Vegekebab freekehpedillä

by Juulia 4 Comments
Vegekebab freekehpedillä

Kebab, tuo myöhäisiltojen houkutteleva seireeni! Minussa on varmaan jotain outoa, kun olen sen kutsulle aina ollut jotenkin immuuni. Muistaakseni maistoin kebabia ehkä kerran joskus teinivuosinani, mutta sitten ryhdyin kasvissyöjäksi eikä kokemukselle tullut jatkoa lähemmäs viiteentoista vuoteen. Viimeisen parin vuoden aikana olen maistanut kebabia muutaman kerran – toisten lautasilta – eikä se lainkaan hullumpaa toki ole, mutta ei kuitenkaan mitään sellaista johon minulla iskisi himo.

Mistä sen sijaan pidän erityisen paljon, ovat ne kebabin ja itselleni tutumpien falafelien kyljessä tarjoillut soossit: ihanan täyteläinen tomaattikastike sekä mukavan viileä ja raikas jugurttikastike. Pepperonipaprikoita suorastaan rakastan ♥

Kebabin kylkeen lusikoitava jugurttikastike on muuten toistaiseksi ainoa hyväksymäni osoite kuivatulle tillille 😀

Falafeleja olen monesti yrittänyt tehdä kotona, mutta eivät luomukseni ole päässeet lähellekään parhaita falafelelämyksiäni (jotka olen kokenut kunnon hipsulin tapaan tietysti Berliinissä). Niinpä olen suosiolla jättänyt falafelien väsäilyt omasta repertuaarista pois, mieluummin kikkailen niistä kikherneistä kaikenlaista muuta! Jostain syystä kotitekoinen kebab on sen sijaan alkanut viime aikoina kutkuttamaan, vaikka vähän kyllä ihmettelen kyseisen oikun alkuperää.

Matalan kynnyksen kotikebab onnistuu onneksi myös ilman valtaisaa lihavuorta ja maistuu myös vegaaniystävilleni. Innostuin tuossa aiemmin syksyllä saksanpähkinächorizosta, jota onkin tullut laiteltua syksyn mittaan vähän kaikkeen, niin kovasti siitä molemmat Juuson kanssa tykkäämme.

Ystäväni Jarkko on intohimoinen Lahtelaisen mukiruuan puolestapuhuja, joka pyrkii edistämään legendaarisesta kebablihalla täytetystä lihamukistaan tunnetun kaupungin ruokakulttuuria vähän muidenkin mukiinmenevien ruokien suuntaan. Erään Jarkon kanssa käydyn keskustelun jälkeen inspiroiduinkin sitten kokeilemaan saksanpähkinächorizoa vegelihamukin täytteenä. Oi kuulkaas, kyllä toimii! Ideaa on tullut testailtua sittemmin vähän perinteisemmin myös lautasella ja hyvin on maistunut – niin sekaaneille kuin vegaaneillekin.

Vegekebab freekehpedillä 2:lle

vegaaninen

½ annosta saksanpähkinächorizoa

3 dl freekehiä (* lue freekehistä lisää jutun lopusta)

n. 7-8 dl mietoa kasvislientä

Jugurttikastikkeeseen:

1 prk Yosa Greek Style -kaurajugurttia / bulgarianjugurttia

1-2 tl kuivattua tilliä

½ tl suolaa

rutistus sitruunamehua tai 1 tl sumacia

Tomaattikastikkeeseen:

300 g paseerattua tomaattia

1 keskikokoinen sipuli

2-3 valkosipulin kynttä

1 rkl oliiviöljyä

1 tl suolaa

1 rkl tummaa sokeria

2 tl juustokuminaa

1 tl kanelia

1 tl timjamia

1 tl oreganoa

(1 rkl balsamiviinietikkaa)

Tarjoiluun:

jäävuorisalaattia

muutama pepperonipaprika per syöjä

ripaus kuivattua tilliä

Laita ensiksi tulille tomaattikastike: silppua sipulit ja kuullota niitä öljyssä suolan ja sokerin kanssa, kunnes ne hieman karamellisoituvat. Lisää paseerattu tomaatti ja mausteet. Keittele kastiketta miedolla lämmöllä ilman kantta vähintään 20 minuuttia ja tarkista sitten maku – mitä pidempään soossia keittelet, sen täyteläisemmäksi se muuttuu, itselläni kattila saattaa hiljalleen pulputella liedellä joskus jopa tunnin, tosin silloin siihen saattaa tarvita jossain vaiheessa lisätä hieman nestettä, ettei tulisi liian tiukkaa tavaraa.

