Makumatkalla: jajangmyeon & musta päivä

by Juulia 2 Comments
Makumatkalla: jajangmyeon & musta päivä
Jajangmyeon - korealaiset nuudelit mustapapukastikkeessa

jajangmyeonJajangmyeon – nuudelit mustapapukastikkeessa: mustan päivän ruokaa

Makumatka Koreaan

Kun hartaasti odotettu reissu Etelä-Koreaan on siirretävä jonnekin kauas tulevaisuuteen, on aika lähteä makumatkalle. Juuri nyt makumatkailu on paitsi ainoa, myös fiksuin matkailumuoto ja niinhän se tulee olemaan vielä pitkään. Sille ei voi nyt mitään joten asiaa on turha sen kummemmin vatvoa – mieluummin keskityn syömään jotain hyvää! Siitäkin huolimatta että nyt on maailmassa reilusti isompia murheita, myönnän että silti ihan vähän harmittaa: tämä kun on jo toinen kerta kun Koreanmatkani peruuntuu!

Kävimme taannoin katsomassa mahtavan, Oscareita ja muitakin alan palkintoja kahmineen Parasite-elokuvan, enkä varmasti ole ainoa ruokahullu, jolle elokuvassa kokkailtu ruoka jjapaguri (englanninnos Ram-Don) jäi leffasta vahvasti mieleen. Jjapaguri on chapagetti & neoguri -pussinuudeleiden sekoitus, joka elokuvassa aateloitiin kalliilla pihvillä. Heti elokuvan näkemisen jälkeen katsoin useammankin videon jossa tätä pussinuudelifuusioruokaa kokattiin, mutta en edes harkinnut tekeväni ruokaa itse, kun kyseessähän on kuitenkin hei pussinuudelit… mutta pussinuudeleiden esikuva on tietysti ihan eri asia!

jajangmyeon resepti

Jajangmyeon

En ole juuri saanut suurempia siivoiluja tai konmaritteluja aikaan jo kolme viikkoa kestäeneen kotoilun aikana, mutta eräänä päivänä rykäisin kuivakaapit kuntoon. Sieltähän sitten putkahti pussillinen mustapaputahnaa, jonka olin kokonaan unohtanut ostaneeni. Kuinka sopivasti! Mustapaputahna eli chajang on oleellisin ainesoa jajangmyeon -ruuan valmistamiseen, jonka pussinuudeliversio tuo Parasite -ruuan toinen osa chapagetti on.

Jajangmyeon on suosittu korealais-kiinalainen ruoka. Jajang on peräisin kiinalaisesta sanasta zhájiàng, mikä tarkoittaa “paistettua kastiketta” (kiitos Wikipedia!) kun taas myeon taas tarkoittaa nuudeleita (kiinaksi mian). Jajangmyeon tarkoittaa siis kutakuinkin “nuudeleita paistetussa kastikkeessa” ja Kiinassa on samankaltainen joskaan ei täysin samanlainen ruoka nimeltä zhajiangmian! Ruuasta on olemassa myös riisiversio, jajangbap, sekä vaikka mitä muitakin variaatioita, joista nyt sitten uusimmaksi voidaan varmaan laskea tuo chapagetti.

Jajangmyeon on siitä hauska korealainen ruoka, että mustapaputahnan lisäksi muita aasiamarkettien raaka-aineita ei sen valmistamisessa tarvita. Tämä ruoka nimittäin sisältää vain ison kasan vihanneksia, possua ja mustapaputahnaa, jota paistamisen jälkeen jatketaan liemellä joka lopuksi suurustetaan mustaksi paksuksi nuudelit helposti kuorruttavaksi kastikkeeksi. Mustapaputahnan paistaminen on tärkeä työvaihe, sillä paistamisen ansioista tahna on vähemmän kitkerää. Kitkeryyttä täytyy myös taittaa sokerilla, jota jotkut lisäävät enemmän, jotkut vähemmän. Tämän syvän täyteläisen ruuan makua voi tukea esim. hoisinkastikkeella sekä seesamiöljyllä, mutta reseptistä riippuen niitäkään ei välttämättä käytetä.

