Voikukasta kaprikseksi

Voikukasta kaprikseksi

Kaprikset ovat minusta ihania. Voikukkiin minulla sensijaan on viha-rakkaussuhde: vietin opiskeluaikoinani muutaman kesän niitä työkseni kitkien. Masentavaa puuhaa, paitsi niinä harvinaisen palkitsevina hetkinä, kun koko juuri irtoaa kiltisti ja ehjänä maasta.

Muistan lukeneeni voikukan nupuista tehdyistä “kapriksista” jo lähemmäs kymmenisen vuotta sitten Glorian Ruoka ja Viinistä. Jotenkin tässä on silti vierähtänyt tähän asti, että sain testattua reseptiä itse… mutta WAU, kyllä kannatti! Nämä ovat hyviä! Viha-rakkaussuhde voikukkiin kallistuu kokoajan enemmän rakkauden suuntaan 🙂

Siinä niitä riesoja nyt on!

Nuppuja keräillessä saa olla tarkkana, ja yrittää poimia vain kaikkein pienimmät ja umpinaisimmat nuput. Voikukkiahan on muuten varsin helppo löytää, eli keräily ei sinänsä vaadi suurta vaivannäköä. Toki kannattaa valita keräilypaikka kaukaa vilkkaista teistä tai koiranulkoilutusreiteiltä.

Nupuista kannattaa leikata varsi mahdollisimman huolellisesti pois, jonka jälkeen nuput kiehautetaan ja laitetaan suolaveteen pariksi päiväksi. Tämän jälkeen ne säilötään etikkaliemeen, ja sitten vain odotellaan että ne ehtivät tekeytyä kunnolla maukkaiksi.

Voikukkakaprikset

n. 3 dl voikukan nuppuja

suolaliemeen:

2 rkl merisuolaa

3 dl vettä

etikkaliemeen:

1,5 dl valkoviinietikkaa

0,5 dl vettä

2 rkl sokeria

Huuhtele nuput hyvin ja ryöppää sitten nopeasti kiehuvassa vedessä. Jotkut nupuista saattavat tässä vaiheessa hieman aueta, mutta se ei varsinaisesti haittaa mitään. Desinfioi lasipurkki kiehuvassa vedessä tai kuumassa uunissa, ja lado ryöpätyt nuput purkkiin.

Kiehauta suolaliemen aineksia kunnes suola on liuennut veteen täysin. Kaada kuuma suolaliemi nuppujen päälle (varmista että nuput ovat kokonaan liemen peitossa) ja sulje kansi. Jätä purkki tekeytymään huoneen lämpöön kolmeksi päiväksi.

Nuppuset suolaliemessä.

Kolmen päivän jälkeen voit kaataa suolaliemen purkista, ja laittaa tilalle etikkaliemen. Keitä liemen ainekset (voit halutessasi maustaa lientä esim. laakerinlehdellä, chilillä, pippureilla, valkosipulilla tms.) ja kaada se kuumana nuppujen päälle. Sulje kansi, jäähdytä ja laita sitten jääkaappiin.

Voikukkakaprikset ovat valmiita jo kolmen päivän kuluttua – jos teet isomman satsin, säilyvät huolella desinfioidut avaamattomat purkit kuitenkin viileässä jopa vuoden. Avattu purkki kannattaa tosin syödä kuukauden sisällä tyhjäksi (ja se ei ainakaan minulle tuota minkäänlaisia vaikeuksia).

Voikukkakaprikset sopivat vaikka mihin: juhannuksena laitoin niitä perunasalaattiin.

ps. voit kokeilla valkoviinietikan sijaan myös väkiviinaetikkaa – lisää silloin liemeen hieman enemmän vettä. Reseptejä nuppukapriksille löytyy esim. täältä ja raakaruokaversio täältä 🙂

390 views

Piknik-eväs: Savumanteli-perunasalaatti

Piknik-eväs: Savumanteli-perunasalaatti

DSC02978

Pidin viime viikonloppuna pienen piknikin takapihallani; aurinkoa, parhaimmat ystäväni, huippua viiniä, muutama suolapala ja iso kulhollinen mansikoita – täydellisen sunnuntain ainekset! Tai no… hieman enemmän aurinkoa tai edes sitä kuuluisaa Suomalaista sisua oltaisiin ehkä tarvittu, ei ole ihan vielä piknikkelit ei. Sisällehän sitä lopulta piti paeta!