Kun tomaattisoossi on kypsymässä, voit siirtyä freekehiin. Keitä freekehiä kasvisliemessä kannellisessa kattilassa, kunnes kaikki neste on imeytynyt jyväsiin (tarkista nestetilanne muutaman kerran kypsymisen aikana), aikaa siihen menee n. 15-20 min.

Freekehin valmistuessa voit valmistaa saksanpähkinächorizon (se valmistuu alle viidessä minuutissa tehosekoittimen kanssa). Ison määrän saksanpähkinächorizoa saa paistettua rapeaksi uunissa (200°C): laita massa leivinpaperoidulle pellille ja laita päälle toinen leivinpaperi. Kauli massa noin puolen sentin paksuiseksi kerrokseksi, irroita päällimmäinen paperi ja lykkää pelti uuniin (voit myös paistaa seosta hetken leivinpaperilla peitettynä niin, että päällä on painona sileäpohjainen uunivuoka. Poista tällöin sekä paino että päällimäinen leivinpaperi puolivälissä paistoa, jotta koko pinta-ala rapeutuu varmasti). Paista pellillistä uunin keskitasolla n. 10-15 minuuttia, eli kunnes reunat ovat rapeutuneet ja seos on myös keskeltä hieman kuivahtanut. Varo kuitenkin polttamasta seosta 🙂

Sekoita jugurttikastikkeen ainekset huolella sekaisin ja laita kastike hetkeksi tekeytymään jääkaappiin. Vegaanille suosittelisin tähän Yosan Greek Style -kaurajugurttia, maitotuotteita käyttäville vanhaa kunnon Bulgarian jugua. Minusta tämän soossin pitää olla kunnolla hapanta!

Suikaloi jäävuorisalaatti. Soseuta tomaattikastike, mikäli haluat (itse tykkään tässä yhteydessä silestä tomaattisoossista). Annostele lautasille (tai siihen pahvimukiin!) ensin freekehiä, sitten salaattia, saksanpähkinächorizomurua, tomaattisoossia, jugurttisoossia ja muutama tulinen pepperonpaprikaa per syöjä.

Kotikebabravintola-annos…

…ja sen take away -versio!

*) Jos freekeh ei ole sinulle vielä tuttu, suosittelen lämpimästi pikaista tuttavuuden hieromista! Freekeh on arabialainen perinnevehnälaji, joka kerätään ennen kuin se kypyy (eli vielä vihreänä). Keräämisen jälkeen se kuivataan ja savustetaan. Kypsennettynä sen maku on todella täyteläinen; hennon pähkinäinen ja miedon savuinen. Freekeh sisältää reilusti enemmän kuituja, proteiineja ja mineraaleja kuin tavallinen vehnä ja sillä on myös suhteellisen matala glykeeminen indeksi (GI 43). Gluteeinia vältteleville se ei valitettavasti kuitenkaan sovi.

Lähteet: HS & Greatist

480 views

Burmalainen tofu & kikhernekrutongit

Burmalainen tofu & kikhernekrutongit

burmalainen tofu

Burmalainen tofu

Oletteko koskaan kuulleet burmalaisesta tofusta? Se valmistetaan yhdestä lempiraaka-aineestani kikherneestä ja on älyttömän helppo ja nopea proteiininlähde. Kaikkeen sitä netissä törmääkin, kun alkaa kaivelemaan – innostuin nimittäin viime kevättalvella kikhernepizzapohjista ja testailin niin purkkikikherneistä muussattua pohjaa, kuin kikhernejauhoistakin tehtyä soccaakin, joka osoittautui supernopeaksi ja käteväksi pikapizzapohjaksi. Totesin tuolloin, että sekä purkkikikherneitä, että kikhernejauhoja kannattaa olla kaapissa aina ♥

Soccasta innostuneena kaivelin lisää tietoa kikhernejauhojen käyttötarkoituksista ja sieltähän se burmalainen tofukin sitten ilmestyi. Testiin se meni heti ja tykästyin lopputulokseen ja sen muunneltavuuteen kovasti! Burmalaista tofua voi maustaa ja käsitellä oikeastaan melkein miten vaan, on vain mielikuvituksesta kiinni mihin kaikkeen sitä voisikin käyttää. Soija-allergisille kasvissyöjille se tuo varmasti kivaa vaihtelua proteiininlähteisiin – kuten myös tällaiselle ruoka-allergiattomalle sekaanillekin 😉

