DIY kuvaustausta

by Juulia 0 Comments
DIY kuvaustausta

Yhteistyössä Vintro-kalkkimaalit – tuotteet saatu testiin blogin kautta

ruokakuvausEi, tänään ei kokata mitään. Tänään maalataan!

DIY kuvaustausta!

Tänään mulla on teille vähän erilainen resepti: kerron, kuinka muutama mun DIY kuvaustausta valmistui!

Olen maalannut jo useampi vuosi sitten itselleni kuvaustaustaksi muutamia puolen sentin paksuisia vanerilevyjä – yhdet puhtaan valkoiset ja yhdet mustat. Nyt halusin kuitenkin näille kahdelle perustaustalleni vaihtoehdoksi jotain vähän eläväisempää. Kun sain kesällä tilaisuuden testata Vintron uusia myrkyttömiä kalkkimaaleja, pistin lopulta hihat pensselit heilumaan!

DIY kuvaustausta

Vintron kalkkimaali on myrkytön, ekologinen, vesipohjainen ja niillä voi maalata lähes mitä vaan. (Lue lisää esim. Värisilmän sivuilta) Pinta jää tässä maalissa kalkkimaisen mattapintaiseksi ja hyytelömäisen koostumuksen ansiosta maalattavaan pintaan saa halutessaan reilusti struktuuria ja elävyyttä. Pinnan voi toki lopuksi vielä hioa, jos ei pidä näkyvistä siveltimenjäljistä ja rösöistä. Itse toki juurikin rosoisuutta tämän maalin kanssa sen sijaan metsästin.

Koska minulla maalatut pinnat tulevat ruokakuvauskäyttöön, vahasin pinnat lopuksi Vintron läpinäkyvällä vahalla – näin kuvaustausta kestää paremmin pyyhkimistä (jota ruokaa kuvatessa ei voi välttää).

ruokakuvausValmis vaalea tausta tositoimissa

Valmis tumma tausta tositoimissa

Tein kerralla kaksi kuvaustaustaa: yhden eläväpintaisen ja lämpimänsävyisen vaalean, toisen eläväpintaisen ja sinisävyisen tumman. Prosessi oli molemmissa samankaltainen sisältäen kuitenkin muutaman pienen eron.

Prosessikuvaus:
  1. Aloitin kummankin pohjan maalaamalla levyn ensin kauttaaltaan pohjavärillä, joka oli vaalealle levylle lämpimän valkoinen Nymph, tummalle Victorian Black.
    • Vaalean levyn kohdalla jätin sieltä täältä puuta näkyviin ja käytin pääsääntöisesti leveää kuivaa sivellintä – näin maali levittyy osaan kohdista paksummin, osaan kohdista ohuemmin ja siveltimen jälki näkyy kautta levyn. Sivellin liikkui isoja kaarevia vetoja ristiin rastiin.
    • Tumman levyn kanssa käytin kuivan siveltimen sijasta kosteaa sivellintä, jotta sain maalin levittymään puuhun tasaisesti ja peittävästi.
  2. Kun pohjamaali hieman kuivui, lisäsin kummallekin levylle lisää sävyjä.
    • Vaalealle levylle tiputtelin nokareittain vaalean beigeä Ermine-sävyä ja hiersin sen sikin sokin levyyn isoa maalauslastaa käyttäen – ikäänkuin rapaten. Näin maali levittyi pintaan mukavan epätasaisesti ja jätti elävyyttä ja kerroksia näkyviin sinne tänne. Jatkoin samalla tekniikalla vuorotellen valkoisen ja beigen kanssa, pitäen samalla huolen ettei puu kadonnut näkyvistä kokonaan. Vaalea kuvaustausta valmistui lopulta puolessa tunnissa.
    • Tummalle levylle lisäsin nokareittain vihertävää siniharmaata Duck Egg Blue sekä tummaa vihertävän sinistä Nightfall -sävyjä. Isoa maalauslastaa käyttäen “läästin” nämäkin värit pinnalle maalauslastaa pinnan suuntaisesti vedellen. Vaalea ja tumma sävy sekoittuvat paikoin enemmän, paikoin vähemmän ja pinnasta tuli näin hyvin elävä. Toistin käsittelyn tämän jälkeen vielä mustalla sävyllä, jolloin sain aikaan vielä enemmän kerroksia ja yhtenäisemmän yleisvaikutelman. Kävin pinnan tämän jälkeen läpi kuivalla leveällä siveltimellä, mikä pehmensi maalikerrosten välistä valöörikontrastia ja rauhoitti hieman pintaa. Sitten tämäkin kuvaustausta oli valmis!
  3. Kun pinnat olivat täysin kuivat (noin 2 tunnin kuluttua maalaamisen lopettamisesta) levitin pintaan Vintron kirkasta vahaa vanhalla sukalla. Kun vaha oli kuivunut, kävin pinnan läpi vielä kerran toisella vanhalla sukalla. Sitten molemmat kuvaustaustat pääsivätkin jo tositoimiin!