Tämä piknik kyhättiin niin ex tempore -meiningillä, että tarjolla oli vain pikapikaa väsätty nokkospiirakka, perunasalaatti sekä niitä mansikoita. Tärkeintä oli saada mahdollisimman moni yhteen paikkaan, ei vääntää pöydän täydeltä tarjoiluja – rento päivä siis kaikille, emäntää myöten!

DSC03072

Rosé on mun tämän kesän viiniväri numero 1 – Lurtonin Les Fumées Blanches Rosé BIB on todellinen löytö, siitä lisää myöhemmin!

Perunasalaattiin laitoin tällä kertaa mm. rakkaan ystäväni Juuson tekemää majoneesia (avocadoöljystä, dijonista ja kananmunasta surautettu pikamajoneesi on muuten tosi helppo tehdä ja erittäin NAMIA), parsaa, runsaasti kapriksia ja savumanteleita.

Piirakan pohjan kaivoin pakastimesta – gluteeniton lehtitaikina Frialta on helppo ja maukas pohja suolaiselle ja makealle. Täytteeseen tuli lähikaupan “fetantapaista”, paketti pehmeää tofua, reilusti nokkosia ja pari munaa. Valmisteluissa ei kauaa nokka tuhissut mutta piknik kyllä jatkui pitkälle iltaan 😉

DSC02982

Savumanteli-perunasalaatti

n. 6:lle

reilu kilo uusia perunoita

1 nippu vihreää parsaa

2 kevätsipulin vartta

3-4 rkl kapriksia

2 rkl valkoviinietikkaa

1 rkl dijon sinappia

suolaa, pippuria

1-2 dl majoneesia (jos teet itse, tarvitset: 1 kananmuna, 2 dl esim. avocadoöljyä)

1 dl kevyesti rouhittuja savumanteleita

muutama kourallinen vesikrassia

Nosta majoneesin ainekset huoneenlämpöön. Pese perunat ja keitä tai höyrytä kypsiksi. Jos perunat ovat kovin pieniä, ne voi jättää kokonaiseksi, muussa tapauksessa esim. puolittaa keittämisen jälkeen. Kiehauta myös pätkityt parsat, ja jäähdytä ne kylmässä vedessä heti kun haarukka uppoaa niihin vaivatta (tarkkana etteivät ne ylikypsy!). Sekoita kuumat perunat, ripaus suolaa ja pippuria sekä valkoviinietikka keskenään ja jätä jäähtymään.

Majoneesin valmistusta varten tarvitset sauvasekoittimen, ja korkean kapean astian: valuta muna astian pohjalle, pyri pitämään se ehjänä. Valuta öljy päälle. Aseta sauvasekoitin astiaan niin, että keltuainen jää sen alle. Käynnistä suristin, ja nosta sekoitinta hitaasti, jolloin öljy ja kananmuna emulsioituvat kuin itsestään! Majoneesi on valmista hetkessä – sen voi maustaa esim. dijonsinapilla tai sitruunatilkalla.

Kun perunat ovat täysin jäähtyneet, lisää niihin parsa, kaprikset, pilkottu kevätsipuli, puolet vesikrassista sekä puolet savumanteleista. Lisää majoneesia sopivaksi katsomasi määrä (minulla taisi lipsahtaa lähemmäs kaksi desiä). Säilytä kylmässä ja lisää tarjoillessasi päälle vielä loput mantelit ja vesikrassit.

DSC03022

Tuulisesta säästä huolimatta viihdyimme pihapöydässä lähemmäs kaksi tuntia, eikä tarjoiluista jäänyt kuin muruset jäljelle. Piknikin kruunasi erinomainen viini, eikä kesäfiilistäkään pieni puhuri onneksi juuri taltuttanut. Kahvit kuitenkin nautittiin kotini suojassa.