Burmalaisen tofun perusresepti on varsin yksinkertainen: yksi osa kikhernejauhoa sekoitetaan n. kolmeen osaan vettä ja keitetään paksuksi puuroksi. Seos kumotaan jäähtymään öljyttyyn vuokaan ja viipaloidaan kun se on jähmettynyt. Lopputulos on koostumukseltaan yllättävän paljon tofun kaltainen, silkkisen pehmeä mutta hienosti kasassa pysyvä. Burmassa tämä tofu maustetaan suolan lisäksi kurkumalla ja sitä käytettään niin uppopaistettuna, salaateissa kuin curryissäkin… ihan niinkuin soijatofuakin.

Seoksen voi tietysti maustaa ihan niinkuin haluaa, riippuen missä ruuassa sitä meinaa käyttää. Itse olen maustanut sitä mm. texmextyyliin juustokuminalla, chipotlella ja valkosipulilla burritojen ja tortillojen täytteeksi, inkiväärillä, soijalla ja chilikastikkeella wokkeja varten, sekä ravintohiivahiutaleilla saadakseni makuun lisää umamia. Simppeli suola + pippuri maistuu tosin varsin hyvältä myös – varsinkin, kun kuutiot paistaa maukkaassa öljyssä kullanrapeiksi kikhernekrutongeiksi ♥

Burmalainen tofu

vegaaninen, gluteeniton

2 dl kikhernejauhoja (kulkevat mm. nimillä gram-  ja besanjauhot)

n. 5-6 dl vettä

suolaa

½-1 tl  kurkumaa

+ haluamiasi mausteita maun mukaan

Sekoita puolet vedestä sekä mausteet kikhernejauhoihin ja sekoita huolella. Kuumenna loppu vesi kiehuvaksi ja lisää kikhernetaikina samalla vispaten sekaan. Alenna lämpö matalaksi ja jatka seoksen sekoittelua 5-10 minuuttia (liedestä riippuen), eli kunnes se paksuuntuu reilusti ja muuttuu kiiltäväksi. Tarkoitus on siis kypsentää kikhernejauhot huolella, ennen kuin seos jätetään jähmettymään.

Öljyä vuoka (esim. tarttumattomaksi käsitelty leipävuoka tai pieni öljytty kulho – mitä pienempi, sen paksumman tofukimpaleen saat aikaan) ja kaada taikina astiaan jähmettymään. Voit laittaa sen hetkeksi kylmään niin saat sen asettumaan nopeammin. Seoksesta irtoaa hieman vettä sen jähmettyessä. Kun seos on täysin kiinteää, kumoa se leikkuualustalle ja kuutioi/viipaloi burmalainen tofu terävällä veitsellä tarpeeseesi sopiviksi paloiksi.

Veden määrää hieman isommaksi tai pienemmäksi säätämällä lopputuloksen kiinteyttä/pehmeyttä voi viilata omaan makuun sopivaksi.

burmalainen tofu

Krutongeiksi nämä silkkiset soijattomat tofukuutiot vääntyvät, kun paistat niitä joka sivultaan paistinpannulla kullanrapeiksi. Kannattaa olla kärsivällinen ja kääntää jokainen puoli vasten pannua, vaikka siinä tovi kestääkin – huolellinen paistaminen tuo nimittäin rapeuden lisäksi myös makuun mukavaa paahteista pähkinäisyyttä!

Eräällä kesän eväsretkistä käytin rapeaksi paistettuja kikhernekrutonkeja lehtikaalicaesarin päällä. Kun krutongit pakkasi erikseen ja lisäsi salaatin päälle vasta paikan päällä, ne säilyivät perille asti ihanan rapeina 🙂

Mihin sinä käyttäisit kikhernetofua?

