Villiyrteillä silattu parsakeitto

Villiyrteillä silattu parsakeitto

parsakeitto

Keittopäivä!

Yksi kaikkien aikojen rakkain keittoni on vichyssoise. Samettinen, kermainen, pehmoinen, lohdullinen… sitä on vichyssoise minulle. Opettelin tekemään tätä herkkua yläasteikäisenä ja muistan vieläkin elävästi, kuinka ihanaa oli hiipiä illalla keittiöön kauhomaan lusikalla suoraan kattilasta vähän kylmää purjo-perunasosekeittoa iltapalaksi. Aikuisena kyseinen keitto kuitenkin unohtui pitkäksi aikaa, kunnes innostuin toissavuonna taas tekemään vichyssoisea villiyrteillä maustettuna versiona.

Toinen rakas keittomuisto on Hollannista, jossa isosiskoni asui vaihto-oppilaana lukioikäisenä. Ajoimme tuolloin kerran koko perheen voimin siskoa tervehtimään ja perillä meitä odotti siskon isäntäperheen lisäksi herkullisin parsakeitto, mitä olen koskaan syönyt (kun saat jotain ihanaa ensimmäisen kerran elämässäsi, se voi tehdä niin lähtemättömän vaikutuksen, että mikään ei sitä koskaan ylitä 😀 ).

Tänään päätin yhdistää nämä kaksi rakasta keittomuistoa ja keitellä parsalla ja villiyrteillä ryyditettyä purjo-perunasosekeittoa.

parsakeitto

karhunlaukka

Piipahdimme taannoin Tallinnassa päiväreissulla ja nappasin sieltä mukaani nipun karhunlaukkaa Balti Jaam Turgin myyjältä. Kimppu oli sen verran reilun kokoinen, että olen ehtinyt testailla karhunlaukkaa niin pastataikinassa, leivässä, pestossa kuin nyt tässä keitossakin. Suorastaan harmittaa, etten ostanut samantien usempaa nippua, niin ihanaa villivalkosipuli minusta nimittäin on!

Viimeisten öljyn kanssa soseutettujen karhunlaukkalusikallisten jälkeen testasin saman keittoreseptin nokkosen ja litulaukan kera. Litulaukassahan on myös valkosipulinen aromi, joten se sopii minusta mukavasti karhunlaukan tilalle. Nokkosella keittoon saa lisäksi reilusti ravinteita, jotka muuten säilyvät parhaiten kun villiyrtit soseuttaa kypsän keiton sekaan vasta juuri ennen tarjoilua.

Huom! Koska keitossa on parsaa, joka tunnetusti ei ole kovinkaan herkullista ylikypsänä, en tee tätä keittoa mielelläni uudelleenlämmitettäväksi. Näin parsan maku on keitossa tuoreimmillaan.

Villiyrteillä silattu parsakeitto

2:lle

5 dl vettä (tai mietoa kasvislientä)

n. 200 g jauhoista perunaa

n. 10 cm pätkä purjon valkoista osaa

200 g vihreää parsaa

n. 2 rkl pestyä ja soseutettua karhunlaukkaa ja/tai litulaukkaa ja/tai ryöpättyä nokkosta

suolaa, vastarouhittua mustapippuria

150 g kaura fraichea (tai ranskankermaa)

Kuori ja lohko perunat. Halkaise purjo ja pese se huolellisesti. Pese villiyrtit ja soseuta ne pienen vesitilkan kera. Pätki parsasta kuivat ja puumaiset tyvet irti. Leikkaa nuput talteen ja pätki varret.

Kuumenna kattilassa vesi (tai kasvisliemi) kiehuvaksi ja lisää kattilaan perunat sekä purjo. Keitä kannen alla, kunnes peruna on kypsää. Lisää kattilaan sitten parsa niin, että nuput jäävät päällimmäiseksi. Sulje kansi ja jatka keittämistä muutama minuutti, tai kunnes parsa on juuri ja juuri kypsää. Kalasta kattilasta nuput sivuun tarjoilua varten.

