Hodaria “nakit ja muusi” + sileäotsainen punaviinitasting

Hodaria “nakit ja muusi” + sileäotsainen punaviinitasting

Huh mikä viikonloppu mulla on takana: kummipojan ihka ensimmäinen yökyläily sekä 7-vuotissynttärit + ystäväporukan illanistujaiset hodaribuffetteineen, lautapeleineen ja viininmaisteluineen. Ihanaa, mutta aikaa omalle rauhoittumiselle jäi kyllä pyöreät nolla minuuttia 😛 Sunnuntaipäivä alkoi sitäpaitsi jo noin kello viisi, jolloin armas kummipoikani päätti että on aika ruveta kyselemään, mitä olen hankkinut hänelle synttärilahjaksi. Tutumpaa mulle on viideltä nukkumaanmeno kuin silloin herääminen, joten loppupäivä meni melkoisessa koomassa!

Viikonloppu meni myös kevyiden nakkiövereiden merkeissä, sillä lauantaina meidän ruokalistalla oli Halloween-henkisesti nakkimuumioita perunamuussipedillä ja sunnuntain kevyt iltapalahan oli tosiaan se kaikkea muuta kuin vaatimaton hodaribuffet. Onneksi niillä synttäreillä ei sentään tarjoiltu nakkeja (vaikka oman lapsuuteni lastenjuhlien vakiotarjoilu eli “nakkisiili” voisikin mielestäni tehdä comebackin)!

Syy kaveriporukan kokoontumiselle oli ystäväpariskunnan avioituminen; häälahjamme kun oli “yhteistä laatuaikaa”, johon poppoosta jokainen oli ideoinut tai valmistanut jotain. Koska pikkusiskoni on entinen Alkolainen, päätimme siskon kanssa vetäistä ohjelmanumerona kevyen ja sileäotsaisen viinitastingin. Viinit maisteluun saimme blogini kautta Social Winesiltä, jonka asiantuntevan henkilökunnan annoin myös valkata meille ne maisteltavat viinit. Tastingiin lähtikin tämän vuoksi myös itselleni yhtä lukuunottamatta vähän tuntemattomampi punaviininelikko, minkä ansioista olin itse tastingissä kutakuinkin samalla viivalla muiden kanssa.

Tiukka punaviinitastingnelikko: Wakefield Cabernet Sauvignon 2015, Concannon Livermore Petit Sirah 2012, McGuigan Bin 3000 Merlot 2014 sekä Castillo Murviedro Tempranillo 2015.

Sileäotsaisessa viinitastingissä ei murehdita, vaikka viinit joudutaan maistelemaan kertislaseista – ne eivät ole viininmaisteluun ihanteellisia, mutta kellä oikeasti on 40 viinilasia?

Neljän suht keskitanniinisen ja -täyteläisen punkun maistelu ei muuten ole mikään helppo homma vaikka vähän viineistä kuvittelee tietävänsäkin. Jotta kellekään ei tulisi liikaa suorituspaineita, olin kehitellyt maistelun oheen luovuutta ruokkivia kysymyksiä tyyliin “kuvaile viinin makua kolmella kultsipuppelisi nimen alkukirjaimella alkavalla sanalla” tai “mikä viineistä muistuttaa eniten rakkauspakkaustasi ja miksi” sekä “kuvaile yhteisen historianne tapahtumaa/tilannetta, jonka viini tuo mieleesi”. Sitä saa mitä tilaa, joten vastauksissa vilisi mm. seuraavanlaisia kuvailuja: jörssärit, totinen, lentokenttäloungemainen, kompromissitreffit ja janottava.

