Taste of Helsinki 2017 – tulin, söin, join

Yhteistyössä Taste of Helsinki

Siinä se on: Kapteeni Grillisydän ja hänen taikayrttinsä. Illan kiehtovimpia ja ikimuistoisimpia annoksia – mutta miksi?

Voiko kesälomaa paljon paremmin aloittaa, kuin viettämällä sen ensimmäinen päivä auringonpaisteessa rakkaan pikkusiskon kanssa herkutellen? EI. Taste of Helsinki voisikin minun puolestani alkaa vastaisuudessa aina juuri kesälomani ensimmäisenä päivänä 😀

Olen tänä vuonna ollut Taste of Helsingissä mukana ambassadorin roolissa, mikä on tarkoittanut sitä, että olen päässyt etukäteen kirjoittelemaan juttuja jos jonkinmoisista maistiaisita, mutta lisäksi vielä taskussani poltteli eilen aikamoinen markkapussi käytettäväksi. Viime vuonna rikoskumppanini avajaispäivän nautinnollisissa ruokaövereissä oli muruseni Juuso, mutta kun hän ei tänä vuonna ollut työmatkan vuoksi maisemissa, nappasin kainalooni pikkusiskoni Nupun. Meillä on Nupun kanssa piiiiitkä historia YOLO:ttamista; ollaan syöty itsemme ähkyyn niin Chez Dominiquessa, Murussa kuin Gaijinissakin jopa vyönkiriselyvuosina, jolloin moiseen ei varsinaisesti olisi ollut edes varaa.

Nuppu myös tietää, mitä on lähteä juttua tekevän ruokablogaajasiskon kanssa syömään, eikä hermostu vaikka lautasellinen pitää minusta välillä kuvata ainakin kolmesta eri kuvakulmasta ja ehkä vielä tuolla toisella pöydällä…

Olin etukäteen tutkaillut Taste of Helsinki -ravintoloiden menua tietysti vesi kielellä läpi, mutta kummasti ne ensisijaisesti kiinnostavat annokset alkoivat kiteytymään vasta paikan päällä. Yritin kuitenkin pitäytyä lähinnä annoksissa, joita en vielä ollut maistanut, ToH-safarilla kun kuitenkin kymmenen festarin lautasellista jo maisteltiin.

Aivan ensimmiseksi maistoimme ravintola Noan sillitartarin ja koko gourmetfestareiden kalleimman annoksen, kilohaili & chipsin. Annokset katosivat suihimme ehkä turhankin nopeasti, jäi nimittäin komponenttien analysointi aivan muistinvaraiseksi, sen verran nälkä meillä tuossa vaiheessa oli.

”KILOHAILI & CHIPS” savustettu rapeaksi / suolakurkku / karhunlaukkamajoneesi / ranskalaisia -12mk

SILLI TARTARE marinoitua litteää sipulia / omena / smetana / ruisleipä -6mk

Savuiset ja rapeat kilohailit sekä karhunalaukkamajoneesi olivat tuon ekan lautasellisen ensimmäisenä kadonneet osaset, ilmeisesti kesäkurpitsasta (?) ainakin osittain koostuneet ranskikset sen sijaan eivät ihan kolahtaneet tällaiseen pottuhulluun. Odotin ranuja enkä saanut sellaisia ranuja kuin odotin = pettymys on väistämätön. Tästä viisastuneena suosittelenkin teille Taste of Helsinkiin viikonlopun aikana suuntaaville avointa mieltä ja odotusten kurissapitoa! Aivan turha pedata itselleen pettymyksiä, eihän täällä mitään pahaa nenän alle kuitenkaan saa 🙂

Sillitartaria olin fiilistellyt etukäteen Piapas-blogista, annos kun oli visuaalisesti vähintäänkin pysäyttävä. Kokonaisen sipulin sisään piilotettu sillitartar jäi kuitenkin massiivisen kuminalla maustetun leivänpalan sekä annoksen muiden lisukkeiden varjoon.