DIY kuvaustaustaEnsimmäinen kerros maalia vaalealle taustalle. Maalaustila kannattaa tietysti suojata huolella!

kuvausalustaMinulla on käytössä maalauslasta (kiitos ammatinvalinnan), mutta tähän hommaan kävisi hyvin myös vanha metallinen paistinlasta. Kuvasta näkyy toivottavasti, mitä tarkoitin sillä, että jätin puuta näkyviin!

DIY kuvaustaustaTumman levyn pohjakerros on tehty ja tässä kuvassa levitellään ensimmäistä kerrosta tummaa ja vaaleaa sinisen sävyä. Kerroksia sain lisätä tämän jälkeen vielä reilusti, ennen kuin pinnasta tuli mieleinen.

ruokakuvausValmis tumma kuvaustausta on jo reilusti yläpuolista kuvaa rauhallisempi!

Yhteenveto

Koko prosessiin meni aikaa vajaa kolme tuntia, josta osan aikaa join kahvia ja odottelin maalipinnan kuivumista, pesin käyttämiäni välineitä ja kirjoittelin työvaiheita muistiin tänne blogiin. Itse kalkkimaali ei muuten haissut juuri miltään, vaha sen sijaan vaati jo kunnon tuuletusta.

Maalia kului kahteen 100 × 80 cm pohjaan vajaa viisi 125ml kalkkimaalipurkkia, joista loppuun kului oikeastaan vain musta ja valkoinen sävy. Meinasin itseasiassa maalata joululomalla tuolla kauniin sinivihreällä harmaansävyisellä Duck Egg Blue:lla vielä yhden pohjan ja piipahtaa ostamassa vielä yhden vaaleanpunaisen sävyn kerrosteltavaksi beessin kanssa, jotta valikoimastani löytyisi pian myös trendikäs vaaleanpunainen kuvaustausta!

ruokakuva

kuvaustausta

214 views

Kotiricotta-broccolinipasta

by Juulia 0 Comments
Kotiricotta-broccolinipasta

Ricotta on ihanaa. Hurahdin siihen oikein tosissani tänä talvena, kun hoksasin että duunipaikkani naapurissa myydään tuoretta ricottaa. Tuore ricotta on ihanaa ihan sellaisenaan, mutta sitä voi toki käyttää myös vaikka kuinka monessa ruuassa: lasagnessa, ravioleissa, lätyissä, juustokakussa, leivän päällä … oma suosikkini on latoa ricotan päälle tuoreita marjoja tai hedelmiä (kuten veriappelsiinia ja pistaasia).

Kaupan ricotta on ihan jees, mutta ei se tuoreen veroista ole – eikä ihan hirmuisen halpaakaan. Ricottaa onkin niin helppo ja nopea tehdä kotona, että vaikka edelleen ostan mieluusti herkkuani delistä, teen sitä himon iskiessä simsalabim ihan itsekin. Aito ricotta tehdään perinteisesti juuston valmistuksesta ylijääneestä herasta uudelleen keittämällä (ricotta tarkoittaa “uudelleen keitetty”), kotona sen sijaan kaupan täysmaidosta.

Ohjeita kotitekoiselle ricotalle on netti pullollaan (kurkkaa vaikka tämä ricotan valmistuksen yksityiskohtiin pureutuva juttu), mutta perusperiaate on aina sama: maito lämmitetään, siihen lisätään juoksute (etikka, sitruuna, piimä tai juustonjuoksute), heran annetaan erottua ja juustomassa valutetaan. Valmista tulee alle puolessa tunnissa. Rasvatonta maitoa tähän ei kannata käyttää, itse käytän täysmaitoa tai kevytmaitoa. Amerikkalaiset nettisivut varoittelevat luomumaidon käyttämisestä, mutta ainakin itse olen siitäkin tehnyt onnistuneesti ricottaa.