Soseuta parsakeitto kaurafraichen kera ja mausta se makuusi sopivaksi suolalla ja vastarouhitulla pippurilla. Sekoita mukaan juuri ennen tarjoilua villiyrttisose. Tarjoile nokareella kaurafraichea ja villiyrttisosetta, tarjoile parsanuppujen kera.

karhunlaukkakeitto

38 views

Karhunlaukkapasta

Karhunlaukkapasta

karhunlaukka

Karhunlaukkaostoksilla

Piipahdin taannoin päiväreissulla Tallinnassa. Normaalisti suuntaan siellä lähinnä pienpanimo-olutvalikoiman perään, mutta tällä kertaa vakaana päämääräni oli löytää karhunlaukkaa! Tuota aromaattista ja tuoksuvaa villiyrttiä ei nimittäin Suomesta niin vain löydy ja kun kerran on sen makuun päässyt, sitä matkustaa vaikka ulkomaille hakemaan! Baalti Jaam Turgilla onneksi nappasi ja kotiin kulkeutui kuin kulkeutuikin ihanasti tuoksuva paketti tätä keväistä herkkua.

Karhunlaukka tuoksuu ja maistuu voimakkaasti valkosipulilta, mutta sen maku on kuitenkin valkosipulia pehmeämpi. Karhunlaukkaa voikin syödä vaikka raakana ilman, että seurauksena olisi valkosipulihönkä viikkotolkulla. Syötävää on tästä kasvista lähes kaikki osat; lehdet, varret, kauniit valkoiset kukat ja sipuli. Jos sitä olisi kotikulmillani runsaasti saatavilla, laittaisin sitä sen sesongin aikana varmaan ihan kaikkeen, mutta kun ei kerran ole, on vähän priorisoitava!

karhunlaukka

karhunlaukkapasta

Karhunlaukkapasta

Ensimmäinen kokeiluni olikin siksi jo pitkään kaavailemani karhunlaukkapasta. Olen halunnut tehdä tuorepastaa jo useamman vuoden, mutta kokeilu on aina siirtynyt eteenpäin ja eteenpäin joko ajan tai välineiden puutteesta. Silmiini osui kuitenkin taannoin YouTubessa video, jolla tehdään käsin erilaisia pastamuotoja. Kun osaan ei pastakoneita tai edes kaulinta tarvita, päätin vihdoinkin ryhdistäytyä ja laittaa pastataikinan tekeille.

Muodoksi valikoitui cavatelli, sillä se näytti kaikkein helpoimmalta toteuttaa (jos jostain on kerran aloitettava, niin aloitetaan varmuuden varalta helposti)! Cavatelli on etelä-Italialainen pastamuoto, joka tehdään leikkaamalla pitkästä ohuesta pastataikinapötköstä paloja, jotka sitten litistetään ja rullataan 1-3 sormen avulla hauskalle kiemuralle. Cavatellin koko voi vaihdella alueen mukaan ja se tehdään perinteisesti semolinataikinasta. Itselläni oli kuitenkin mielessä karhunlaukkapasta!

karhunlaukkapasta

karhunlaukkapasta

Lähdinkin siksi pokkana tekemään cavatelli -pastaa kananmunalla ja karhunlaukalla rikastetusta taikinasta. Reseptiksi valikoitui tämä ohje, jonka tosin tein käsin koneen sijaan. Cavatellin muotoilu onnistui tästäkin taikinasta mukavasti, vaikka pastataikina ei oikeaoppinen ollutkaan. Ja mikä tärkeintä: lopputulos oli todella herkullinen! Karhunlaukkapasta sai kaverikseen yksinekertaisen lisukkeen: ruskistettua voita, paahdettuja pinjansiemeniä, parmesaania ja sitruunaa.

Uskallan tämän jälkeen vastaisuudessakin testailla käsin muotoiltavia pastamuotoja. Ehkä sen pastakoneenkin voisi joskus hankkia?