Ps. Kelmutettuna burmalainen tofu säilyy jääkaapissa ainakin muutaman päivän; pakastaakin sen voi, mikäli guuglailuihini voi luottaa. Omaa kokemusta pakastamisesta ei mulla siis vielä ole, kun olen tehnyt tätä aina vain lähinnä tarvetta vastaavan määrän. Jos joku ehtii ennen minua kokeilemaan pakastamista, kertokaa ihmeessä oma kokemuksenne! Raportoin tänne perään omani jahka sellainen on kerrottavana 🙂

Pps. Kikhernejauhoja (kulkee myös nimillä gramjauho ja besanjauho) löytyy hyvinvarustelluista ruokakaupoista, etnisistä kaupoista sekä esim. Ruohonjuuresta.

9 385 views

Sichuanpippurihärkis

by Juulia 5 Comments
Sichuanpippurihärkis

härkis

Uusista kasviproteiineista on nyt kohistu sen verran pitkään, että sain lopulta minäkin ryhdistäydyttyä ja kannettua paketin Härkistä kotiin. Muumijauhelihan mieleen tuovaa Mifuakin olen ujosti hieman silmäillyt; Nyhtökaura ja Oumph sen sijaan loistaa edelleen poissaolollaan niin katseeni tieltä kuin masustanikin. Aloitetaan tämä kasviproteiinitutustumisleikki siis siitä, mitä käsiin helpoiten saadaan!

Härkiksestä olisin kasvissyöntivuosinani ollut todella fiiliksissä – sen koostumus ja maku ohittavat kevyesti kaikenlaiset soijarouheet ja muut soijavalmisteet. Sitä tekee mieli suorastaan napsia sellaisenaan paketista. Maustaminen osoittautui kuitenkin ensimmäisellä testikokkailukerralla hieman haastavaksi: tein härkisbolognesea ja mielestäni upotin siihen kosolti makua – oli niin punaviiniä, rutosti valkosipulia, chiliä kuin yrttejäkin. Lopputulos oli “ihan hyvää”, mutta ei varsinaisesti houkutellut tekemään samaa pöperöä toiste. Auts.

Toisella kerralla paistoin Härkistä kidneypapujen, sipulin, valkosipulin, chilin ja juustokuminan kanssa tortillan täytteeksi. Notkistin täytteen lopuksi muutamalla lusikallisella vegaanista creme fraichea. Kyllä maistui kuulkaa herkulta! Väänsin tortilloidemme täytteeksi vielä vegaanisen juustokastikkeen perunasta, porkkanasta ja oluthiivahiutaleista (silkkaa taikaa muuten tuo soossi) ja lisäksi väliin tuli tietysti salsaa ja rapeaa salaattia. Älyttömän hyvää!

sichuanpippurihärkis

Aika vegaanisella linjalla on täällä siis vedelty viime viikkoina! Kun kuitenkin elelin sen n. 13 vuotta nuoruuttani ilman lihaa, jäi minulle sekasyöjäksi palanneenakin vahva kiinnostus kasvisruokamaailman ilmiöihin: jokainen vegoni (eli vegepekoni) –resepti on testattava, halajan hapattamaan pähkinäjuustoa ja kas kun en ole vielä ryhtynyt uteliaisuuttani pesemään vehnäjauhoistani tärkkelystä pois saadakseni aikaan ikiomaa seitania 😀

Erinäisten uutisten, uutisten ja ihan omienkin havaintojeni* perusteella niin vegaanius kuin osa-aikainen veganismikin on kovassa nosteessa: kasvisten kulutus kasvaa kovaa vauhtia ja kaupat vastaavat vegaanisten tuotteiden kysyntään kokoajan paremmin.

(*Ai missä mä teen niitä havaintoja? Facebookissa tietenkin, kuten kaikki muutkin tieteellisiltä metodeiltaan pätevät asiantuntijaihmiset 😉  Sipsikaljavegaaniryhmälle varsinkin iso peukku!)

härkis

Mutta palataanpa siihen Härkikseen. Yhden hieman epäonnistuneen ja toisen erityisen hyvin onnistuneen kokeilun jälkeen en enää epäröinyt napata kaupasta käsiini pakettia kolmatta kertaa. Tällä kertaa tein siitä itselleni pikaisen lounaan, joka saatiin kasaan kaappeja ja jääkaappia tonkimalla.