mustapaputahna

Musta päivä

Mustan värinsä vuoksi jajangmyeon on perinteinen korealaisen “mustan päivän” ateria. Musta päivä on 14.4. – eli tämän jutun julkaisupäivä – ja mustana päivänä syödään mustaa ruokaa ja synkistellään, jos ollaan sinkkuja. Koreassa perinteenä on, että naiset antavat lahjoja mielitietyilleen ystävänpäivänä ja kun taas kuukautta myöhemmin “valkoisena päivänä” on miesten vuoro lahjoa armaitaan, niin lahjoja ilman jääneet sinkut viettävät mustaa päivää ystäviensä kanssa jajangmyeonia syöden.

EDIT: Jutun julkaisemisen jälkeen eräs ystäväni jakoi minulle linkin tähän juttuun, jonka mukaan Koreassa itseasiassa juhlitaan jokaisen kuun 14. päivä jotain. Ja näistä kahdestatoista juhlapäivästä kahdeksan on tulkintani mukaan pariskuntajuhla… auts!

Meidän huushollissa ei juuri lahjoja anneta suuntaan tai toiseen ja vaikka olen onnellisesti naimisissa, ystävänpäivänkin vietän mieluiten ystävien seurassa 🙂 Niinpä näistä päivistä itselleni kiinnostavimmalta kuulostaa juurikin musta päivä. Päivästä luettuani innostuinkin kuvaamaan Musta päivä -teemaisia kuvia, vaikken sinkku enää olekaan. Elämän varrella on tullut kuitenkin käytyä läpi jos jonkinlaiset karmaisevat erot, petturuudet, sydänsurut ja sinkkuvuodet, eli kokemusta asiasta kuitenkin on…  pahimpina aikoina ei maistunut edes ruoka! Ja sen perusteella voinkin oikeastaan käsi sydämellä sanoa, että ruoka on elämäni pitkäkestoisin rakkaustarina. Se kun on alkanut jo lapsena ja ennustan että se kestää hautaan saakka. Myötä ja vastoinkäymisissä – vaikka välillä ruokahalu olisikin hukassa.

black day

musta päivä

jajangmyeon

Jajangmyeon ei odota!

Kuvien ottaminen oli muuten valtavan hauskaa, mutta jotain päädyin kuin päädyinkin synkistelemään: sotkin itseni pahanpäiväisesti tahmaiseen jajangmyeon-soossiin. Sitä oli aterian päätteeksi jokapuolella: kamerassa, lattialla, ehkä vähän hiuksissakin… Suosittelen lämpimästi pukeutumaan mustaan tätä ruokaa syödessä!

Lisäksi mainittakoon, että Jajangmyeon jos jokin on ruoka, joka pitäisi syödä heti sen valmistumisen jälkeen. Nuudelit ovat lähes aina parhaimmillaan juuri valmistuttuaan mutta niin on myös tämä kastike, jota on vaikea sekoittaa nuudeleihin jos annos ehtii seistä kuvauspöydällä useamman tuokion. Joten jos olet kaltaiseni valokuvaukseen hurahtanut ruokahullut ja suunnittelet kokkaavasi ja kuvaavasi jajangmyeon-ateriaa, kannattaa ottaa ne kuvat nopeasti ja iskeä annokseen kiinni mahdollisimman pian sen valmistumisen jälkeen! Tämän voin sanoa kaksi jajangmyeon-ateriaa kuvattuani. Ensi kerralla kun kokkaan, en kyllä ota kameraa käteen ollenkaan!