Tänään tein pikaricotan samassa ajassa kun pastani kiehui kypsäksi. Sekaan kääntelin myös paistettuja broccoliineja sekä valkosipulia, mausteeksi riittää ripaus suolaa, mustapippuria sekä chilihiutaleita. Nopea, helppo ja edullinen herkkupasta valmistui alle kahdessakymmenessä minuutissa!

Kotiricotta

1 l täys- tai kevytmaitoa

n. 3-4 rkl viinietikkaa (5%) tai sitruunamehua

keittiölämpömittari

kahvinsuodatin + suodatinpussi / kestävää talouspaperia tai juustokangasta + siivilä

Lämmitä maito teräskattilassa n. 70-80 asteiseksi – mikäli et omista keittiölämpömittaria, ota maitokattila pois liedeltä kun siitä alkaa nousta aavistus höyryä eli ennen kuin se kiehuu. Sekoita maitoon heti etikka ja jätä kattila sitten pöydälle seisomaan, kunnes maidon hera erottuu ja juustomassa alkaa irtaantua paakuiksi.

Nostele juustomassa reikäkauhalla varovasti suodatusvälineeseesi – maitolitran suodattaa helpoiten isossa kestävällä talouspaperilla vuoratussa siivilässä, puolikkaan määrän suodatinpussilla vuoratussa kahvinsuodattimessa. Anna heran valua massasta vähintään kymmenisen minuuttia (kostea ricotta), tai voit valuttaa juustoa jopa yön yli (kiinteä ricotta). Juustomassan voi halutessaan maustaa ripauksella suolaa.

Hera  kannattaa kerätä talteen ja käyttää esim. sämpylätaikinassa, smoothien joukossa, tai voihan sen juoda ihan sellaisenaankin (se on nimittäin hyvää).

Ricotta-broccolinipasta 1:lle

puoli annosta kotiricottaa

n. 80-100 g pastaa

100 g broccolinia (tai parsakaalia)

1 valkosipulin kynsi

1-2 rkl saksanpähkinäöljyä (mun oliiviöljy loppui juuri)

ripaus chilihiutaleita

suolaa, mustapippuria

Valmista puoli annosta ricottaa äskeisen ohjeen mukaan. Sillä välin kun ricotta valuu, kiehauta iso kattilallinen vettä, mausta se reilulla ripauksella suolaa ja heivaa pasta perään. Puolita pestyt broccolinit pitkittäin kahtia ja paista ne kypsiksi öljyssä pastan kypsyessä. Lisää pannulle lopuksi myös viipaloitu valkosipuli saamaan hieman väriä. Kun sekä pasta että broccolini on kypsää, pitäisi juustomassakin olla valunut sen verran, että sinulla on kimpale pehmeähköä ricottaa. Sekoita kaikki iloisesti yhteen ja mausta suolalla, pippurilla sekä ripauksella chiliä.

Itse ahnehdin lautaselleni lopulta vielä jääkaapissa nököttävän n’dujan (italialainen erittäin tulinen tuoremakkara) rapeaksi paistetut jämät – tuli ehkä vähän turhankin tulinen setti. Että sattuu sitä täälläkin välillä pieniä virhearviointeja 😀

246 views

DIY mangoremmit

DIY mangoremmit

Karkki ei oikein ole koskaan ollut mun juttu – ainakaan lapsuuden irtsaripussien jälkeen (…markalla tota, yks tuollainen, viidelläkymmenellä pennillä noita…). Ostankin karkkia vain noin puolen vuoden välein, enkä mitä tahansa karkkia: vain mahdollisimman tulisia, suolaisia, kirpeitä ja happamia karkkeja – lähinnä siis salmiakkia. Parin euron pussi kestää pari päivää ja karkkikiintiöni on taas kuukausiksi täynnä.

Hedelmäkarkkeja pussiini ei eksy juuri koskaan. Hedelmäkarkit nyt vain ovat yleensä aivan liian makeita ja ällöjä! Poikkeuksena remmit: melkein jokaisesta pussillisestani löytyy joko omena-, mansikka- tai sateenkaariremmi. Remmit ovat ihanan kirpeitä ja niitä on kiva jäystää just se yksi tai kaksi silloin tällöin ♥ (remminsyöntitaidonnäytteeni löytyy muuten täältä).