Tämän nuudelihässäkän esikuvana on ammoisella Kiinanmatkalla syömäni kuivahko ja ihanasti turruttavan tulinen wokattu kasvisruoka, jonka nimestä minulla ei tietenkään ole tietoakaan. Pääosaa tässä ruuassa esittää kuitenkin esikuvansa mukaisesti  turruttavan tulinen sichuanpippuri, jota löytyy ainakin Hämeentien etnisistä kaupoista, sekä kiinalainen viismauste, jota voi etsiskellä samalla kauppareissulla. Melkein mikä tahansa vihannes on herkkua näiden kahden mausteen kanssa paistettuna, jos minulta kysytään ♥

Nuudeleiksi tähän hässäkkään sopii ihan mikä vaan, mutta itse olen hurahtanut erityisesti tattarinuudeleihin joita löytyy sataprosenttisina mm. Clearspringiltä. Kiinalainen, Sichuanin alueelta peräisin oleva mm. hapatetuista soijapavuista tehty doubanjiang-chilitahna sopii tähän ruokaan myös kuin nenä päähän, mutta toki perinteistä chilin tulisuutta voi tuoda annokseen muillakin aasialaisilla chilitahnoilla. Ainakin omasta lähikaupastani löytyy ihanaa korealaista gochujang-tahnaa, johon itse jäin koukkuun keväällä ramenkeittopuuhien ohella.

Härkis-nuudelihässäkkää sichuanpippurilla 1:lle

vegaaninen

n. 80 g nuudeleita

vajaa puoli paketillista Härkistä

n. 100 g broccolinia tai parsakaalia

n. 1½-2 rkl mietoa seesamiöljyä / 1-1½ rkl mietoa kasviöljyä + 2 tl vahvaa seesamiöljyä

2-3 valkosipulin kynttä

peukalon verran tuoretta inkivääriä

2 tl sichuanpippureita

2 tl kiinalaista viismaustetta

2 tl soijakastiketta

2 tl vaahterasiirappia, kookossiirappia, agavea tms. nestemäistä makeutta

1-2 tl kiinalaista soijapapu-chilitahnaa (Doubanjiang) tms. chilitahnaa

Tarjoiluun:

+ yhden satsuman tai puolen appelsiinin mehu

+ kevätsipulia

Halkaise broccolinit pitkittäin kahtia ja leikkaa niistä kuivuneet tyvet pois Parsakaalin voit leikata nupuiksi ja pilkkoa varren vajaan sentin paksuisiksi paloiksi. Viipaloi valkosipuli ohuelti ja raasta inkivääri raastimen hienolla terällä. Murskaa sichuanpippureita hieman morttelissa.

Keitä nuudelit pakkauksen ohjeen mukaan lisäten broccolinit/parsakaalit nuudelien keitinveteen noin 3-4 minuuttia ennen nuudelien valmistumista. Huuhdo nuudelit ja broccolinit/parsakaalit kylmällä vedellä siivilässä ja jätä odottamaan.

Laita öljy paistinpannulle ja paista siinä valkosipulia sekä sichuanpippureita keskilämmöllä hetki. Lisää sitten pannulle Härkis ja jatka paistamista, kunnes sekä Härkis että valkosipulit saavat hieman väriä. Lisää pannulle viismauste, inkivääri sekä doubanjiang ja pyörittele mausteet kunnolla Härkiksen sekaan ennen kuin lisäät pannulle nuudelit sekä broccolinit.

Sekoita Härkis-mausteseos huolella nuudeleihin ja broccoliniin. Lisää pannulle vielä soijakastike sekä vaahterasiirappi ja anna nesteen kiehahtaa hieman. Kumoa annos tämän jälkeen heti kulhoon ja mausta se halutessasi vielä appelsiinin tai satsuman mehulla sekä silputulla kevätsipulilla. Valmista!

Ps. Seuraavana lukulistallani on Taru Anttosen ja Jukka Vornasen uunituore kirja Lihansyöjien maa, joka valottaa maamme lihansyöntikulttuuria niin tutkijoiden, kuluttajien, lihantuottajien kuin päättäjienkin näkökulmasta.

Pps. Ruoka on lähes gluteeniton, jos käytät soijan sijasta tamaria; Härkiksen gluteenipitoisuus on analyysien mukaan alle 20 mg/kg. Härkis on siis käytännössä gluteeniton, kertoo valmistaja Versofoods. Härkis sisältää kuitenkin ohramallasuutetta ja osa raaka-aineista käsitellään tiloissa, joissa käsitellään myös kotimaisia viljoja. Ohramallasuute ollaan vaihtamassa pian viljattomaan vaihtoehtoon. 


Clearspringin 100% tattarinuudelit saatu testiin blogini kautta.

730 views