Karhunlaukkapasta

2:lle

20 g pestyä karhunlaukkaa

1 normaalikokoinen kananmuna

1 keltuainen

n. 150 g 00 jauhoja

ripaus suolaa

Tarjoiluun:

2-3 rkl luomuvoita

3 rkl pinjansiemeniä

puolen sitruunan mehu

kourallinen raastettua parmesaania

Surauta karhunlaukka silpuksi sauvasekoittimella tai tehosekottimen silppuriterällä kananmunan ja keltuaisen kanssa. Mikäli teet taikinan käsin, kokoa työtasolle jauhoista keko, jonka keskelle voit tehdä kuopan (vähän kuin tulivuori ja kraateri). Kumoa munaseos kuoppaan ja heitä perään ripaus hienoa suolaa (n. ¼ tl). Ala sekoittamaan munaseokseen haarukalla kuopan reunoilta vähän kerrallaan jauhoja. Jatka jauhojen lisäämistä, kunnes seos alkaa pysymään kasassa. Voi olla, että et tarvitse ihan kaikkea jauhoa, tai saatat tarvita hieman enemmän, tämä riippuu käyttämiesi munien koosta ja jauhojen laadusta. Mikäli haluat tehdä taikinan koneella, lue alkuperäinen ohje!

Vaivaa taikinaa käsin tasoa vasten kymmenisen minuuttia tai kunnes se on elastista ja silkkistä, vähän kuin muovailuvahaa. Kääri taikina sitten huolellisesti kelmuun ja nosta jääkaappiin lepäämään tunniksi.

tuorepasta

Jaa taikina muutamaan osaan ja muotoile osa kerrallaan pitäen lopun taikinan huolellisesti kelmuun käärittynä odottamassa vuoroaan. Rullaa taikinapalasta pitkä pötkö, joka on halkaisijaltaan noin sentin paksuinen. Leikkaa pötkö noin sentin paloiksi. Paina jokaista palaa etu- ja keskisormella tasoa vasten rullaten samalla sormia ja taikinapalaa itseäsi kohden. Näin taikinapalaan tulee keskelle kuoppa jonka yli kiertyy taikinan liepeet molemmin puolin. Tästä videosta löytyy hyvät ohjeet muotoilulle 🙂

Ripottele pastan päälle hieman jauhoa jotta palat eivät tartu toisiinsa ja siirrä valmiit cavatellit sivuun odottelemaan loppujen valmistumista.

karhunlaukkapasta

Kun kaikki karhunlaukkapasta on muotoiltu, kuumenna iso kattilallinen vettä ja suolaa se reippaalla kädellä. Keitä cavatellia sen koosta ja paksuudesta riippuen 4-7 minuuttia, testaa kypsyys maistamalla.

Meillä karhunlaukkapasta syötiin tosiaan ruskistetun voin, paahdettujen pinjansiemenien, sitruunamehun ja vastaraastetun parmesaanin kera:

Ruskistin pari ruokalusikallista voita paistinpannulla, paahda voissa pinjansiemeniä ja puserra lopuksi pannulle noin puolen sitruunan mehu. Lisää kypsät cavatellit pannulle, raasta päälle reilusti parmesaania ja notkista seos muutamalla lusikallisella pastan keitinvettä. Sen kummempaa ei tämä karhunlaukkapasta kaipaakaan, oli nimittin tolkuttoman maukasta!

karhunlaukkapasta

karhunlaukkapasta

Ps. Koska karhunlaukkaa on Suomessa hieman vaikea saada käsiinsä, kokeilen ainakin itse seuraavan satsini litulaukalla. Litulaukkaa löytyy ainakin omista lähimetiköistä runsain mitoin ja sen kausi on juuri nyt hyvässä vauhdissa! Litulaukka on viime vuosina muodostunut lempi villiyrtikseni nokkosen rinnalla, kumpaakin kun on niin runsaasti saatavilla ja molemmat ovat helposti tunnistettavia 🙂 Villiruokaa ja -yrttejä hyödyntävät reseptini löytyvät muuten kootusti täältä!

103 views

Karhunlaukkarisotto ostereilla ja sitruunalla

Karhunlaukkarisotto ostereilla ja sitruunalla

karhunlaukkarisottoKarhunlaukkarisotto ja sattumina ostereita, aivan hyvä sunnuntairuoka!

Mitä tekee ruokahullu viikon ainoana vapaapäivänään? Kokkaa, kokkaa ja päätyy kuvaamaan suunnittelematta laittamaansa ruokaa. Ei sitä voi luonteelleen mitään, vaikka olis kai se sunnuntai hyvä pitää välillä lepopäivänäkin… Mulla vaan sattuu olemaan täällä kotona juuri nyt niin houkutteleva raaka-aine, että sääli se olis jättää kuvaamatta siitä tehty ateria!

