Paistettu camembert hillolla ja pähkinöillä

by Juulia 3 Comments
Paistettu camembert hillolla ja pähkinöillä

Helsingin Meijeriliikkeen juustot saatu testiin blogin kautta

paistettu camembertValuvaksi paistettu camembert hillolla ja pähkinöillä = pikkujoulusesongin hätävara

Paistettu camembert

Paistettu camembert pelastaa, kun pitää keksiä nopeasti tarjoiltavaa illanistujaisiin. Kun kaikki tarvittavat raaka-aineet löytyvät valmiiksi kaapista, valmistuu dekadentti ja näyttävä herkku kymmenessä minuutissa 🙂 Täydellinen pikkujoulusesongin hätävara siis!

Itselleni pikkujoulusesonki ja loppuvuoden kiireisimmät viikot osuvat aina samaan ja huomaan, että vaikka intoa isompaan kokkailuun olisi, aikaa tai energiaa ei. Tänään tiedossa on ne odotetuimmat pikkujouluni – ruokablogaajien pikkujoulut! Heidi Tiskivuoren Emäntä -blogista on kutsunut luokseen taas joukon ihania ruokablogaajia ja sovittu on, että jokainen tuo mukanaan jotain syötävää. Edellisten samaisella kokoonpanolla vietettyjen nyyttäreiden perusteella voin vain kuvitella, minkä kaliiperin herkkuja illalla on tiedossa! Aina ei kuitenkaan vaan veny enempään … mutta valuvaksi paistettu camembert onneksi venyy tänään puolestani 😀

paistettu valkohomejuusto

paistettu camembert

Yksinkertaisuudessaan tämä illanistujaisten hätävara valmistuu kippaamalla camembert (tai joku muu valkohomejuusto) pieneen uuninkestävään vuokaan, lusikoimalla päälle hilloa ja pähkinöitä. Hetki uunissa ja valmista on! Suurta vaivaa ei tämän tarjoiltavan eteen tosiaan siis tarvitse nähdä, mutta ihanan pehmoisena valuvan juuston kaverina tarjoiltavan hapanjuurileivän sentään leivoin tänään itse. Rapeakuorinen ja huokoinen leipä imaisee pehmeän juuston mukavasti sisuksiinsa, joten leipä on mielestäni tälle tarjoiltavalle parempi seuralainen kuin vaikkapa voileipäkeksit.

Vaihtelua tähän herkkuun saa vaihtelemalla paistettavaa juustoa. Camembertin tyyppisten juustojen lisäksi uuniin voi laittaa punahomejuustoa, tuhkapintaista valkohomejuustoa ja tietysti myös briejuustoa – joka tosin on kokonaisena kiekkona reilusti isompi eikä nuorempana juustona pehmene uunissa aivan yhtä valuvaksi kuin camembert. Lisäksi vaihdella voi toki myös juuston päälle lusikoitavaa hilloa ja pähkinöitä. Siinähän sitä rattoisasti hoituu pikkujoulut jos toisetkin!

paistettu brie

Kuvissa näkyvä hillo on itse keittelemäni kirpakka jouluisilla mausteilla ja inkiväärillä silattu karpalohilloke, jonka tein melkein mutta en ihan tämän The Loving Belly -blogin ohjeen mukaan. Vaihdoin vain rusinat kuivatuiksi karpaloiksi ja appelsiinin sitruunaksi. Harmi että hilloketta ei riittänyt enää tälle päivälle! Kirpeä karpalohilloke ja Helsingin Meijeriliikkeen pehmeän aromikas Linnunlaulu olivat nimittäin yllättävän hyvä yhdistelmä. Tänään kokeillaan sen sijaan viikuna- ja kirsikkahilloja 🙂

Paistettu camembert hillolla ja saksanpähkinöillä

250 g camembert-juustoa (tai jotain muuta valkohomejuustoa)

n. 1 dl hilloa, esim. kirsikka-, karpalo- tai viikunahilloa

kourallinen saksanpähkinöitä

n. 1 rkl juoksevaa hunajaa / agavesiirappia / vaahterasiirappia

Nosta juusto uuninkestävään pieneen vuokaan. Levitä päälle kerros hilloa. Pyöritä saksanpähkinöihin siirappi/hunaja ja nostele pähkinätkin juuston päälle. Lämmitä juustoa 180 asteisessa uunissa keskitasolla, kunnes camembert pehmenee ja pähkinät paahtuvat, eli noin kymmenisen minuuttia. Pidä tilannetta sen verran silmällä, etteivät pähkinät pääse tummumaan liikaa.

Tarjoile paistettu camembert lämpimänä rapeakuorisen leivän kera.

paistettu camembert

juustotarjotinMuistathan muuten tarjoilla juustot aina huoneenlämpöisinä, vaikket niitä uunissa lämmittäisikään!

