Mamman munasalaatti + elämäni paras kaupunkijuhannus

Mamman munasalaatti + elämäni paras kaupunkijuhannus

Monen monta juhannusta olen elämässäni viettänyt Helsingissä, välillä onnistuneesti, välillä todella masentavasti. Kerran juhannukseen tuskastuneena pakenin koko juhlaa muille maille, mutta nyt voin sanoa, että tämänvuotinen kaupunkijuhannus on ollut elämäni paras ♥

Mitään ihmeellistähän tänä juhannuksena ei kylläkään tehty – hengailtiin lähinnä kotonani Herttoniemessä Juuson kanssa. Juhannusaatto aloitettiin kököttämällä kumpikin omalla tietokoneellamme tekemässä rakkaita töitämme, jonka jälkeen paistoin meille ateriaksi annoksen makkaraperunoita (eikä niissä muuten ollut ihan mitä tahansa makkaraa vaan Ferin makkaraa) jonka jälkeen talsittiin metsäreittejä pitkin Kivinokan uimarannalle kokkoa töllistelemään.

Juhannusyö klo 00:00

Matkan varrella pysähdeltiin leikkimään kameran itselaukaisijalla ja nauttimaan virvoikkeita – tyhjensin juhannuksen kunniaksi olutvarastoni lempparioluttyylistäni gosesta. Kotoani voi kävellä Kivinokkaan täysin polkuja pitkin, eikä fiilis olisi voinut olla taianomaisempi kuin tuolla valoisassa ja hiljaisessa pöpelikössä. Luonnon kaunetta ihmetellessä se ilta sitten pitkälti vierähtikin: miksi mä sitä mökkiä nyt oikeasti tarvitsisin, kun mun takapiha on tällainen?

Juhannustaikoja mukista: Two Evil Geysir Gose on raikas, pirteän hapan ja aromikas gose joka on maustettu islantilaisella sammaleella, rukiilla, yrteillä, merilevällä ja skyrillä.

Freigeistin goset ovat kaikki minusta ihania, mutta erityisesti pidän tästä raparperilla maustetusta versiosta.

Juhannuspäivänä pistin parastani meidän kahden juhannusaterialle. Mitään valtavia pitoja ei kahdelle viitsinyt kuitenkaan väsätä, joten pöydässä oli vain Pellingin savukalan mehukasta savunieriää sekä sinappisilakoita, keitettyjä uusia pottuja, savustettuja punajuuria (resepti seuraa perästä jahka ehdin näpytellä!) sekä iki-ihanaa oman pikku mammani bravuuria eli munasalaattia, joka kuuluu perheessämme ehdottomasti sekä juhannus- että joulupöytään.

Istuskelimme taloyhtiöni pihalla herkutellen juhannusruuilla muutaman tunnin; siinä saivat kotikulmien hyttysetkin samalla ateriansa – ihan kuin mökillä hei. Sitten haahuiltiin taas metsässä, Viikin pelloille päin rantoja pitkin kävellessä vastaan tulee vähän väliä täydellisiä lekottelukalliota, joille näytti pysähtyneen useampi muukin nauttimaan auringosta. Illalla paistoin vielä viimeiset Ferin tuliset paprikamakkarat ja sitten katsottiin Yle Areenasta Avaria Luontoja. IHANAA!!!

Juhannukseni saattaa ehkä kuullostaa joillekin tylsältä, mutta kaipasin todella juuri tällaista helppoa ja rauhallista kotona köllöttelyä. Metsässä kävelystä saan aina rauhallisen olon, enkä muuta aktiviteettia syömisen lisäksi kaivannutkaan. Kaukana taitavat olla ne ajat, kun juhannuksena piti päästä rilluttelemaan 😀 Pitäisiköhän sitä ruveta huolestumaan!

Juhannusfiilistelyt sikseen, entäs se mamman munasalaatti! Veikkaan, että tämä salaatti on monelle tuttu ja kulkee varmasti kaikenlaisilla nimillä – äitini kutsuu tätä itseasiassa vanhanajan salaattikastikkeeksi. Minulle se on tietysti juuri mamman (eli äidin äidin) salaatti, kun en sitä muiden ole nähnyt koskaan tekevän.

Ohje on erittäin suuntaa-antava, sillä kastike kuuluu tehdä pikkuhiljaa sitä sun tätä lisäillen ja kokoajan maistellen. Itse pidän soossista eniten, kun siinä maistuu kunnolla niin etikka kuin sokerikin. Hapanimelää se olla pittää!