jajangmyeonKuvaussessio 1 – söimme uudelleenlämmitettyä klimppiruokaa

korean black dayKuvaussessio 2 – söimme uudelleenlämmitettyä klimppiruokaa

Jajangmyeon on muuten siitä hauska ruoka, että kun se on valmista, ei lopputuloksesta arvaisi lainkaan, kuinka paljon vihanneksia kastikkeessa on. Mustapaputahna värjää kaiken ihanan synkäksi kokonaisuudeksi! Vihannesten osalta jajangmyeon voi sisältää siis kaikenlaista perunasta porkkanaan, kaaliin, kesäkurpitsaan ja retikkaan ja koska olen suuri daikon-retikan fani olisin varmasti laittanut sitä tähän jos sitä kotoa olisi suinkin vain löytynyt. Seuraavalla kerralla sitten! Vihanneksia tarvitaan ohjeeseen yhteensä n. 800g kutakuinkin samankokoiseksi kuutioksi/palaksi leikattuna. Possu on se perinteisin jajangmyeon -proteiini, mutta myös kanaa ja mereneläviä käytetään – ja kasvisversion voi tietysti tehdä kasvisproteiineista, kuten tofusta tai soijapaloista. Perinteisen jajangmyeon -reseptin löydät esim. Maangchilta sekä Kimchimari -blogista, vegeversion taas esim. Ruoka-alkemistin sivuilta 🙂

Jajangmyeon tarjoillaan yleensä kurkkusuikaleiden, kevätsipulin ja/tai munakassuikaleiden tai keitetyn/paistetun kananmunan kera ja kyljessä tarjoillaan keltaista pikkelöityä retikkaa, jota rakastan! Meillä tarjoiluviritys jäi kuitenkin näin koronakeväänä kesäkurpitsasuikaleisiin ja seesaminsiemeniin, kun muuta ei kotoa löytynyt. Suosittelen tekemään kerralla isomman satsin, sillä vaikka nuudeleihin sekoitettuna ruoka on hankalasti uudelleenlämmitettävä, pelkkää kastiketta on helppo lämmittää tarpeen mukaan vastakeitettyjen nuudeleiden sekaan.

Jajangmyeon – nuudelit mustapapukastikkeessa

4:lle

4 annosta nuudeleita (tai vaikka spagettia jos kotoa ei muuta löydy)

400g luomupossun kassleria (voit korvata lihan esim. savutofulla, silloin tarvitset vähän enemmmän kuitenkin öljyä!)

1-3 rkl öljyä

1 iso keltasipuli

n. 200g valkokaalia

n. 200g perunaa

n. 200g kesäkurpitsaa

3 valkosipulin kynttä

n. 125-150g mustapaputahnaa

2-3 rkl sokeria

2-3 rkl hoisinkastiketta / 1-2 rkl tummaa soijakastiketta

n. 1 tl seesamiöljyä

(suolaa, sokeria)

5 dl vettä (tai vähäsuolaista kana/kasvislientä)

2 rkl riisijauhoja + tilkka vettä (tai maizenaa)

Tarjoiluun:

Kurkkua (tai kesäkurpitsaa)

Kevätsipulia

2-4 keitettyä tai paistettua kananmunaa

Seesaminsiemeniä

Kuutioi kaikki vihannekset samankokoiseksi kuutioiksi: noin sentti kertaa sentti -kokoon. Kokoa vihannekset kulhoon odottamaan paistamista. Kuutioi myös liha ja silppua valkosipuli. Lorauta isoon paistinpannuun tai wokkipannuun öljyä ja ruskista liha (tai tofu) huolella. Lisää pannulle vihanneskuutiot ja jatka paistamista välillä sekoitellen, kunnes sipuli on läpikuultavaa. Nosta liha(tofu) ja vihannekset pannusta takaisin kulhoon jättäen pannulle jäljelle jääneen paistoöljyn.

Varmista, että pannulla on edelleen rasvaa ja lisää tarvittaessa loraus öljyä, mittaa pannulle sitten mustapaputahna. Paista mustapaputahnaa kokoajan sekoitellen viitisen minuuttia (se voi tarttua pannuun todella hanakasti!) ja lisää pannulle sitten sokeri, liha, vihannekset ja valkosipuli. Sekoittele kaikki hyvin yhteen ja lisää pannulle käyttämäsi neste. Sekoittele vielä huolella pannun pohjaa kaaputellen ja jätä sitten seos pulputtelemaan miedolle lämmölle (mieluiten kannen alla), kunnes vihannekset ovat kypsiä eli noin kymmeneksi minuutiksi. Sekoita tänä aikana seosta muutaman kerran pohjia myöten.