Helsingin Meijeriliike

Tänään vien pikkujouluihin aitoa camembertia, mutta kuvissa näkyvä versio tuli tosiaan tehtyä iki-ihanalla Helsingin Meijeriliikkeen Linnunlaululla, jota taannoin kantoi kotiini testattavaksi juustomestari Antti Alavuotunki itse.

Camembert on nimisuojattu pehmeä valkohomejuusto, joka on peräisin Normandiasta ja nimetty Camembertin kylän mukaan. Suomessa valmistettua samantyyppistä juustoa ei siis voi camembertinä myydä 🙂 Ranskalaiset juustot saavat usein nimensä synnyinalueen mukaan ja tätä perinnettä kunniottaen Helsingin Meijeriliike on valinnut juustoilleen nimet Helsingin eri alueiden mukaan: on punahomejuusto Hakaniemi, kermaisen täyteläinen valkohomejuusto Klippan, tuhkapintainen Hanasaari, sekä pintakittijuusto Jätkäsaari.

Olen ollut Helsingin Meijeriliikkeen tuotteiden ystävä jo pitkään ja jokainen edellämainituista juustoista on tuttu tapaus tässä keittiössä. Kun vastaanotan testituotteita, ei minulla ole mitään velvoitetta kirjoittaa niistä. Tässä tapauksessa asia oli kuitenkin itselleni jo alusta asti selvä – tahdon nostaa nämä tuotteet esiin kanavissani! Kotimaisten pientuottajien tukeminen on minulle tärkeää ja Helsingin Meijeriliikehän on pääkaupunkiseutulaiselle todellinen lähituote: juustot valmistetaan käsityönä kivenheiton päästä kotoani eli Viikissä, yliopiston koemeijerin tiloissa ja maitokin on peräisin lähialueen tiloilta.

Helsingin Meijeriliike valmistaa juustojen lisäksi ihania lohkeavia luonnonjugurtteja, joiden pohjalta löytyy hilloa: tyrniä, raparperia, puolukkaa… Nämä jugurtit ovat suosikkejani, kun en erityisemmin ole makeiden ja maustettujen jugurttien ystävä. Jos olet kaltaiseni maustamattoman jugurtin fani, joka ajoittain kaipaa sekaan hieman makeutta, suosittelen testaamaan näitä!

helsingin meijeriliike

Paistettu valkohomejuusto hillon kera maistuu varmasti useimmille, makean ja suolaisen yhdistelmä kun nyt vaan toimii! Tätä juttua kirjoitellessani kaivelin kuitenkin netistä muitakin ideoita, joista yksi jäi erityisesti mieleeni: paistettu tuhkapintainen valkohomejuusto punaviinin, pinjansiemenien, yrttien ja valkosipulin kera. Koska kuvassa näkyvä tuhkapintainen Hanasaari tuli syötyä jo, tämä idea jääköön kuitenkin odottamaan seuraavaa pikkujouluhätätilannetta 🙂 Jos sinä testaat sitä, kerro ihmeessä miten tuo kombinaatio toimi!

organic chardonnay

Ps. Kuvauspäivänä paistettu valkohomejuusto nautittiin mukavan kermaisen, toffeearomisen ja kukkean hedelmäisen luomuchardonnayn kera. Kermaiset ja voiaromiset sekä tammiset chardonnayt ovat viime aikoina olleet mielenkiintoni kohteena – hassua, kun kuvittelin niitä vielä muutama vuosi sitten inhoavani! Vaikka Gérard Bertrand Prima Nature Organic Chardonnay  ei ehkä ollut se kaikkein ihanin viimeaikoina maistamistani chardonnaystä, oli se kuitenkin noin 15 euron hintaisena varsin passeli ostos ja oivallinen kumppani valuvalle valkohomejuustolle.

971 views

Makkara-leipävanukasta + eräänlainen kiitosten päivä

by Juulia 26 Comments
Makkara-leipävanukasta + eräänlainen kiitosten päivä

“Kiitospäivä”. Eräänlaista sellaista tuli tässä vietettyä, vaikken suoraan amerikkalaisesta kulttuurista ja historiasta kopioituja juhlapäiviä varsinaisesti fanitakaan. Positiivisiin asioihin keskittyminen ja läheisten kanssa ajan viettäminen ei kuitenkaan ole koskaan huono idea, ainakaan, jos sen tekee omalla tavallaan pyrkimättä imitoimaan jotain telkusta tai leffoista näkemäänsä.

