Mehupaaston helmi: kardemummainen punajuuri-vesimelonimehu

by Juulia 0 Comments
Mehupaaston helmi: kardemummainen punajuuri-vesimelonimehu

Ostin viime viikolla pitkään himoitsemani mehupuristimen ja kun tielle osui sopivasti heti pitkä viikonloppu, aloin samantein mehupaastolle. Olen odotellut sopivaa väliä paastoilulle jo tovin, mutta kovin tiukassa tuntuvat sellaiset olleen: joka viikonlopulle ja lomantapaiselle on riittänyt sen sorttista ohjelmaa joka paastohaaveet on torpannut. Tämä oli viides paastoni, joten tiesin ihan kokemuksesta, että työn ja paaston yhteensovittaiminen on minulle liian haasteellista – niinpä paastoilut on paras ajoittaa lomapäiville.

Paasto ei varmasti sovi kaikille, mutta itselleni sillä on ollut aina vain positiivisia vaikutuksia. Elelen muutenkin sen verran terveellisesti (noh, jollei tuota olutharrastusta lasketa), että paastolle on helppo laskeutua ja palata sieltä voimistuneena takaisin, motivoituneena syömään vielä terveellisemmin ja hilliten hieman hedonistista mieltäni.

Saan paaston avulla ehkä jopa enemmän psyykkisiä kuin fyysisiä hyötyjä: hyvinvoivan ja energisen olon sekä tunteen siitä, että ruoka ei hallitse elämääni. Elämäni kun tuppaa pyörimään ruuan ympärillä – mietin jo illalla, mitä aamulla syödään, missä lounastan, mitä kokkaisin töiden jälkeen … puhumattakaan tästä ruokablogiharrastuksesta!

Olen verrattain hyvin toimeentuleva, eikä minulla ole ruokayliherkkyyksiä tai -allergioita. Voin siis syödä mitä haluan, milloin haluan, enkä kovin usein itseltäni mitään kielläkään – kerranhan tässä vaan eletään! Onneksi mielihaluni tosiaan ovat sieltä terveellisestä päästä, mutta koen silti eläväni ravinnon suhteen sellaisessa yltäkylläisyydessä, josta on välillä varsin hyvä ottaa vähän taukoa.

Erään vihermehun koostumus (tosin kuvasta puuttuu kurkku + sommittelusyistä kuvassa on yksi omena liikaa…)

Neljän päivän minipaastoni on sujunut tuttuun tapaan energisesti ja hyvinvoivasti. Päivittäin on tullut käveltyä 5-7 km pikku lenkkejä metsässä ja juotua n. 3 litraa lähinnä vihannesmehuja (hedelmiä mehuissani on ollut tosi vähän, kun en siitä makiasta niin välitä). Juuson mielestä vihermehuni maistuivat suorastaan suolaiselle, lienee kiitos runsaan sellerin ja persiljan käytön. Lisäksi olen juonut laimeaa kylmähaudutettua vihreää teetä, iltaisin mukillisen vähäsuolaista kasvislientä sekä herkkuani kurkumalattea.

Nälkä ei ole vaivannut juuri lainkaan, mutta pientä päänsärkyä on ollut muutamana päivänä. Sitä on minulla ollut viime aikoina tosin muutenkin. Ruokaa ei ole tehnyt mieli kertaakaan: olen leiponut porkkanasämpylöitä, laittanut ruokaa Juusolle, katsellut vierestä makkarangrillausta ja syömistä ja käynyt jopa baarissa oman vihermehuisen taskumattini kanssa. Uni on maistunut poikkeuksellisen hyvin. Aamuisin olen herännyt niin hyväntuulisena ja pirteänä, että Juuso on suorastaan huolestunut (normaalisti olen maailman pahin aamukärtty).

Pukkateeaddikti tässä terve! Päivittäin on mennyt litra kylmähaudutettua detoxteen ja vihreän teen sekoitusta.

Iki-ihanan suolihuuhtelun hoidin tällä paastolla ensimmäistä kertaa juomalla aamulla litran lämmintä suolavettä (2 tl suolaa) tyhjään massuun – suolapitoisuus estää nestettä imeytymästä elimistöön ja niinpä se tulee poikkeusreittiä ulos (loput voittekin varmaan kuvitella). Tekniikan nimi on salt water flush. En voi sanoa että suolaveden juominen olisi maailman suurin nautinto, mutta kyllä se glaubersuolan ja suolihuuhtelupussin voittaa!