Tarkista sitten maku ja lisää maun mukaan seesamiöljyä, tummaa soijaa ja/tai hoisinkastiketta. Riippuen käyttämäsi liemen sekä mustapapukastikeen suolapitoisuudesta tarpeen voi olla vielä lisätä suolaa, samoin voit lisätä vielä ripauksen sokeria jos kastike sitä mielestäsi kaipaa. Kun maku on mieleesi, sekoita suuruste riisi/maissijauhoista ja vesitilkasta ja lisää se vähän kerrallaan kastikkeeseen hyvin sekoitellen, kunnes koostumus on sopivan paksua. Liian ohut kastike ei tartu kunnolla nuudeleiden pintaan kun taas liian paksu kastike on vaikea sekoittaa niiden sekaan 😀 Poista jajangmyeon-kastike sitten liedeltä ja keitä nuudelit kypsiksi.

Tarjoile kastike nuudeleiden päältä. Viimeistele jajangmyeon suikaloidulla kurkulla (kuvissa tosiaan kesäkurpitsaa kun kurkkua ei ollut), sekä halutessasi kevätsipulilla, seesaminsiemenillä ja/tai  paistetulla/keitetyllä kananmunalla. Perinteinen lisuke annoksen sivuun olisi vielä keltainen pikkelöity retikka eli danmuji.

jajangmyeonKas tältä näyttää janjangmyeon kauniisti tarjoiltuna! Alla sitten se sotkuversio.

jajangmyeon

jajangmyeonFries before guys – vai miten se sanonta meni?

293 views

Kauppakassi on lastattu mesjuusto-kesäkurpitsoilla (sekä muutamilla muilla heräteostoksilla)

by Juulia 1 Comment
Kauppakassi on lastattu mesjuusto-kesäkurpitsoilla (sekä muutamilla muilla heräteostoksilla)

mesjuustoMesjuusto-kesäkurpitsaveneet = heräteostosruokien aatelia

Käyköhän muille koskaan niin, että vaaputte ruokakaupasta kotiin pursuilevien kassien kanssa, joissa on kaikenlaista jännää muttei sitä yhtä ainoaa asiaa, jonka vuoksi kauppaan alunperin lähdettiin? Minulle käy. Ei nyt onneksi hirmuisen usein, mutta varsinkin jos kyseinen ruokakauppa on vähänkin isompi ja paremmin varusteltu kuin tylsä lähikauppani.

Viimeisellä lomaviikollani tein hetken mielijohteesta retken Ruoholahden K-Citymarkettiin, kun olin satunnaisella visiitilläni havainnut sen olevan täynnä ties minkälaisia jänniä erikoistuotteita. Voisin hyvin viettää kiinnostavissa ruokakaupoissa tunteja – ja monesti niin teenkin varsinkin ulkomailla – mutta tuolla ekalla visiitillä aikaa ei juuri liiennyt rauhalliseen haahuiluun. Asia jäi hieman kaivelemaan, joten mitäpä muuta sitä sitten sateisena päivänä itsekseen tekisi, kuin suhaisi metrolinjan länsipäähän ruokakauppatutkimusretkelle?

mesjuusto

Tarkoitukseni oli ostaa kaupasta mustia belugalinssejä erästä kokkailuideaani varten, mutta niinhän siinä sitten kävi, että poistuin kaupasta puolisentoista tuntia myöhemmin ja rutosti köyhempänä … ilman niitä linssejä. Mukaan oli sen sijaan tarttunut mm. makeansuolainen norjalainen mesjuusto-kimpale, oliiviyrttiä, keltaisia minizucchineja, erilaisia chilejä, kullanväristä tonicia (merkkiä “BTW”, btw) sekä kivasti brändättyä vauvanruokaa kummitytölle (kyllä vaan, kolusin uteliaisuudesta myös lastenruokahyllyt). Jep, silkka heräteostosreissuhan siitä sitten tuli 😀