Omaksi suosikikseni viineistä nousi lopulta Castillo Murviedro Tempranillo 2015, joka tastingin alkaessa oli itseasiassa se viini, jota vähiten teki mieleni maistella. Avauduttuaan viinin ensimmäiset tiukan karpaloiset hapot kuitenkin pehmenivät ja makea mausteisuus nousi enemmän esiin. Porukan keskuudessa selkeää yhteistä suosikkiviiniä ei kuitenkaan löytynyt, vaan valinnat jakautuivat melko tasaisesti kaikkien neljän viinin välillä. Ja mikä tärkeintä, meillä oli hauskaa 🙂

Koska olen viime aikoina pyrkinyt kiinnittämään enenevässä määrin huomiota köökkini ruokahävikkiin, oli lauantailta ylijääneille nakeille ja pottumuussille keksittävä maanantaina käyttöä. Kun sunnuntain ylenpalttisesta buffetista riitti jokaiselle kaveriporukan jäsenelle myös kotiinviemisiä, löytyi kotoa maanantaina myös hodarisämpylöitä. Mitäs muutakaan moisesta kombosta voi tehdä kuin ruotsalaistyyppisiä pottumuussilla täytettyjä hodareita?

Muistan vielä varsin elävästi tyrmistykseni, kun kuulin aikoinaan Göteborgissa opiskelleelta isosiskoltani ruotsalaisista hodareista, joihin tulee perunamuussia. Itse asustelin tuolloin Etu-Töölössä ja siinä Mechelininkadun Essolla (joka ei ehkä siinä vaiheessa enää Esso edes ollut, mutta jota en osaa muuksi kutsua) tuli vierailtua harva se lauantaiyö baarista kotiin päin könytessä. Mukaan Essolta tarttui yleensä Ötkerin pizzaa tai sipsejä, mutta jossain vaiheessa kyseinen huoltsikka alkoi tarjoilemaan myös hodareita perunamuussilla ja kuivasipulilla, eivätkä aamuöiset mässäilyni enää olleet entisensä ♥

Maanantaiateriamme oli siis nostalgisesti ruotsalaisia hodareita, tai hodareita “nakit ja muusi” – periruotsalaiseen tyyliin tietysti majoneesia tihkuvalla rapusalaatilla kuorrutettuina. Kuulostanee vähintäänkin epäilyttävältä, mutta suosittelen lämpimästä testaamaan ennen tyrmäämistä!

Perunamuussin tein lauantaina itse oikein perinteiseen tapaan jauhoisista perunoista, maidosta ja voista, mutta rapusalaatin hain lähikauppani tuoretiskistä – piiiiiiitkän maanantaipäivän päätteeksi moisen itse väsääminen väsyneenä nyt olisi ollut sulaa hulluutta. Jollei kotonani olisi jo valmiiksi ollut ystäväni Pian itse leipomia mahtavia hodarisämpylöitä, olisin pokkana ostanut nekin kaupasta. Poikkeuksellisesti siis ateria valmistui tällä kertaa lähinnä valmiita ainesosia lämmittämällä ja kasaamalla – ihanaa!

Ruotsalaiset hodarit 4:lle tai 2:lle tosi nälkäiselle

4 hodarisämpylää

4-8 makuusi ja ruokavalioosi sopivaa nakkia (määrä riippuu nakin ja sämpylän koosta ja nälkäsi määrästä)

n. 2 dl valmista perunamuussia

n. 150 g valmista majoneesipohjaista rapusalaattia (oma valintani tuoretiskillä on aina tulinen chili-rapusalaatti)

ketsuppia, sinappia

n. 4 rkl kuivasipulia

muutama kevätsipulin varsi tai n. 2 rkl hienoksi silputtua punasipulia

Lämmitä nakit kiehauttamalla ne nopeasti kattilassa. Lämmitä myös pottumuussi (notkista sitä tarvittaessa hieman maidolla). Halkaise hodarisämpylät ja laita alaosille ensiksi muussia, sitten 1-2 nakkia per sämpylä. Kuorruta nakit rapusalaatilla, ketsupilla, kuivasipulilla ja kevät- tai punasipulisilpulla. Voitele sämpylöiden kannet sinapilla ja paina kansi kevyesti hodarin päälle.