Latailen tänne mehureseptejäni pikkuhiljaa uuteen kategoriaani mehut, mutta juuri nyt olen niin rakastunut punajuuri-vesimelonimehuun, etten voi olla laittamasta sen ohjetta tänne samantein. Idean tähän makuyhdistelmään sain Powaun Unbeetable-mehusta, jota maistoin ekan kerran edellisellä paastollani (kyseessä oli silloin kolmen päivän Powau-mehupaasto). Juuso keksi maustaa tämän muuten melko yksinkertaisen mehun kardemummalla, ja sehän toimi! Punajuuri ja vesimeloni ovat sillä tavalla makeita, että minäkin tykkään. Ihan kuin olis pullaa juonut ♥

Kardemummainen punajuuri-vesimelonimehu n. 5 dl

½ kg siementöntä vesimelonia

150-200 g punajuurta

puoli ruukkua minttua

1 tl jauhettua kardemummaa

Kuori vesimelonin kuoren vihreä osa ohuelti, mutta säästä kuitenkin se valkoinen. Kuutioi meloni mehupuristimeesi sopiviin osiin. Kuori ja kuutioi myös punajuuri. Mehusta ensin vesimeloni, sitten minttu ja lopuksi punajuuri. Mausta hienoksi jauhetulla kardemummalla. Laita mehu ilmatiiviissä pullossa kylmenemään ja maustumaan hetkeksi tai tarjoile se jäiden kera. Muista sekoittaa juuri ennen tarjoilua, jotta kardemumma leviää mehuun tasaisesti!

Huom! Mehupuristimella tehty mehu säilyy ilmatiiviissä pullossa jääkaapissa säilytettynä noin vuorokauden, mutta mehulingolla valmistettu mehu pitäisi jouda parin tunnin sisällä. Mitä enemmän mehu hapettuu, sitä vähemmän siinä on ravinteita. Niinpä mehuja ei kannata kerralla tehdä kuin päivän tarpeiksi – itse mehustin kerran aamulla ja toisen kerran iltapäivällä.

Ps. Eviran mukaan punajuurta ei saisi syödä raakana, joten omalla vastuulla!


Pukka-teet saatu testiin blogin kautta Sugar Helsingiltä

289 views

Linssi-pinaattipöperö sesongin herkuilla

by Juulia 0 Comments
Linssi-pinaattipöperö sesongin herkuilla

Kasvissyöjävuosinani yksi vakioruuistani oli punaisista linsseistä valmistettu mausteinen pöperö, jonka esikuvana toimi intialainen linssiruoka dhal (jolle resepti löytyy vaikkapa täältä). Saatoin syödä sitä suoraan kattilasta, ja välillä harva se päivä – varsinkin pimeänä vuodenaikana tuo suolainen puuro toi sekä lohtua että lämpöä eloon ja oloon. Punaisista linsseistä valmistettuna pöperöni oli sekä halpa, että nopea, ja sen raaka-aineet löytyivät kotoa melkein aina – linssit ja mausteet kuivakaapista, pinaatti pakastimesta.

Viikonloppuna kämpässäni tapahtui kylmeneminen, joka on selvä merkki siitä, että kesä todellakin on historiaa. Niin ihana kuin kotini onkin, täällä on ihan saakelin kylmä talvisin 🙁 Napsautin siis masentuneena ekstrapatterini päälle ja kääriydyin huopiin tuijottelemaan Netflixiä, kun nälkä iski. Kylmissään ei kauppareissu houkutellut, ja jotain piti saada väsättyä, jotain lohduttavaa ja lämmintä… onneksi mieleen tuli linssipöperö!

Parissakymmenessä minuutissa kätösissäni oli kulhollinen nostalgista herkkua, ja saatoin jatkaa Netflixailuani peittokasassani. Ah, autuutta!

Postasin kuvan herkustani Instagramiin, ja yllätyksekseni muutama kyseli heti respetin perään. No täältä pesee! En kuitenkaan malttanut olla päivittämättä reseptiäni hieman, kun kotosalla pyöri ihanan kirpeitä vihreitä tomaatteja sekä myskikurpitsaa. Kasviksien lisääminen ruokaan on harvemmin huono idea, vai kuinka? Uudistettu versio on ravinteikkaampaa ja moniulotteisemman makuista, mutta sille simppelille sörsselille on silti varattu ikuinen paikka mahassani.