Seuraavaksi kävimme ravintola Grönin tiskillä. Yksi viime vuoden parhaista annoksista oli mielestäni Grönin tartar, jota syön hyvällä halulla toki vuoden ympäri myös itse ravintolassa. Erinomainen annoshan se oli tälläkin kertaa, tosin jäin kaipaamaan annoksen kanssa tarjottua yrttisuolaa, jota ravintolassa saa yleensä ripotella lautaselleen itse. Me ollaan molemmat siskon kanssa aika suolaisen ruuan ystäviä, joten taskussa kannettavaa suolapurkkia kaipailin itseasiassa illan aikana useammankin kerran 😀

Raakakypsennettyä nautaa, sinapilla maustettua lehtikaalia, lipstikkaa ja savustettua luuydinrasvaa -10mk

LIHA- kokonaisena grillattu keltasipuli, kananmaksakreemiä, viljaa ja rapeaa kanan nahkaa -6mk

Kuoreltaan lähes hiiltyneen sipulin sisässä majaileva kananmaksakreemi oli älyttömän herkullista, mutta rapeaa kanan nahkaa oltaisiin siskon kanssa molemmat toivottu annokseen enemmänkin.

Auringon porottaessa tuli tässä kohtaa päivää ruokailijoille jo kylmän drinkin jano. Cocktailien ystäviä Taste of Helsingissä hemmotellaan, paikalla kun on sekä Kyrö Distillery Company, Helsinki Distilling Co., Lignell & Piispanen että Ägras Distillery. Taste Spirit Paviljonki näyttikin vetävän iltaa kohden aina vain enemmän ihmisiä. Cocktaillistaa emme kuitenkaan lähteneet urakoimaan samaan tapaan läpi kuin ruokalistaa, joten tutustumisemme paviljongin tarjontaan jäivät tuolta illalta aina yhtä mainioon ja syystäkin palkittuun Napue G&T:hen ja illan päättäneeseen tillisouriin, josta kerron lisää myöhemmin 🙂

Kylmän juoman lisäksi oli saatava myös jäätelöä – paikalla kun on Vanhan Porvoon Jäätelötehtaan jäätelökärry, josta löytyy mm. ruskistettu voi & paahdettu manteli -jäätelöä. OU MAMA! En niin jäätelöistä (ja makeista yleensäkään) niin välitä, mutta tätä jäätelöä söisin kyllä toistekin.

Seuraavaksi mukaan tarttui ravintola Tocan tiskiltä vitello tonnato. Herkullisen näköinen ja makuinen annos, joskin sekä tonnatokastiketta että rapeita kapriksia me suolanhimoiset oltais syöty enemmänkin.

Ludun luomumaissigrits osoittautui todelliseksi mustaksi hevoseksi. Etukäteen oltiin pohdittu, josko “kylmäsavustettua porkkanaa” olis yhtäkuin viime vuoden trendikkäintä vegaaniruokaa porkkalaa, mutta ei. Erinomaisen maistuvaa tämä 24 tuntia kylmäsavustettu porkkana kuitenkin oli ja yhdistettynä rouheaan maissigritsiin, hapankaalikastikkeeseen sekä karpalomysliin kokonaisuus vei sekä kielen että jalat alta. NAM!

Tocan vitello tonnato -6mk

Luomumaissigrits, kylmäsavustettua porkkanaa, karpalomysliä ja tummaa hapankaalikastiketta (v) -5mk

Seuraavaksi vuorossa oli koko menun kiinnostavimmin nimetty annos TuOHi pop upista: Kapteeni Grillisydän ja hänen taikayrttinsä. Islantilaisen keittiömestarin, ravintola Dillin Ragnar Eiríksson taikayrtit osoittautuivat keskuspuistosta kerätyiksi villiyrteiksi ja sydän – kuulemistani sydänsalaattihuhuista huolimatta – grillatuksi häränsydämeksi.