Ruokakulttuurista aktiivisesti kiinnostuneena ihmisenä minun on kuitenkin vaikea väittää, etten olisi hieman utelias siitä perinteisestä amerikkalaisesta kiitospäivän ateriasta. Kokonaista kalkkunaa en sentään haaveile paistavani, mutta kurpitsapiirasta on kyllä tullut tehtyä ja erityisesti olen viehättynyt kalkkunan kumppanista, stuffingista.

Stuffingia, eli “täytettä” ei nimestään huolimatta yleensä tarjoilla kalkkunan sisältä, vaan sen lisukkeena – tai näin olen eri lähteiden perusteella ainakin ymmärtänyt. Stuffingin pääraaka-aine on hieman kuivahtanut leipä, jota ryyditetään erilaisilla yrteillä, kuivatuilla hedelmillä tai marjoilla, pähkinöillä ja makkaralla. Sitten seos kostutetaan kananmuna-liemiseoksella ja herkku paisteaan kullanrapeaksi uunissa. Lopputulos on vähän kuin suolainen leipävanukas – ja sellainen kuulostaa niin hyvältä!

Tämä lautasellinen amerikkalaista ruokaperinnettä on tervetullut kotiini milloin vaan.

Olen tässä pohtinut keinoja tuoda jokaiseen päivään hieman kiitosta: keskittyä negatiivisten asioiden sijasta positiivisiin. Olen nimittäin potenut melko eeppistä syysflunssaa yli kolme viikkoa ja siinä ohessa kärsinyt uniongelmista – ei siis ehkä ihme, että olen jumahtanut negatiivisten ajatusten kehään, josta ei ihan niin helpolla sitten irrotakaan. Arjesta selviytyminen puolikuntoisena ja univajeessa aiheuttaa stressiä, eikä tämä iänikuinen kotona kököttäminenkään ole omiaan nostamaan mielialaa. On ikävä ystäviä ja sitä, että voi ja jaksaa töiden jälkeen tehdä muutakin kuin tuijottaa Netflixiä kotisohvalla.

Aktiivisen roolin ottaminen oman mielialan kohottamisen suhteen on kyllä helpommin sanottu kuin tehty; huono fyysinen olo ja väsymys kun ruokkii huonoa mieltä. Tilanteeseen lopulta sisuunnuttuani päätin kuitenkin mm. kieltää itseltäni kaikenlaisen valittamisen, itseni mollaamisen ja ikävien asioiden turhan vatvomisen. Tosiasiassahan elämässäni on rutosti kiitoksen aihetta: olen pääasiallisesti terve, minulla on kaunis oma koti, olen kutsumusammatissani, toimeentuloni on turvattu, saan ja voin toteuttaa luovaa puoltani tämän blogin kautta, ja mikä tärkeintä – olen löytänyt elämänkumppanini. Voiko elämältä oikein enempää pyytää?

Jokapäiväisen kiitoksen aihe numero 1: ♥

Edellämainittujen syvällisten mietteiden lisäksi olen pohtinut hälyttävissä määrin stuffingia. Kokkailin sellaista nimittäin viime viikolla – tai no, minä kutsun aikaansaannostani mieluummin makkara-leipävanukkaksi, kun en ole ihan varma millaista se stuffing pitäisi oikeasti olla – ja se oli aivan käsittämättömän hyvää. Sitä pitikin sitten tehdä heti perään toisenkin kerran. Stuffing-tulkinnassani on kaikkea ihanaa: chilimakkaraa, herkkusieniä, voissa haudutettua purjoa, pekaanipähkinöitä, kuivattuja karpaloita, hunajaolutta sekä cheddaria – mmmmm…

Lautasellista lusikoidessani huomasin myös, että positiivisten ajatusten ja kiitollisuuden lisääminen arkeen on huomattavasti helpompaa, kun nenän alla on keko tätä herkkua!

Makkara-leipävanukas 4:lle

200 g kuivahtanutta maalaisleipää tms.

200 g raakamakkaraa (esim. Harjun Makkaratehtaan 7 chilin makkara)

yhden purjosipulin valkoinen osa

8 herkkusientä

2 valkosipulin kynttä

50 g voita

30 g kuivattuja karpaloita

50 g pekaanipähkinöitä

150 g vahvaa cheddarjuustoa

2 kananmunaa

3 dl maitoa

2½ dl hunajaista vaalea olutta, jossa matala IBU/EBU (esim. Stallhagenin Honungöl)

1 tl suolaa

1 tl timjamia

reilusti mustapippuria

1 tl chilihiutaleita

puoli ruukkua salviaa + 1 rkl oliiviöljyä

Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen. Kuutioi kuivahtanut leipä parin sentin kuutioiksi. Sekoita kananmunat, maito, olut, suola, timjami, pippuri ja chili huolella isossa kulhossa ja upota sitten leipäkuutiot nesteeseen. Jätä seos muhimaan sillävälin kun valmistelet leipävanukkaan muut osat.