Edellisen postauksen lukeneet jo tietävätkin, että hamstrasin viime viikolla kotiini useammankin karhunlaukkaruukun, kun sellaisia on nykyään kaupasta saatavilla. Pitkään olin kohtaamisestani karhunlaukan kanssa haaveillut ja nyt saan vihdoinkin testailla sen käyttöä muuallakin kuin mielikuvituksessani!

karhunlaukka

karhunlaukka

Villinäkin kasvava karhunlaukka tuoksuu ja maistuu valkosipuliselle, mutta on maultaan selvästi valkosipulia lempeämpi. Se ei myöskään jätä samanlaista jälkimakua kuin valkosipuli. Kauniskin se on, katsokaa nyt noita kukkia! Kukat olivat karhunlaukoistani jo tähän mennessä kuivahtaneet, mutta lautaselle ne päätyivät silti.

En ollut suunnitellut tämänpäivästä kokkailuani etukäteen, joten päädyin valmistamaan karhulaukka-ateriamme sen perusteella, mitä raaka-aineita kotoa sattui löytymään. Kattilaan päätyi lopulta karhunlaukan kaveriksi risottoriisiä, sitruunoita sekä pakastimesta kaivettuja ostereita. Ei muuten ollut huono kombo, ei lainkaan!

karhunlaukkarisotto

Ymmärrän hyvin, että kaikilla ei ole pakastimessaan välttämättä ostereita. Minulla on, useampikin pussi, sillä rakastan ostereita! Niitä löytyy aika edullisesti aasialaisten markettien pakastelaareista, joten ostan aina kerralla muutaman pussin. Kun tuoreita ostereita ei aina himon iskiessä ole niin vain saatavilla, voin käydä pakastimella! (Huom! Pakastettuja ostereita ei voi syödä ns. raakana, ne on aina kypsennettävä. Herkullisia ne ovat silti!)

Reseptin voi hyvin toteuttaa myös pakastetuilla sinisimpukoilla. Tai mikä ettei suorastaan tuoreillakin, jos sellaisia käsiinsä sopivasti saa! Karhunlaukkakauden päätyttyä karhunlaukan voi korvata risotossa muutamalla valkosipulin kynnellä, tehdä karhunlaukkaöljyn sijaan vaikkapa ruohosipuliöljyä ja korvata karhunlaukan kukat ruohosipulin kukilla. Olen aika varma, että herkkua tulee silläkin tavalla 🙂

Karhunlaukkarisotto ostereilla ja sitruunalla

2:lle

2 dl risottoriisiä

8-9 dl mietoa kasvislientä

½ dl kuivaa sherryä

2 rkl oliiviöljyä

4 karhunlaukan sipulit ja varret

1 pieni salottisipuli

n. 200 g pakastettuja ja sulatettuja ostereita

puolen sitruunan mehu ja raastettu kuori

ripaus suolaa ja vastarouhittua mustapippuria

Sitruksiseen karhunlaukkaöljyyn:

puolen sitruunan mehu

¼ dl oliiviöljyä

karhunlaukkojen lehdet muutamaa lukuunottamatta

Koristeluun:

puolen sitruunan raastettu kuori

muutama ohuelti suikaloitu karhunlaukan lehti

karhunlaukan kukkia

Valmista ensin karhunlaukkaöljy. Ryöppää kolmen karhunlaukan lehdet nopeasti (1 min) risottoon käyttämässäsi kasvisliemessä. Raasta yhden hyvin pestyn luomusitruunan kuori ja ota se talteen. Puolita sitruuna ja purista toinen puolikas kasvisliemen sekaan. Soseuta ryöpätyt karhunlaukan lehdet toisesta puolikkaasta puristetun sitruunamehun ja oliiviöljyn kanssa ja jätä seos odottamaan risoton valmistumista.