Kun kotimatkalla vihdoin älysin, mitä kasseista puuttui, piti alkaa kehittelemään toisenlaisia kokkailuideoita päivän ateriaksi. Keltaiset minikesäkupitsat suorastaan kiljuivat päästä pöytään, joten päätin tehdä jonkinlaisia zucchiniveneitä. Nostalginen herkkuni mesjuusto, johon tutustuin aikoinaan työskennellessäni juustotiskillä, ei suostunut myöskään jäämään jääkaappiin. Mesjuusto valmistetaan herasta, joka karamellisoituu prosessissa niin, että juusto maistuu enemmän suolaiselta toffeelta kuin juustolta – miten tämän kullanruskean ihanuuden olemassaolon välillä unohtaa?

mesjuusto

Päivän ateria alkoi rakentua mesjuuston ja kesäkurpitsan ympärille siis kuin itsestään. Vasta lopetettuani ruokailun tajusin tehneeni lähes tasan vuosi sitten jotain hyvin samankaltaista. Tuolloin keltaisten kesäkurpitsojen täytteenä oli gorgonzolaa ja hasselpähkinöitä, nyt mm. mesjuustoa, inkamarjoja sekä kaapista kaiveltuja unikonsiemeniä. Jotenkin se pähkinöiden/siemenien ja juuston yhdistelmä siis aina vain ilmestyy mieleeni, kun kädessäni on kesäkurpitsa!

Ruuasta tuli varsin kuvauksellinen kultaisine väreineen, mutta myös todella herkullinen, vaikka zucchinien päälle päätyikin vähän epämääräinen kokoelma kaapista kaiveltuja aineksia. Inkamarjat olisivat yhtä hyvin voineet olla kuivattuja karpaloita, rusinoita tai vaikka gojimarjoja, mutta minulla nyt vain sattui kaapissa olemaan avattu pussi niitä. Samasta syystä siemeniksi valikoitui unikonsiemenet, jotka kököttivät kaapissa todennäköisesti edellisen heräteostosreissun jäljiltä…

kesäkurpitsaveneet

Annosta täydensi kurkumalla maustettu täysjyväkuskus (jota kaapista löytyi suorastaan kahden paketin voimin), sekä uunissa paahtuneita kirsikkatomaatteja. Jälkikäteen mietin, että jonkinlainen kastike olisi voinut olla tarpeen kuskusille, vaikka sitä sitruunalla ja saksanpähkinäöljyllä mehevöitinkin + olisivatpa kirsikkatomaattini olleet väriltään keltaisia!

keltainen kesäkurpitsa

Huom! Kuten edellä selostin, annos olisi voinut yhtä hyvin sisältää muita kuivattuja marjoja kuin inkamarjoja, tai muita siemeniä kuin unikonsiemeniä – voit siis vapaasti vaihtaa reseptin osasia sen mukaan mitä sinun kaapistasi löytyy. Pääasia, että kuorrutteessa on jotain kirpeänmakeaa ja jotain pähkinäisenrapeaa, vaikka sitten hedelmäistä mysliä jos ei muuta ole!

Nimensämukaisesti oliivilta maistuvaa oliiviyrttiä suosittelen lämpimästi maistamaan, jos sitä tiellesi osuu, mutta sen tilalla voi hyvin käyttää vaikkapa sileälehtistä persiljaa. Saksanpähkinäöljy on ihanan makuista ja sopii tällaiseen pähkinäiseen ruokaan luontevasti, mutta sen voi toki myös vaihtaa oliiviöljyyn. Suolankaan ei tarvitse olla sellerisuolaa. Minulla vain sattui sopivasti olemaan sellaista … eräältä heräteostosreissulta toki sekin 😀

Mesjuusto-kesäkurpitsaveneet

2:lle

n. 250-300 g pieniä (keltaisia)kesäkurpitsoita

n. 1 tl (selleri)suolaa

Päälle:

2-3 rkl unikonsiemeniä

1 valkosipulin kynsi

1 mieto chili

2 tl saksanpähkinä- tai oliiviöljyä

reilu 100 g mesjuustoa

20-30 g inkamarjoja

1 tl juustokuminaa

1 rkl hienonnettua oliiviyrttiä

1 rkl hienonnettuja saksanpähkinöitä

saksanpähkinä- tai oliiviöljyä

Tarjoiluun:

200 g kirsikkatomaatteja

2 dl täysjyväkuskusia

2 dl kasvislientä

1 tl kurkumaa

1 sitruuna

saksanpähkinä- tai oliiviöljyä

ripaus suolaa jos tarpeen

oliiviyrttiä

Puolita kesäkurpitsat pitkittäin ja ripottele niille suolaa. Jätä kesäkurpitsat itkemään/maustumaan siksi aikaa kun valmistelet siemenpäällisen.

Sekoita kulhossa raastettu valkosipulin kynsi, raastettu mesjuusto, unikonsiemenet, hienonnetut saksanpähkinät ja inkamarjat, puolet silputusta chilistä, öljy sekä mausteet. Taputtele kesäkurpitsojen pinnalle kohonnut neste talouspyyhkeellä pois. Aseta kesäkurpitsat uunivuokaan (ne pysyvät kiltimmin aloillaan kun niiden pohjan höylää juustohöylällä tasaiseksi) ja lusikoi unikonsiemen-mesjuustoseos niiden päälle. Tuupi kirsikkatomatteja kesäkurpitsaveneiden lomaan ja lorottele sitten kaiken päälle vielä hieman öljyä. Lykkää vuoka 175 asteisen uunin keskitasolle.

zucchini

Ruoka on valmista, kun haarukka uppoaa kesäkurpitsan paksuun päähän lähes ilman vastusta – superlötköksi en zucchinia siis paistaisi. Minizucchineja käyttämällä tähän menee n. 20-30 minuuttia. Mikäli käyttämäsi kesäkurpitsat ovat vähän isompia, niitä kannattaa esikypsentää ilman kuorrutetta 10-15 minuuttia (koosta riippuen) ja täyttää vasta sitten, jottei mesjuustoseos pääse palamaan. Pidä kuorrutetta joka tapauksessa hieman silmällä paiston aikana ja laske vuoka uunin alatasolle tai peitä se foliolla, mikäli pähkinät tai marjat uhkaavat saada liikaa väriä.

Kuumenna kasvisliemi ja lisää siihen kurkumaa tuomaan sekä väriä että hieman makua. Kaada kuskus liemeen ja sulje kansi tiiviisti. Jätä kuskus tekeytymään paketin ohjeen mukaiseksi ajaksi, eli todennäköisesti noin kymmeneksi minuutiksi. Kun zucchinit ovat kypsiä, sekoita kuskus irtonaiseksi haarukalla ja mausta se sitruunamehulla sekä saksanpähkinäöljyllä. Tarkista maku, lisää tarvittaessa hieman suolaa, sitruunaa tai öljyä.

Tarjoile mesjuusto-kesäkurpitsaveneet kuskuspediltä uunissa halkeilleiden kirsikkatomaattien kera. Viimeistele annokset silputulla chilillä ja oliiviyrtillä.

mesjuusto

 

443 views

Zucchinia & gorgonzolaa kiireisille arkiaivoille

by Juulia 0 Comments
Zucchinia & gorgonzolaa kiireisille arkiaivoille

Jää hyvästi kesäloma, terve vaan arki! Hetki sitten vielä vetelehdin sängynpohjalla ja yhtäkkiä sitä pitäis taas olla tehokas. Viikonloput hujahtavat valonnopeudella, ihan siinä missä viikotkin … ja eipä aikaakaan, kun saakin jo kiskoa tonttulakkia päähän.