Viipaloi herkkusienet ja purjon valkoinen osa sekä valkosipulin kynnet. Sulata paistinpannulla voi ja kuullota sieniä ja sipuleita, kunnes ne pehmenevät. Jätä seos hieman jäähtymään.

Purista raakamakkara kuorestaan pieninä nokareina leipäkuutioseoksen mukaan. Lisää sekaan myös hieman pienemmäksi rouhittu pekaanipähkinä sekä kuivattu karpalo. Raasta cheddar isolla terällä ja sekoita myös se kulhoon, jätä kuitenkin kourallinen juustoraastetta pinnan kuorruttamiseen. Lisää seokseen lopuksi hieman jäähtyneet herkkusienet ja sipulit.

Sekoita huolella. Kun neste on imeytynyt lähes kokonaan leipäkuutioihin, voit kaataa seoksen voideltuun syvään uunivuokaan – tai neljään annosvuokaan. Kuorruta seos vielä juustoraasteella ja lykkää sitten vuoka/vuoat uunin keskitasolle. Paistele leipävanukasta n. 30 minuuttia (annosvuuille riittää hieman lyhyempikin aika) ja anna sen vetäytyä hetki ennen tarjoilua.

Tarjoilua varten paista salvianlehtiä rapeaksi öljyssä ja koristele/mausta leipävanukas niillä. Voit myös silputa osan salvianlehdistä vanukkaan sekaan.

Ps. Kiitospäivää vietetään Amerikassa joka marraskuun neljäs torstai. Vaikkei samaan päivämäärään lähtisi omaa perinnettä juurruttamaan, täytyy kyllä sanoa, että marraskuu ei ole lainkaan huono ajankohta yleiselle mielialan kohottamiselle… vai mitä mieltä te olette?

370 views

Jouluinen ruusukaalisalaatti

by Juulia 0 Comments
Jouluinen ruusukaalisalaatti

20141210_160322

 

20141210_155432

Ruusukaalit ovat suurta herkkuani – lapsuudenkodissa niitä syötiin säännöllisesti, ja voinkin varmaan kiittää äitiäni siitä, etten ole saanut minkäänlaista ruusukaalitraumaa: äiti ei koskaan ylikypsentänyt vihanneksia. Eilen löysin kaupasta ihania violetteja ruusukaaleja, ja kyhäsin niistä äsken pikaisen lounassalaatin chorizon ja karpaloiden kera. Samalla tuli tehtyä vuoden ensimmäinen joulufiilistä nostattava ruoka – maustin nimittäin kastikkeen glögillä! Toimii!

 

20141210_163657

 Jouluinen ruusukaalisalaatti yhdelle nälkäiselle:

150 g pestyä raakaa ruusukaalia

1 laadukas chorizomakkara (tai enemmän, riippuu nälästä)

1 dl karpaloita

2 rkl mantelilastuja

(2 rkl kuivattuja karpaloita tai rusinoita)

kastikkeeseen:

Paistetusta chorizosta irtoava öljy

1 tl Dijon-sinappia

2 tl hunajaa

2 tl jauhettua kuivattua karpaloa

1 rkl glögitiivistettä (tai 0,5 dl laimennettua glögiä)

ripaus suolaa ja pippuria

1 rkl valkoviinietikkaa

Pese ruusukaalit ja poista niistä kuivat kannat. Viipaloi ne ohuen ohuiksi viipaleiksi esim. mandoliinilla. Leikkaa chorizo suupaloiksi ja paista omassa rasvassaan pannulla rapeaksi. Laita chorizo ruusukaalien sekaan ja käytä pannulle jäänyt öljy kastikkeeseen.

20141210_162609

20141210_162415

Lisää pannulle sinappi, glögitiiviste, etikka ja hunaja ja sekoita vispilällä miedolla lämmöllä keitellen muutama minuutti (pidempään, jos käytät laimennettua glögiä). Kun koostumus on siirappimaisen paksua, mausta kastike kuivatulla karpalolla sekä ripauksella suolaa ja pippuria. Maistele kastiketta, tarkoitus olisi pyrkiä makean, suolaisen ja happaman tasapainoon. Sekoita kastike ruusukaaliin ja chorizoon ja jätä tekeytymään hetkeksi.

Ennen tarjoilua sekoita mukaan manteli ja karpalot. Jos tykkäät makeammasta, suosittelen vielä lisäämään kuivattuja makeita karpaloita, tai vaikkapa rusinoita.

20141210_163611

Ps. Salaatti maistuu erinomaiselle myös seuraavana päivänä, joten kannattaa tehdä reilu annos! Itse meinasin että teen tätä äidin luona joulupöytään, tiedän että minun perhelle tämä nimittäin maistuu 🙂

327 views