Useimmat maistelemamme annokset jaoimme kahteen pekkaan, mutta grillisydän kanssa kävi pieni vahinko. Tilatessamme annosta tiskiltä nappasi Sasu Laukkonen meidät hakemaan annoksemme suoraan grillin ääreltä. Jonkinsortin fanimoment siinä käytiin läpi, sillä tajuamatta edes oikein mitä tapahtui, annoin rahapussini Sasulle kaiveltavaksi ja poistuin grillin ääreltä X markkaa köyhempänä ja 2 grillisydänannosta rikkaampana. Upeahan tuo annos oli, joten oikeastaan parempi näin! ♥♥

Kapteeni Grillisydän ja hänen Taikayrttinsä -9mk

Viinien suhteen pysyimme pitkälti kesäisissä roséviineissä, kuten kuvassa näkyvässä “pitkän iän mansikkaeliksiirissä” Veteressä, jota suosittelen muuten lämmöllä, sekä oranssissa Loxarel a pél -natural viinissä, joka mukautuu kameleontin tavoin todella monenlaisen ruuan kumppaniksi. Vasta illan viiletessä vaihdoimme punaviiniin (naturaali sekin, Loxarel a pél Negre) ja tuhdimpiin ruokiin.

Savoyn Vorschmack -7mk

Pääsin Marskin vorschmackin makuun jo Taste of Helsinki -safarilla, joten sitä oli saatava toistamiseen (ja lähipäivinä varmaan vielä kolmannenkin kerran). En ole mikään vorschmack-konossööri, mutta huh, miten hyvää! Toisinsanoen, kummallekin oli saatava ihan oma annos.

Tämä Savoyn klassikkoannos on täynnä intensiivisiä makuja jotka sopivat yhteen loistavasti ja itse vorschmack on jotain käsittämätöntä: karamellisoitunutta, suolaista, täyteläistä, suussasulavaa, koukuttavaa. Tässä kohtaa on myös hyvä mainita, että sattumoisin rakastan etikkapunajuuria. Kyllä, on tämä vorschmack vaan kaiken hehkuttelunsa ansainnut.

Siskon pottuvarpaat, makkaraperunat, lammasmakkaraa, veripalttua ja uutta perunaa -6mk

Toinen annos, jota en voinut millään jättää santsaamatta, oli Passion makkaraperunat. Lammasmakkaran voisin annoksesta tosin vaihtaa tuplaveripalttuun, niin herkullista se on! Annoksessa on hienossa tasapainossa rasvaisuus ja etikkaisten sinapinsiementen kirpeys, kunpa joltain – mieluiten lähellä kotoa sijaitsevalta – snägäriltä saiskin tällaista!

Ilta oli hyvä päättää ravintola Grönin kuusenkerkillä aateloitettuun jäädykkeeseen ja tillisouriin. Juoman yrttinen raikkaus toimi ainakin minulle makeaa karttavalle loistavasti jäädykkeen kaverina siinä vaiheessa, kun kuusenkerkät oli jo kaluttu oksistakin täysin loppuun. Tolkuttoman ihana yhdistelmä!

Ekstrabonusjälkkäriksi katseeni tielle osui muuten vähän toisenlainen makupala: ravintola Grönin kokkitiimin paidanvaihtotuokio. Aivan vahingossa silmän nurkasta päädyin sitä seuraamaan, se kun suoritettiin siinä avokeittiössä, ei jossain pukkarissa jota olisin ollut tirkistelemässä, toim. huom. En siis mitenkään erityisesti katsonut, en vain voinut olla näkemättä 😀

VILLI- kuusenkerkkäetikalla maustettua jäädykettä, auringonkukan siemeniä, maitohappoa ja kuusenkerkkäkinuskia -5mk

Käväisin perjantain lounaskattauksessa äsken äitini kanssa ja VILLI sai kyllä hänetkin aivan haltioituneeksi. Täytyy vissiin seuraavaksi piffata äiti Gröniin 🙂

Oletko sinä menossa Taste of Helsinkiin? Mitä annoksia odottelet tai mistä olet pitänyt tähän asti eniten?

---

Taste of Helsinki tarjosi minulle ja siskolleni sisäänpääsyn sekä käyttörahaa.