Pitkien yöunien ja hitaiden aamujen lisäksi jään kaipailemaan ihanaa kiireetöntä ja ruhtinaallisesti mitoitettua kokkailuaikaa. Loma on mulle aina yhtäkuin lupa viettää laatuaikaa keittiön kanssa, eikä sitä aikaa keskeytä muu kuin raaka-ainevaraston täydentämisreissut, lopputulosten syöminen ja nukkuminen. Tsägällä joskus poistutaan keittiöstä pidemmäksi aikaa, ehkä syömään jonkun muun laittamaa ruokaa, mutta mieluummin ei 😀

Meininki on aika eri nyt, kun pitkien työpäivien jälkeen pitäisi löytyä vielä toimintakykyisiä aivosoluja ostoslistan laatimiseen ja energiaa jonkinsortin kokkailuun. Varsinkin näin takaisin arkeen sopeutuessa homma on tänä syksynä osoittautunut hieman haasteelliseksi, vaikka kokemuksesta tiedän että muutamassa viikossa jo helpottaa. Nopeita ja herkullisia ateriaideoita ei kuitenkaan koskaa ole varastossa tarpeeksi!

Ihan vähän kärähti ateria tällä kertaa mut mitäs pienistä, arkiaivoille pitää olla armollinen!

Ihka ensimmäisenä töihinpaluupäivänä päädyin vääntämään sumeahkoilla arkiaivoillani jotain tuttua ja turvallista: kesäkurpitsaa homejuustolla. Pieni twisti vanhaan yhdistelmään saatiin sentään hasselpähkinöillä, niitä tässä taloudessa nimittäin nähdään harvemmin. Ei siis tullut tällä kerralla ehkä keksittyä pyörää uudelleen, mutta tärkeintä olikin että ateria oli valmis vartissa!

Zucchiniveneet gorgonzolalla 1:lle

1 keskikokoinen kesäkurpitsa

suolaa, mustapippuria

kimpale gorgonzolaa tai muuta aromikasta homejuustoa

kourallinen pähkinöitä (hasselpähkinää, saksanpähkinää, mantelia tms)

vaahterasiirappia, kookoskukkasiirappia, juoksevaa hunajaa tms.

chilihiutaleita

(mitä yrttiä nyt kotoa sattuu löytymään, täällä oli tällä kertaa sitruunabasilikaa)

Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Halkaise zucchini pitkittäin ja vuole kummankin puolikkaan pohjasta ohut suikale pois, niin että veneet pysyvät vakaasti aloillaan. Koverra kesäkurpitsoja leikkuupinnalta halutessasi kevyesti. Ripottele puolikkaille chiliä, suolaa, mustapippuria sekä pähkinöitä. Annostele päälle vielä mukavan kokoiset nokareet gorgonzolaa ja valuta sitten koko viritelmän päälle hieman makeutta.

Sitten vaan helahoito uuniin! Itse tykkään kesäkurpitsastani sellaisena, että siitä löytyy vielä purtavaa – niinpä reilu kymmenen minuuttia riitti näille veneille mielestäni varsin hyvin. Pidempi aika käräyttää helposti siirapin ja pähkinät, testattu on kuten kuvistakin näkyy! Mikäli siis pidät zucchinistasi pehmeämpänä, laita uunivuoka alemmalle tasolle ja laske lämpöä 175 asteeseen – tosin kesäkurpitsat voi toki myös esikypsentää nopeasti ennen täyttämistä.

Syö sellaisenaan, salaatin tai yrttien kanssa, miten vaan, ei oo niin nuukaa! Joskus tällaiset yksinkertaiset ja hyväksi todetut ruuat ovat just niitä, millä selvitään päivästä seuraavaan (ja joskus tarvitaan pakastepizzaa) ♥

145 views

Aamiaismuffinssit zucchinilla, pekonilla ja cheddarilla

by Juulia 0 Comments
Aamiaismuffinssit zucchinilla, pekonilla ja cheddarilla
SAMSUNG CSC

SAMSUNG CSC

SAMSUNG CSC

Kesäkurpitsakausi on täällä taas! Ihanaa, rakastan tätä vuodenkaikaa! Onhan zucchini todella monipuolinen ja muuntuvainen vihannes, ja juuri nyt myös todella edullinen. Siitä voi taikoa frittataa, suklaakeksejä tai -kakkua, laatikkoa, sipsejä, lettuja, raakalasagnea, zoodeleita

SAMSUNG CSC

Just my opinion… olen ehkä tehnyt vähän liikaa zucchinileipiä viime aikoina.