Pidä sitruunainen kasvisliemi lämpimänä. Pilko sipuli sekä karhunlaukan sipulit ja varret, säästä lehdet ja kukat myöhempään. Kuullota karhunlaukan sipuleita, varsia sekä sipulisilppua pinnoitetussa kattilassa oliiviöljyssä muutama minuutti ja lisää kattilaan sitten risottoriisi. Jatka kuullottamista kokoajan sekoitellen, kunnes riisi muuttuu hieman läpikuultavaksi. Lisää kattilaan silloin sherry. Heti kun suurin osa nesteestä on imeytynyt riisiin, voit alkaa lisäämään kasvislientä, desi kerrallaan. Sekoita risottoa varsinkin alussa ahkerasti ja lisää nestettä aina, kun edellinen määrä on melkein kokonaan imeytynyt riisiin.

Kun riisi alkaa olla melkein kypsää, lisää risottoon osterit. Jatka kypsentämistä, kunnes riisinjyvissä on enää aavistus puruvastusta, ja risoton koostumus on valuvan kermainen. Mausta risotto ripauksella suolaa ja mustapippuria (suolan määrä oman maun mukaan).

Tarjoile karhunlaukkarisotto heti lämmitetyiltä lautasilta. Valuta päälle lopuksi sitruunainen karhunlaukkaöljy ja ripottele annosten pinnalle vielä raastettua sitruunankuorta, suikaloitua karhunlaukan lehteä sekä karhunlaukan kukkia. Älä aikaile aloittaa ateriaa!

karhunlaukkarisotto

lifeofplants

Juomasuositus annokselle kaappiin hamstraamani Redchurch Breweryn Life of Plants. Tämä sitruunaisen hapan ja yrttinen (salviaa, sitruunaverbenaa, laakerinlehteä ja timjamia) hapanolut on tämän hetkisiä lemppareitani, jota suosittelen mieluusti kaikille hapanoluiden ystäville! Redchurh Brewingin Urban Farmhouse sarjan muutkin oluet ovat ehdottomasti testaamisen arvoisia; sarjan oluet käytetään villihiivojen avulla ja osa kypsytetään vielä erityyppisissä tammitynnyreissä.

96 views

Silkkisen pehmeä karhunlaukka-munakokkeli

Silkkisen pehmeä karhunlaukka-munakokkeli

karhunlaukkaEi, lautasella ei ole risottoa, vaan superpehmoista munakokkeli karhunlaukalla!

Karhunlaukka eli “villivalkosipuli” on kasvi, jota en uskonut koskaan näkeväni elävänä. Niin paljon olen siitä vuosien varrella lukenut, niin monia herkullisia karhunlaukka-annoksia nähnyt, niin houkuttelevia reseptejä tutkinut, että koko kasvista on tullut minulle kaunis, mutta saavuttamaton unelma.

Suurimmat karhunlaukka-apajat ja vouhuttajat tuntuvat löytyvän sekä rapakon takaa että vähän eteläisemmästä Euroopasta; “ramp season” eli karhunlaukkasesonki on nimittäin todella lyhyt mutta kiihkeä! Karhunlaukan perässä rämmitään joko metsään tai taistellaan saaliista muiden ruokahullujen kanssa farmer’s marketilla (rahoja säästelemättä). Karhunlaukka on suorastaan niin trendikäs ja himottu herkku, että moni on syystä huolissaan villien karhunlaukkapopulaatioiden romahtamisesta.

Toki karhunlaukkaa kasvaa villinä myös täällä Suomessa, mutta vaikka lähiseudun metsissä on tullut hortoiltua jo monen monta kevättä, ei sitä ole tielleni koskaan osunut. Palstan tai pihan omaavilta ystäviltäni olen kuullut, että karhunlaukkaa voi viljellä ja että se tuppaa leviämään helposti –  tieto ei minua valitettavasti vaan auta kun en viljelyplänttiä omista! Nuuskinut toki olen lähimpien vuokrapalstojen reunametsät, jos se olis jonkun palstalta vaikka lähtenyt niihin leviämään … mutta turhaan. Karhunlaukkaa onkin tuntunut kasvavan vain Instagramissa.

karhunlaukka

karhunlaukka

Arvaattekin varmaan kuinka ilahduin, kun bongasin Satokausikalenterin FB-seinältä tiedon, että karhunlaukkaa löytyy nyt kuukauden satokausituotteena S-Marketeista ja Prismoista! Ei kuulkaa mennyt kuin vuorokausi, niin olin jo hoitanut itseni Itiksen Prismaan tutkimaan, pitääkö uutinen paikkaansa. Ensiksi näytti siltä, että vedän sielläkin vesiperän, mutta lopulta löysin hyllystä riveittäin karhunlaukkaruukkuja. BINGO! Kotiin kannoin näitä vamppyyrinkarkoittaja-graalin maljoja samantein neljä ruukkua – jos pitkään haudottu ruokaunelma on yhtäkkiä saavutettu, on siitä tietysti saatava heti irti vähän enenmmänkin!