Linssi-pinaattipöperö 2:lle

2 dl punaisia linssejä

peukalon pituinen pätkä inkivääriä

3-4 valkosipulin kynttä

1 mieto chili

50 g luomuvoita / gheetä / kookosöljyä

2 rkl korianterin siemeniä

2 rkl jauhettua juustokuminaa

2 tl mustia sinapinsiemeniä

1 tl jauhettua kanelia

½ tl rouhittua kardemummaa

½ tl jauhettua valkopippuria

1 rkl kurkumaa

1 rkl hunajaa

5-6 dl vettä

200 g (pakaste)pinaattia

optionaaliset bonukset:

2 dl kurpitsasosetta

1 dl kookoskermaa / nokare paksua jugurttia / cashewkermaa: 1 dl liotettuja cashewpähkinöitä + 0,5 dl vettä + surrur

2-3 rkl unikonsiemeniä

2 vihreää tomaattia

Paahda sinapin- ja korianterinsiemeniä kuivalla pannulla, kunnes ne alkavat tuoksua (varo polttamasta). Riko siemeniä hieman morttelissa. Silppua valkosipuli, chili, raasta tai hienonna inkivääri. Paista niitä voissa keskilämmöllä, kunnes valkosipuli pehmenee, lisää sitten kaikki mausteet suolaa ja hunajaa lukuunottamatta, ja paista vielä muutama minuutti. Keittiössä pitäisi tässä vaiheessa tuoksua jo reilusti mausteiselta.

Lisää kattilaan huuhdotut linssit ja pyörittele ne sekaisin mausteseoksen kera. Lisää 5 dl vettä ja keittele seosta keskilämmöllä, kunnes linssit ovat läpikypsiä ja alkavat hajoilemaan. Lisää vettä tarvittaessa, jos seos on liian paksua. Lisää pöperöön pinaatti ja kuumenna, mausta suolalla ja hunajalla. Jos syön pöperöni yksinkertaisessa muodossaan, lisää siihen lautasella vielä voisilmän. Se on oleellinen osa nautintoa 😉

Optionaaliset bonukset:

  • Kypsennä myskikurpitsaa, soseuta ja pyöräytä sose linssipöperön sekaan. Makea kurpitsasose pehmentää melko mausteisen ja tulisen linssimössön makua mukavasti. Nokare jugurttia ajaa saman asian.
  • Cashewkermaa käytän, jos kotoa ei löydy kookoskermaa tai jugurttia – cashewpähkinöitä kun kaapistani löytyy melkein aina. Ideaalitilanteessa laittaisin pähkinät likoamaan jo edellisenä päivänä, mutta pikaliotus kuumalla vedellä toimii myös. Liotetut pähkinät soseutetaan vesitilkan kera ja sitten ihana pähkinäkerma vain mössön sekaan.
  • Unikonsiemet tuovat pöperöön lisää rousketta, niitä sekoitan pöperöön välillä runsaammallakin kädellä.
  • Ja lopuksi se kivoin lisuke: vihreä tomaatti! Rakastan vihreiden tomaattien kirpeyttä, ja lisään niitä mielelläni makeiden bataatti- ja kurpitsakeittojen päälle kontrastiksi. Vihreiden tomaattien kausi on lyhyt, joten lisään niitä tällä hetkellä vähän kaikkeen – viikonloppuna älysin kuutioida yhden linssipöperönkin kruunuksi, hyvä minä! Oli nimittäin namia tässäkin 🙂

Ps. muistathan lisätä suolan linssipöperöön vasta, kun linssit ovat täysin kypsyneet! Suolattu keitinvesi kovettaa linssit ja kypsymistä saa vartoa iäisyyden.

Pps. jos kotoasi ei normaalisti löydy moista maustearsenaalia, voit korvata tuon litaniani esim. garam masalalla.