Mamman munasalaatti 2:lle

2 kovaksi keitettyä kananmunaa
n. 1 dl kuohukermaa
1-2 tl väkiviinaetikkaa
ripaus suolaa
ripaus sokeria
1 kerä lehtisalaattia

Erottele munista keltuaiset matalalle lautaselle, ja valkuaiset pikku kulhoon. Murskaa valkuaiset karkeasti haarukalla ja jätä odottamaan. Muussa haarukalla keltuaiset ja sekoita niihin ripaus suolaa ja sokeria. Hierrä mausteet keltuaisiin haarukalla ja lisää sitten kermaa vähän kerrallaan kokoajan muussaten. Kun lautasellasi on sileää ja ohutta keltuais-kermaseosta, jossa maistuu selvästi sekä suola että sokeri, voit lisätä etikan.

HUOM! Lisää etikkaa n. ¼ tl kerrallaan ja sekoita joka välissä  hyvin. Etikka juoksettaa kerma-keltuaisseoksen, joten lisäämällä liikaa etikkaa kastikkeesta tulee tönkköä. Lisää etikkaa siis vähän kerrallaan ja vahdi kastikkeen koostumusta. Voit tarvittaessa ohentaa liian paksuksi muuttuneen kastikkeen kermatilkalla.

Kun kastikkeen suola, sokeri sekä etikka ovat mukavassa makutasapainossa, voit kaataa kastikkeen pestyn ja hieman pienemmäksi revitys lehtisalaatin päälle. Koristele salaatti lopuksi valkuaisella.

En voi varmaan koskaan syödä tätä ruokaa ilman, että palaan mielessäni lapsuuden kesiin mökillä siskojen, äidin, isän, mamman ja ukin kanssa. Arvokkaimmat ja kalleimmat reseptini ovatkin kaikki juuri niitä, jotka yhdistyvät perheeseen tai muihin rakkaisiin ihmisiin. Minulle on todella tärkeää pitää elossa mammani oppeja. Niinpä rykäisin tänne blogiin omaksi ilokseni uuden kategorian: makumuistot. Kerään sinne pikkuhiljaa muitakin mamman ohjeita, ja muita perheeni bravuureita. Ehkä niistä on vielä iloa jollekin muullekin 🙂

1 883 views

Citysavustajan naatti-potaattisalaatti

Citysavustajan naatti-potaattisalaatti

Oi että minä tykkään savustetusta ruuasta! Mietin välillä, että onko oikein mitään, mikä ei olisi savustettuna hyvää (paitsi raparperipiirakka, huomauttaisi ystäväni Eevis tähän väliin kokemuksen syvällä rintaäänellä). Toissakesänä savustin munakkaan sekä hurahdin savustettuihin punajuuriin ja halloumiin, viimekesänä taas savuvalkosipuliin. Mutta arvatkaas mitä? En omista grilliä, joten en voi savustaa kotosalla muuta kuin kaupan savustuspussilla.

Toki olen katsonut TV-kokkien kotikeittiösavustusvinkkejä pilvin pimein, eli tiedän että voisin rakennella omia minisavustimiani vaikkapa wokpannuun ja heitellä sinne pohjalle savuamaan vaikkapa teetä. Mutta sitä päivää odotellessa, kun minulla olisi aikaa ja uskallusta alkaa kikkailemaan moista, käytän pokkana savustupusseja. Ne ovat mielestäni varsin toimivia, eivätkä todennäköisesti aikaansaa väärää palohälytystä aivan niin herkästi 😀

Tässä juhannuksen kynnyksellä tuli taas hinku saada jotain savuista. Savunieriän kävin ostamassa naapuriini avanneesta mahtavasta savukalakojusta (Pellingin savukala), mutta jotain sitä tekee mieli savustella itsekin! Vietämme juhannuksen Juuson kanssa tänäkin kesänä stadissa – tällä kertaa enimmäkseen siksi, että Juuson pitää vielä pakkailla tavaroitaan heti juhannuksen jälkeen ajoittuvaa muuttoa varten. Suunnitelmissa on keskiyön kävely lähimetsissä sekä tietysti armoton kokkailu ja syömiskely.

Olen vuosien varrella testaillut erilaisia kaupunkijuhannuksen viettotapoja: olen käynyt We Love Helsingin Juhannustansseissa kukkamekossa, grillannut Teurastamon pihalla, jopa piipahtanut aikoinaan Marian sairaalassa aattoyönä, kun piilolinssini piiloutui silmämunan taakse – ja siellähän sitä lössiä sitten riittikin 😀

Autio keskusta juhannusyönä on aika ainutlaatuinen ja unenomainen kokemus, jonka koen mieluusti uudestaan, vaikka aina välillä jonnekin Helsingistä jussiksi karkaankin. Tänä vuonna eksyn kotikulmilta todennäköisesti enintään lähimmälle kokolle Kivinokkaan, tekee nimittäin kovasti mieli vain nyhvätä kotona.