Tai sitten voi yrittää taikoa tuosta saakelin vetisestä vihreästä möllykästä “ihanan mehevää” kesäkurpitsaleipää ja epäonnistua kerran toisensa jälkeen. Mehevää leipää olen kyllä onnistunut tekemään, ongelmana vain, että siitä tulee toistuvasti vähän liiankin mehevää! Minkäs teet, kun sitä zucchinia välttämättä haluaa laittaa paljon.

SAMSUNG CSC

Aloitin tosiaan kirjoittelemaan tätä juttu yli kaksi viikkoa sitten, ja aika monta leipää olen tässä jo ehtinyt leipomaan ilman että resepti osuisi ihan nappiin. Lopulta luovutin ja paistoin viimeisimmän versioni taikinasta muffinssivuuissa sunnuntaiaamiaiseksi. Eipä kuulkaa enää haitannut se liika mehevyys!

Taikinassa on reilusti munia, joten lopputulos lähenteleekin ehkä jotain muffinssin ja munakkaan salasuhdetta, mehukas ja rasvainen se ainakin on. Karamellisoitunut voi, vahva cheddar, polenta ja suolaiset pekonisattumat maustavat paistokset aika houkuttelevaksi: illalla ekasta satsista olikin jäljellä vain muutama murunen.

SAMSUNG CSC

Aamiaismuffinssit zucchinilla, pekonilla ja cheddarilla n. 20 kpl

4 munaa

3 rkl jugurttia tai piimää

3 dl kesäkurpitsaraastetta (n. 200 g)

2 dl raastettua vahvaa cheddaria (n. 100g )

100 g pekonia

50 g voita

0,75 dl pikapolentaa (esim. Risenta)

2 – 2,5 dl gluteenitonta kauraleipäainesta (esim. Provena)

1,5 tl leivinjauhetta

0,5 tl ruokasoodaa

1 tl suolaa

0,5 tl mustapippuria

Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen. Paista kuutioitu pekoni voissa rapeaksi – voi saa mieluusti tummua ja paahtua, mutta ei kuitenkaan palaa. Jäähdytä. Sekoita kulhossa munat, jugurtti/piimä, karkealla terällä raastettu kesäkurpitsa sekä juustoraaste. Sekoita toisessa kulhossa gluteenittomat jauhot, polenta, leivinjauhe, ruokasooda sekä mausteet. Lisää zucchiniseokseen vielä lopuksi huoneenlämpöiseksi jäähtynyt pekoni ja voi.

SAMSUNG CSC

SAMSUNG CSC

Lisää kuivat aineet märkiin ja kääntele seos huolella sekaisin. Taikina jää melko kosteaksi. Voitele muffinssivuoka voilla ja jauhota se polentalla, tai käytä paperisia/silikonisia muffinssivuokia. Täytä jokainen muffinssivuoka noin puoleenväliin, ja raasta pinnalle vielä vähän juustoa.

SAMSUNG CSC

Paista muffinsseja uunin keskitasolla n. 25-35 minuuttia (tarkista kypsyys tikulla:  jos muffinssi on kypsä, tikkuun ei tartu taikinaa).

Näiden muffinssien paras puoli on se, että ne ovat ihanan meheviä ja jätänkin ne itse mieluusti hieman kosteiksi. Munia ohjeessa on reilummin, onhan kyse kuitenkin aamupalasta! Jos halajaa muffareistaan hieman kuivempia, voi jauhojen määrää hieman lisätä, tai jättää taikinasta yksi muna pois. Ja mitä tulee juustoon: kannattaa kyllä panostaa makuun ja ostaa vähintään vuoden kypsynyttä vahvaa cheddaria. Tein itse yhden versioni miedommalla cheddarilla ja eihän siitä tullut kuin surku 😀

SAMSUNG CSC

Ps. yksi per nenä ei sitten riitä niinku alkuunkaan. Varaa ainakin kolme jokaiselle aamupalastelijalle!

Pps. pekonin voi tietysti jättää pois! Tilalle sopii hyvin vaikka saksanpähkinä.

110 views