen pepperonpaprikaa per syöjä.

Kotikebabravintola-annos…

…ja sen take away -versio!

*) Jos freekeh ei ole sinulle vielä tuttu, suosittelen lämpimästi pikaista tuttavuuden hieromista! Freekeh on arabialainen perinnevehnälaji, joka kerätään ennen kuin se kypyy (eli vielä vihreänä). Keräämisen jälkeen se kuivataan ja savustetaan. Kypsennettynä sen maku on todella täyteläinen; hennon pähkinäinen ja miedon savuinen. Freekeh sisältää reilusti enemmän kuituja, proteiineja ja mineraaleja kuin tavallinen vehnä ja sillä on myös suhteellisen matala glykeeminen indeksi (GI 43). Gluteeinia vältteleville se ei valitettavasti kuitenkaan sovi.

Lähteet: HS & Greatist

Burmalainen tofu & kikhernekrutongit

by Juulia on October 22, 2016 43 Comments

Burmalainen tofu

Oletteko koskaan kuulleet burmalaisesta tofusta? Se valmistetaan yhdestä lempiraaka-aineestani kikherneestä ja on älyttömän helppo ja nopea proteiininlähde. Kaikkeen sitä netissä törmääkin, kun alkaa kaivelemaan – innostuin nimittäin viime kevättalvella kikhernepizzapohjista ja testailin niin purkkikikherneistä muussattua pohjaa, kuin kikhernejauhoistakin tehtyä soccaakin, joka osoittautui supernopeaksi ja käteväksi pikapizzapohjaksi. Totesin tuolloin, että sekä purkkikikherneitä, että kikhernejauhoja kannattaa olla kaapissa aina ♥

Soccasta innostuneena kaivelin lisää tietoa kikhernejauhojen käyttötarkoituksista ja sieltähän se burmalainen tofukin sitten ilmestyi. Testiin se meni heti ja tykästyin lopputulokseen ja sen muunneltavuuteen kovasti! Burmalaista tofua voi maustaa ja käsitellä oikeastaan melkein miten vaan, on vain mielikuvituksesta kiinni mihin kaikkeen sitä voisikin käyttää. Soija-allergisille kasvissyöjille se tuo varmasti kivaa vaihtelua proteiininlähteisiin – kuten myös tällaiselle ruoka-allergiattomalle sekaanillekin 😉

Burmalaisen tofun perusresepti on varsin yksinkertainen: yksi osa kikhernejauhoa sekoitetaan n. kolmeen osaan vettä ja keitetään paksuksi puuroksi. Seos kumotaan jäähtymään öljyttyyn vuokaan ja viipaloidaan kun se on jähmettynyt. Lopputulos on koostumukseltaan yllättävän paljon tofun kaltainen, silkkisen pehmeä mutta hienosti kasassa pysyvä. Burmassa tämä tofu maustetaan suolan lisäksi kurkumalla ja sitä käytettään niin uppopaistettuna, salaateissa kuin curryissäkin… ihan niinkuin soijatofuakin.

Seoksen voi tietysti maustaa ihan niinkuin haluaa, riippuen missä ruuassa sitä meinaa käyttää. Itse olen maustanut sitä mm. texmextyyliin juustokuminalla, chipotlella ja valkosipulilla burritojen ja tortillojen täytteeksi, inkiväärillä, soijalla ja chilikastikkeella wokkeja varten, sekä ravintohiivahiutaleilla saadakseni makuun lisää umamia. Simppeli suola + pippuri maistuu tosin varsin hyvältä myös – varsinkin, kun kuutiot paistaa maukkaassa öljyssä kullanrapeiksi kikhernekrutongeiksi ♥

Burmalainen tofu

vegaaninen, gluteeniton

2 dl kikhernejauhoja (kulkevat mm. nimillä gram- ja besanjauhot)

n. 5-6 dl vettä

suolaa

½-1 tl kurkumaa

+ haluamiasi mausteita maun mukaan

Sekoita puolet vedestä sekä mausteet kikhernejauhoihin ja sekoita huolella. Kuumenna loppu vesi kiehuvaksi ja lisää kikhernetaikina samalla vispaten sekaan. Alenna lämpö matalaksi ja jatka seoksen sekoittelua 5-10 minuuttia (liedestä riippuen), eli kunnes se paksuuntuu reilusti ja muuttuu kiiltäväksi. Tarkoitus on siis kypsentää kikhernejauhot huolella, ennen kuin seos jätetään jähmettymään.

Öljyä vuoka (esim. tarttumattomaksi käsitelty leipävuoka tai pieni öljytty kulho – mitä pienempi, sen paksumman tofukimpaleen saat aikaan) ja kaada taikina astiaan jähmettymään. Voit laittaa sen hetkeksi kylmään niin saat sen asettumaan nopeammin. Seoksesta irtoaa hieman vettä sen jähmettyessä. Kun seos on täysin kiinteää, kumoa se leikkuualustalle ja kuutioi/viipaloi burmalainen tofu terävällä veitsellä tarpeeseesi sopiviksi paloiksi.

Veden määrää hieman isommaksi tai pienemmäksi säätämällä lopputuloksen kiinteyttä/pehmeyttä voi viilata omaan makuun sopivaksi.

Krutongeiksi nämä silkkiset soijattomat tofukuutiot vääntyvät, kun paistat niitä joka sivultaan paistinpannulla kullanrapeiksi. Kannattaa olla kärsivällinen ja kääntää jokainen puoli vasten pannua, vaikka siinä tovi kestääkin – huolellinen paistaminen tuo nimittäin rapeuden lisäksi myös makuun mukavaa paahteista pähkinäisyyttä!

Eräällä kesän eväsretkistä käytin rapeaksi paistettuja kikhernekrutonkeja lehtikaalicaesarin päällä. Kun krutongit pakkasi erikseen ja lisäsi salaatin päälle vasta paikan päällä, ne säilyivät perille asti ihanan rapeina 🙂

Mihin sinä käyttäisit kikhernetofua?

Ps. Kelmutettuna burmalainen tofu säilyy jääkaapissa ainakin muutaman päivän; pakastaakin sen voi, mikäli guuglailuihini voi luottaa. Omaa kokemusta pakastamisesta ei mulla siis vielä ole, kun olen tehnyt tätä aina vain lähinnä tarvetta vastaavan määrän. Jos joku ehtii ennen minua kokeilemaan pakastamista, kertokaa ihmeessä oma kokemuksenne! Raportoin tänne perään omani jahka sellainen on kerrottavana 🙂

Pps. Kikhernejauhoja (kulkee myös nimillä gramjauho ja besanjauho) löytyy hyvinvarustelluista ruokakaupoista, etnisistä kaupoista sekä esim. Ruohonjuuresta.