Piknikjuomina meillä oli loistava ranskalainen sauvingon blanc Lurtonin viinitalolta; Les Fumées Blanches, ja saman viinitalon Les Fumées Blanches Rosé  bag in box. Les Fumées Blanches on vakiovalkkareitani, rosé sen sijaan uusi tuttavuus! Niin mainiot viinit olivat kuitenkin molemmat, että kirjailen niistä jutun vielä erikseen – piknikvieraillekin maistui niin hyvin että juhannusviinien valinnasta ei taida olla epäilyksiä kellään.

DSC02970

Viinit sain testiin blogini kautta Nordalcolta.

ps. uudet perunat voi kypsentää salaattia varten myös grillaamalla tai jopa savustamalla, NAMNAMNAM!

148 views

Caponataa oliiviyrtillä ja ahvenilla

Caponataa oliiviyrtillä ja ahvenilla

Siitä asti, kun tutustuin viime viikolla oliiviyrttiin, olen miettinyt sille käyttötarkoituksia. Olen laittanut sitä leivän päälle, maistellut sellaisenaan, heitellyt salaattiin, munakkaaseen, vähän kaikkeen viikon aikana syömääni. Tykkään oliiviyrtin tuoksusta ja mausta, joten missään se ei ole pahalta maistunut, mutta ehkä se ei ihan kaikessa ole päässyt oikeuksiinsa…

Toistaiseksi paras oliiviyrttiviritelmäni on ollut caponata. Happaman makea caponata on kotoisin Sisiliasta, ja herkkua kylmänä tai lämpimänä, antipastona tai lisäkkeenä. Se on kevyt, helppo ja nopea ruokalaji, ainakin omalla keittiömittapuullani – en käytä aikaa ainakaan munakoison itkettämiseen (miksi kukaan haluaisi itkettää ketään/mitään?).

Caponata n. 4:lle

1 keskikokoinen munakoiso

3 sellerin vartta

0,5 dl kapriksia (mieluiten suolaan säilöttyjä)

1 dl vihreitä kivettömiä oliiveja

1 tölkillinen kuorittuja kokonaisia tomaatteja

0,5 dl neitsytoliiviöljyä

1-2 rkl punaviinietikkaa

1-2 rkl sokeria

1 valkosipulin kynsi

1 tl kuivattua timjamia

muutama oliiviyrtin oksa

ripaus suolaa ja pippuria

(rusinoita ja/tai pinjansiemeniä)

Kuutioi munakoiso reilun sentin paloiksi. Lämmitä uuni 200°C ja laita munakoisot laakeaassa vuuassa uuniin noin vartiksi, tai kunnes ne ovat hieman ruskistuneet. Viipaloi sillävälin selleri, ja paista sitä oliiviöljyssä miedolla lämmöllä muutama minuutti. Nosta lämpöä ja lisää tomaatit sekä silputtu valkosipuli. Riko lastalla tai kauhalla tomaatteja hieman. Mausta seos punaviinietikalla ja sokerilla, anna kiehua muutama minuutti lisää.

Lisää sitten seokseen puolitetut oliivit, paistetut munakoisot sekä kaprikset. Jos käytät suolaan säilöttyjä kapriksia, muista huuhtoa ne ennen käyttöä. Jos haluat, voit lisätä caponataan vielä muutaman ruokalusikallisen rusinoita ja/tai pinjansiemeniä. Keittele seosta miedolla lämmöllä vielä hetki, kunnes selleri on pehmennyt, ja maut tiivistyneet.

Mausta varovasti suolalla ja pippurilla sekä silputulla oliiviyrtillä. Suolaa harkiten, oliivit ja kaprikset kun ovat jo melkoisen suolaisia. Kannattaa lisätä etikkaa ja sokeria vähän kerrallaan, jotta löytää omaan makuun sopivan yhdistelmän hapanta ja makeaa. Minähän olen vahvojen makujen ystävä, joten heitän molempia sekaan useimmiten melko avokätisesti.