Sitten vaan ääntä kohti! Mikäli joku onnistuu muuten syömään tällaisen viritelmän sotkematta, nostan hälle hattua, kumarran ja lähetän virtuaaliset 10 pistettä ja papukaijamerkin: olet sankarini!


Viinit tastingiin saatu Social Winesiltä blogini kautta.

85 views

Hodarit mansikka-mangosalsalla

by Juulia 2 Comments
Hodarit mansikka-mangosalsalla

Kaveriporukkani vappuperinteisiin kuuluu Vallilan vapputanssit ja niiden jälkeinen lämmittely lähimpänä asuvan kotona – vaihtelevin tarjoiluin. Viime vuonna taidettiin syödä ihan tippaleipiä, mutta tänä vuonna pidetään hodaribuffet! Jokainen tekee jonkun lisukkeen, ja talo tarjoaa nakit sekä sämpylät.

Mitä tulee hodareihin, minulla on niihin varsin lämmin suhde: olen pitänyt yhden ystäväni kanssa hodariaiheista blogia, ja lähitulevaisuudessa hoidan toisen rakkaan ystäväni häissä yöpalaksi hodarit kaikille. Taisinpa myös hotkaista herkkuhodarin samppanjan kera kun avioeroni astui voimaan – hot dog sopii niin arkeen kuin juhlaan!

Sain taannoin hodariblogikaveriltani jenkkilän tuliaisina keittokirjan, jota olen tutkinut hartaasti. Siinä on runsain mitoin ohjeita niin sämpylöille, nakeille, kuin lisukkeillekkin. Haaveissa onkin tehdä jonain päivänä kaikki itse, alusta loppuun.

Vaikka vappu onkin työläisten juhla, tarkoitus ei ole täystyöllistää ketään keittiöön kokkailupuuhiin. Niinpä sekä sämpylät, että nakit tulevat tällä kertaa pöytään kaupasta. Kesällä ehtii sitten puuhailla ikiomia sämpyläreseptejä ynnä muita kutkuttavia juttuja! Oma kontribuutioni vapun “kuuma koira” -karkeloihin on raikkaan tulinen mansikka-mangosalsa sekä avocadokastike. Ne sopivat erityishyvin superkuumille chorizonakeille!

Mansikka-mangosalsa

n. 6:lle hodarille

1 kypsä mango

300 g mansikoita

1-2 jalapenoa (riippuen kuinka tulisesta tykkäät)

2 kevätsipulin vartta

nippu korianteria

1 limetin mehu

1 rkl valkoviinietikkaa

1 rkl oliiviöljyä

ripaus mustapippuria ja suolaa

Pese mansikat ja kuutio ne suht pieniksi kuutioiksi. Tee sama kuoritulle mangolle sekä jalapenolle. Sekä mansikat, että mango saavat mieluusti olla kypsiä, mutta kuitenkin vielä kiinteitä. Silppua kevätsipulit sekä korianterin varret, säästä lehdet erikseen.

Sekoita mansikat, mango, kevätsipuli sekä korianterin varret. Mausta suolalla, pippurilla, limetillä, etikalla sekä oliiviöljyllä. Lisää sekaan korianterin lehdet vasta juuri ennen tarjoilua. Salsan voi tehdä ennakkoon esim. edeltävänä päivänä, mutta parhaimmillaan se on heti nautittuna.

Avocadokastike

2 kypsää avocadoa

200 g creme fraichea

1 limen mehu

ripaus suolaa

puoli ruukkua korianteria tai minttua

Soseuta kaikki ainekset keskenään. Tarjoile mansikka-mangosalsalla maustettujen hodareiden kaverina.

 Ps. kaverin häissä hodarit grillaillaan erityisjännästi GRILLARILLA eli Stadin ensimmäisellä liikkuvalla kesäkeittiöllä! Grillariin voi tutustua myös Instagramissa @grillarihelsinki

86 views