Salmiakin tekemistä en ehkä ihan niin vain lähtisi kokeilemaan omassa keittiössäni, mutta remmejäpä onkin aika helppo tehdä! Itse tekemällä makujakin voi säätää juuri oman mielen mukaisiksi. Parasta itse tehdyissä remmeissä on se, että syötyään koko satsin voi sanoa syöneensä päiväannoksen hedelmää 😉 ei oo näissä remmeissä nimittäin mittään lisättyä sokeria, eikä muitakaan lisäaineita – on vain sitä aitoa hedelmää itseään.

Jep, näiden karkkien raaka-ainelista on toooosi lyhyt – yksi mango. Mangot ovat parhaillaan sesongissa ja kilohinnat kerrankin niissä lukemissa, että raaskii ruveta kikkailemaan mangosta jotain kokeellisempaa. Raaka-aineita voi toki lisäillä fiiliksen mukaan mausteiden puolelle! Itse olen pyrkinyt tuomaan maustevalinnoillani näihinkin remmeihin sitä kirpeyttä ja potkua, mistä niin kovasti karkkiremmeissä pidän.

Yksi mango,

Yksi mango.

Lakritsi ja mango ei makuyhdistelmänä varmaan monia hetkauta, mutta chilin ja suolan ripottelu hedelmälle sen sijaan ehkä joitakin vähän. Tämän yllättävän kombon olen taltioinut muistiini matkoiltani: ainakin sekä Meksikossa että Thaimaassa voi nimittäin ostella kadulta mangoa, joka on maustettu suolaisen tuliseksi ja kruunattu vielä tirauksella tuoretta limettiä.  Ai jai jai!!!

Mangoremmit (n. 6 kpl)

vegaaninen

1 kypsä mango

Maustettuihin versioihin:

n. 0,5 tl lakritsijauhetta

ripaus sormisuolaa

n. 0,5 tl chilihiutaleita

(puolikkaan limetin mehu)

Kuori ja soseuta mango. Levitä se 3-5 mm paksuiseksi tasaiseksi kerrokseksi leivinpaperille tai silikonialustalle. Kuivata mangososetta n. 80 asteisessa uunissa n. 4 tuntia, tai kunnes levy on kuivan nahkea mutta edelleen notkea (liian pitkä kuivatusaika tekee levystä kovan etkä pysty enää rullaamaan sitä – hyvää se toki on siinäkin muodossaan).

Kumoa levy voipaperin päälle ja kuori leivinpaperi/silikonimatto varovasti irti. Laita levy vielä näin päin uuniin noin vartiksi, jotta tämäkin puoli on varmasti nahkean kuiva. Voit sen jälkeen joko

a) rullata koko levyn paperipuoli ulospäin ja leikata rullan sitten noin kahden sentin paloiksi, tai

b) leikata levyn parin sentin suikaleiksi, jotka sitten rullaat, paperipuoli ulospäin.

Pinnoitettu irtopohjavuoka toimii karkkihommissa loistavasti! Tässä suola-chilimangokakkunen ennen uunia…


… ja uunin jälkeen

Mangoremmejä voi myös maustaa oman fiiliksen mukaan. Lakritsijauhetta kannattaa lisätä mangososeeseen ripaus kerrallaan ja maistella, milloin alkaa riittämään – omaan makuuni toimii n. puoli teelusikallista per mango.

Chili-suolamangoremmit teen niin, että lisään chilin (ja limettimehun, mikäli käytän sitä) jo soseutusvaiheessa, suolan ripottelen vasta märän levyn päälle ikäänkuin sattumiksi. Suolana olen käyttänyt sekä vanilja-sormisuolaa, että savustettua sormisuolaa. Sanomattakin varmaan selvää, että suolaa ei laiteta paljoa, hyppysellinen riittää. Isompia hiutaleita kannattaa myös hieman murskata sormien välissä.

Ps. Leivinpaperi tuppaa välillä hieman tarttumaan levyyn, joten mikäli omistat silikonista kestoleivinpaperia, suosittelen käyttämään sitä. Aika monen kotoa löytyy kuitenkin varmaan myös silikonisia muffinssi- tai leipävuokia, joten toki soseen voi kuivattaa niissäkin – valmiit karkit voi saksia mihin muotoon ja kokoon nyt kulloinkin lystää 🙂

2 288 views