Caponatan voi tarjota heti lämpimänä tai antaa jäähtyä. Seuraavana päivänä se on vielä herkullisempaa! Itse söin tänään päivälliseksi eilisen caponatan tähteet – paistoin kaveriksi vain muutaman ahvenfileen. Njam!

118 views

Parsakaalipastaa "alla puttanesca"

Parsakaalipastaa "alla puttanesca"

Se ois maanantai taas, ja lohturuuan paikka! Jotenkin aina maanantaisin päädyn kokkailemaan italialaista – pizza ja lasagne ovat minulla lohturuokien ykkössijoilla, hyvänä kakkosena suomalaiset kotiruuat makaronilaatikko ja perunamuusi tykötarpeineen. Tänään päädyin kuitenkin heräteostamaan kaupasta Gluton gluteenitonta rigatonia, ja päätin kokata pikaisen pastan päivälliseksi.

Kotonani sattui lojumaan avaamaton purkillinen sardelleja, ja pöydällä möllötti valkosipuli kaverinaan chili. Asia selvä, tänään on puttanescapäivä. Spagetti alla puttanesca (vapaasti käännettynä “huoran spagetti”) on italialainen klassikko, ja nimensä mukaisesti häpeilemätön ja ronski: tulinen ja suolainen ja juuri sitä mitä tänään kaipaan.

Ohjeesta on hieman erilaisia versioita, mutta  kapriksia, valkosipulia, oliiviöljyä ja tomaattia löytyy kuitenkin aina useimmista puttanescoista. Sardellia, oliiveja ja/tai chiliä vaihdellen. Omasta mielestäni puttanescaan pitää laittaa vähintään sardellia, chiliä, tomaattia, valkosipulia ja rutosti kaprista.

Tänään pastaani päätyi puttanesca-ainesten lisäksi jääkaapissa majaillut parsakaali. Oliiveja ei kaapista löytynyt, eikä yrttejäkään, kevätsipulia sentään. Parmesaaniakin onneksi löytyi, ja hyvä niin, sillä mitähän olisi lohturuoka ilman juustoa?

 

Parsakaali-puttanesca 2:lle

puolikas parsakaali

3-4 valkosipulin kynttä

2 tomaattia

4 öljyyn säilöttyä sardellifilettä

1 chilipaprika

5-6 isoa varrelista kaprista (tai 2-3 rkl pikkukapriksia)

1 kevätsipuli

2 rkl oliiviöljyä

mustapippuria, suolaa

parmesaania

250 g valitsemaasi tuorepastaa/ n. 200 g kuivapastaa

Paloittele parsakaali varsineen suupaloiksi. Paista parsakaalia öljyssä viitisen minuuttia, ja lisää sardellifileet, silputut valkosipulit, kevätsipuli, kaprikset sekä chili. Paista muutama minuutti. Kuutioi tomaatit suurehkoiksi paloiksi ja lisää ne paistinpannulle. Kypsennä vielä hetki, kunnes parsakaali on napakan kypsää.

Itse jätän tomaatin mielelläni ehjemmäksi, ja lisään sen siksi vasta loppuvaiheessa – jos pidät soseutuneemmasta tomaatista niin laita se pannuun jo sardellien ynnä muiden herkkujen ohessa. Mausta runsaalla mustapippurilla (ja oreganolla/persiljalla). Suolaa kannattaa lisätä varoen, voi olla ettet tarvitse sitä ollenkaan.

Keitä pasta ohjeen mukaan suolatussa vedessä ja valuta. Säästä noin desi keitinvettä ja sekoita se kastikkeeseen pastan kanssa. Tarjoile tuoreen persiljan tai parmesaanin kanssa.

Perinteisesti tämä kastike tarjoillaan spagetin kera, mutta minusta voit käyttää ihan mitä haluat. Esim. penne ja rigatoni keräävät kivasti sattumia koloihinsa 🙂

Ps. Tässä on kätevästi myös huominen lounaani – tämä ruoka maistuu nimittäin erinomaiselle myös kylmänä “pastasalaattina”, kun maut ovat vetäytyneet yön yli.

211 views