Pre-juhannusfiilistelyissäni savustin satsin uusia pottuja jo etukäteen. Väänsin niistä perunasalaatin, jonka inspiraationa on Etelä-Italian cucina povera – paistoin savustettujen pottujen sekaan nimittäin punajuurin ja nauriin naatteja, kun en hortoilemaan jaksanut lähteä. Köyhien keittiössä tosin sekaan tuskin päätyisi myös merguezmakkara… mutta menköön nyt tällä kertaa! Kastikkeen tein savustetusta valkosipulista, hunajasta, oliiviöljystä ja sitruunasta. Njam!

Hetken mielijohteesta avasin lautasellisen kylkeen pitkään hautomani Italialaisen suodattamattoman punaisen alkuviinin, Il Secondo di Pacinan. Hurahdin vuosi sitten alkuviineihin, joista erityisesti oransseihin viineihin, ja olen siitä asti pyrkinyt sekä juomaan niitä aina kuin on tilaisuus, että tilaamaan niitä ajoittain kotiini.

Alkuviinithän ovat ns. aitoja ja täysin lisäaineettomia viinejä, luomuja ja käsinkorjattuja. Niiden valmistuksessa ei käytetä mitään lisäaineita, ja käyminen hoituu rypäleen omilla luonnollisilla hiivoilla. Alkuviinejä ei yleensä myöskään suodateta. Lopputuloksena saadaan aikaan viinejä, joilla on aivan omalla laillaan persoonaa, syvyyttä ja luonnetta. Välillä alkuviiniä juodessa kohtaakin täysin uudenlaisia viinimakuelämyksiä; jokainen lasillinen käy seikkailusta ♥

Citysavustajan naatti-perunasalaatti 2:lle nälkäiselle tai 4:lle lisukkeeksi

n. 400 g uusia perunoita

2-3 merguezmakkaraa tai muuta mausteista tuoremakkaraa (n. 200 g)

3-4 punajuuren ja/tai nauriin terhakat varret ja naatit

2-3 kesäsipulia varsineen

1-2 savustettua yksikyntistä valkosipulia tai 3-6 savustettua valkosipulinkynttä

1 sitruunan mehu

loraus pippurista neitsytoliiviöljyä

ripaus suolaa ja reilusti vastarouhittua mustapippuria

Jynssää perunat puhtaiksi ja kuivaa ne. Savusta kokonaiset perunat sekä kokonaiset valkosipulit savustuspussin ohjeen mukaan (suosittelen muuten savustamaan kerralla vähintään tuplamäärän ainakin valkosipulia, sillä sitä on ihana sivellä ihan vaikka voidellulle ruisleivälle). Uuni siis täysille ja ladattu savustuspussi uunin alatasolle, ensin vartti tulikuumassa ja sitten vielä n. 25 minuuttia 200 asteessa. Lopuksi pieni vetäytyminen ennen pussi aukaisua.

Pottujen savustuessa voit pestä naatit ja pilkkoa makkaran, mikäli sitä käytät. Naatit kannattaa minusta leikata juureksista irti heti kotiin saavuttua, huuhtoa ja laittaa sitten vesikannuun leikkokukan tapaan. Siinä hieman nuupahtaneetkin naatit nimittäin terhakoituvat. Nahistuneita tai kellastuneita naatteja ei tietenkään kannata käyttää.

Huom! Henkilökohtaisesti en koe punajuuren naattien nitraattipitoisuutta itselleni kovin suureksi uhaksi, kun niitä kuitenkin verrattain harvoin puputan.

Pilko naatit varsineen muutaman sentin pätkiksi ja paista runsaassa oliiviöljyssä pannulla, kunnes vihreät lehdet muuttuvat läpikuultaviksi (samalla voit hyvin paistaa myös makkaran, mikäli sitä käytät). Pilko muutama sipuli varsineen ja lisää pannulle pehmenemään aivan lopuksi. Käännä lämpö pois ja jätä odottamaan.

Sekoita kulhossa yhden sitruunan mehu, reilu ruokalusikallinen hunajaa sekä iso loraus öljyä. Mausta ripauksella suolaa sekä reilulla määrällä vastarouhittua mustapippuria. Kun perunat ja valkosipulit ovat savustuneet, kuori haluamasi määrä pehmeää valkosipulia ja muussa se haarukalla kastikkeen sekaan. Lohko vielä lämpimät perunat koosta riippuen kahteen tai neljään osaan ja sekoita ne kastikkeen kanssa. Lämpimät potut imevät kastikkeesta mahtavasti makuja itseensä!

Sekoita lopuksi naatit (makkarat) ja potut yhteen ja tarjoile vielä hieman lämpimänä.

Ps. Alkuviiniuteliaiden suosittelen klikkaamaan itsensä Denizin Wine and Finland -blogiin, jossa alkuviinejä tarjoilevia ravintoloita ja baareja on listattu jo kahden blogipostauksen verran 🙂

91 views