668 views

Leipävanukasta ja karhunvatukoita

by Juulia 0 Comments
Leipävanukasta ja karhunvatukoita
SAMSUNG CSC

SAMSUNG CSC

Sunnuntai. Rankka viikko takana, rankempi edessä – arvaatte varmaan mitä se tarkoittaa? Lohturuokaa, tietenkin. Useimmat lohturuokani ovat suolaisia, mutta onpahan niitä muutama makeakin. Köyhät ritarit ykkösenä, äidin tekemä pannari kakkosena.

Tänään jalostin köyhistä ritareista hieman vähempitöisen version leipävanukkaan: leipävanukas on todellakin laiskan herkku, valmistelu vie viisi minuuttia ja sitten vain odotellaan! Hetken kuluttua nenän alla on pinnalta rapeaa, pohjalta samettisen pehmeää herkkua, jonka voi kruunata vaikkapa jäätelöllä. Ja varmasti mieli paranee!

SAMSUNG CSC

SAMSUNG CSC

Leipävanukkaat 2:lle

3-4 sentin paksuista viipaletta kuivahtanutta leipää

3-4 dl täysmaitoa

2 kananmunaa

2 rkl vaahterasiirappia

1 tl kardemummaa

muutama nokare voita

ripaus ruokosokeria pinnalle

(1 tl kanelia)

kourallinen marjoja/rusinoita

Kuutioi leipäviipaleet muutaman sentin paloiksi. Vatkaa kevyesti munat ja maito sekaisin, mausta vaahterasiirapilla ja kardemummalla. Voitele kaksi uunin kestävää pikkuvuokaa. Sekoita leipäkuutiot (ja marjat/rusinat) munamaitoon ja jaa vuokiin. Laita kummankin annoksen päälle muutama voinokare ja ripottele pinnalle vielä sokeria.

Leipävanukkaat hyytyvät kypsiksi 175 asteessa noin puolessa tunnissa. Tarjoile vaniljajäätelön kera!

SAMSUNG CSC

SAMSUNG CSC

Ps. leipävanukkaat voi tehdä paistoa vaille valmiiksi illalla ja lykätä uuniin aamulla = luksusaamiainen simsalabim!

6 views

Laiskan laskiaispullavat banaaniletut

by Juulia 0 Comments
Laiskan laskiaispullavat banaaniletut

DSC_0236

Oho, tänään on laskiaispullapäivä, ja mulla ei ole pullia. Eikä intressiä alkaa leipomaan, eikä aikaa kahvilaan. No onneksi jääkaapin perukoilta silmiin osui vaaleanpunainen mantelimassapötkö (MIKSI? en muista ostaneeni ikinä???) ja pöydällä pyörii mustia banaaneja. Kananmunia, kardemummaa sekä cashewpähkinöitä löytyy myös. Simsalabim, vartissa on banaanipannarit cashewkermalla ja mantelimassalla nenän alla – ja viisi minuuttia myöhemmin keko on myös kadonnut. Seuraavaksi pitäisi kai suunnata pulkkamäkeen?

DSC_0238

Ethän unohda kardemummaa! Ei nää lättyset muuten maistu yhtään pullalle 😀

Pullavat banaanipannarit yhdelle nälkäiselle:

1 musta mössöbanaani

1 kananmuna

0,5 tl leivinjauhetta

1 rkl chiasiemeniä

(1 rkl vehnäjauhoja)

ripaus suolaa sekä kardemummaa

Mössää banaani haarukalla karkeasti soseeksi. Sekoita mukaan muna, kardemumma, suolanripaus, chiansiemenet, leivinjauhe sekä halutessasi hieman jauhoja (myös gluteenittomat jauhot toimivat, ja mantelijauho olis suorastaan herkkua). Paista letut heti. Itse teen noin kymmenensenttisiä lettuja ja paistan ne keskilämmöllä, mieluiten kookosöljyssä, Kun lettujen keskelle kohoaa kuplia, ja ne ovat selvästi kiinteytyneet sekä nousseet, ne voi varovasti kääntää.

Tänään tein pikaisen cashewkerman lettujen kaveriksi. Ideaalitilanteessa cashewpähkinöitä pitäisi liottaa muutaman tunti, mutta nyt heitin vain kourallisen pähkinöitä blenderiin, mukaan tilkka mantelimaitoa, kanelia, hunajaa sekä vaniljaa. Mysteerisen jääkaappiini materialisoituneen pinkin mantelimassan raastoin. NAM!

DSC_0246

295 views