Mietin kyllä kovasti, josko konstultoisin karhunlaukkaa palstallaan viljelevää ystävääni kasvin istuttamisen suhteen… Olishan se aika hienoa, jos saisin runsaampaa satoa ensi vuonna korjattavakseni jostain ihan omasta salaisesta paikastani tuolta lähimetsistä?

karhunlaukka

karhunlaukka

Nyt kun olen vihdoin maistanut tätä herkkua itsekin, voin allekirjoittaa jo aiemmin lukemani kuvailut sen mausta: karhunlaukka sekä tuoksuu että maistuu valkosipulilta, mutta on maultaan selvästi pehmeämpi ja makeampi. Se onkin sukua sekä purjolle että salottisipulille 🙂

Veikkaan, että teen jäljelle jääneistä karhunlaukoistani vielä ainakin risottoa sekä pestoa, mutta ihan ensimmäiset makupalani halusin syödä kermaisessa munakokkelissa. Hemmottelen itseäni aina välillä hipi-hitaasti matalalla lämmöllä kypsennetyllä ja pumpulinpehmeällä munakokkelilla, jonka maustan milloin parmesaanilla, milloin tryffeliöljyllä. Tällä kertaa kuullotin herkkuni sekaan siis muutaman karhunlaukan varsineen, lehtineen ja sipuleineen päivineen. Ja olihan se kaiken tämän odottelun ja haaveilun nostattamien, mahdollisesti jo hieman ylisuurtenkin odotusten jälkeen ikimuistoinen ateria!

Karhunlaukka-munakokkeli

1:lle nälkäiselle tai 2:lle makupalaksi

3 luomumunaa

2-3 karhunlaukkaa

n. 20 g luomuvoita

ripaus suolaa

vastarouhittua mustapippuria

Valmistele ensin karhunlaukka. Pese sipuli ja tarvittaessa myös kasvin lehdet. Irroita paperimaiset kalvot ja leikkaa juuret pois. Pätki vaaleat sipulit puolen sentin paloiksi ja laita ne paistinpannulle voinokareen kanssa. Kuullota karhunlaukkaa miedolla lämmöllä, kunnes sipulin palat muuttuvat läpikuultaviksi ja pehmenevät. Silppua sillä välin kasvin varret sekä lehdet, säästä kukat annoksen koristeluun.

karhunlaukka

Riko munien rakenne huolella ja sekoita silputut varret ja lehdet muniin. Alenna pannun lämpöä hyvin matalalle ja lisää munaseos pannuun. Kypsennä munakokkelia kokoajan rauhallisesti pohjia myöten hämmennellen, kunnes seos alkaa hieman paksuuntua. Jatka paistamista, kunnes munakokkeli muistuttaa koostumukseltaan risottoa. Pidä huoli siitä, että pannun lämpötila pysyy matalana, kermaisen ja silkkisen koostumuksen aikaansaamiseksi tarvitaan nimittäin sekä aikaa että kärsivällisyyttä! Munakokkeli on minun liedelläni valmis yleensä vajaassa vartissa.

Lopeta paistaminen aina mieluummin hieman liian aikaisin kuin liian myöhään – munakokkeli nimittäin jatkaa kypsymistään jälkilämmöllä vielä lautasellakin. Mausta karhunlaukka-munakokkeli ripauksella suolaa sekä vastarouhittua mustapippuria. Tarjoile herkku joko sellaisenaan karhunlaukan kukkien kera, tai hyvän leipäviipaleen päältä. Ouh mama!

karhunlaukka

Ps. Jos karhunlaukkafiilistely sekä reseptit kiinnostavat, lue seuraavaksi vaikka tämä, tämä ja tämä juttu!

720 views