Harion keraaminen suodatin kannuineen on meidän huushollin käytetyin kahvi”kone”. Täydellinen 1-2 esteetikon / minimalistin taloudelle, vink vink.
Pyrin määrätietoisesti viettämään jouluni nykyään niin rentoina kuin mahdollista – en ota paineita siivouksista saatikka ruuista ja haaveilen lähinnä laatuajasta perheenjäsenien (ja Nukkumatin) kanssa. Yksi puoli joulussa kuitenkin on aina, joka aiheuttaa stressiä: JOULULAHJAT!
Männävuosina väänsin monesti jouluisin läheisilleni omatekemiä joululahjoja, kuten ”loistavan ihmisen kunniamitaleja” (eli heijastimia) tai ”jääkaapinvartijoita” (eli hassuilla hahmoilla kuvitettuja magneetteja). Monesti lahjat ovat olleet itsetehtyjä lahjakortteja leffaan tai illalliselle, eli yhteistä aikaa tavaran sijaan. Perheen kesken saatamme monesti sopia, ettei lahjoja tarvita välttämättä ollenkaan, mutta yleensä haluan silti aina hankkia edes jotain pientä rakkailleni. Lahjojen antaminenhan on kivaa! Päänvaivaa se vaan aina aiheuttaa, kun haluaisi kuitenkin keksiä jonkun juuri saajalleen sopivan lahjan.
Kokit ja Potit -blogin Hannele ilahdutti minua juuri Suupaloja -kirjallaan sekä pussillisella itse tehtyä yrttisuolaa ♥
Helpottaakseni teidän lukijoiden lahjapähkäilyjä, ajattelin kerätä muutaman oman lahjaidean tänne blogiin. Kyseessä on ruokablogin henkeen sopivat sekalaiset ruokalahjat – eli sellaiset lahjat joista joku muukin kaltaiseni ruokahullu herkkusuu ehkä ilahtuisi. Varmasti teilläkin on lähipiirissänne muutama kulinaristi?
Nämä tässä jutussa esittelemäni lahjaideat ovat kaikki sellaisia, joista olen itse saanut iloa: osan olen saanut lahjaksi ystäviltä ja osan olen ostanut ihan itse itselleni lahjaksi. Ovat siis kaikki ihan käytännössä itse hyväksi toteamiani ruokalahjoja 🙂
Kovakantisia
Ruoka- ja juoma-aiheiset kirjat ovat minusta hyviä lahjoja kaikille kulinaristeille. Toki on hyvä yrittää kurkata ensin lahjan saajan kirjahyllyyn, jottei tule ostettua jotain jonka saaja jo omistaa!
Omia suosikkejani viime vuosina julkaistuista teoksista ovat ehdottomasti todella kaunis ja kattava Sami Tallbergin Villiyrttikeittokirja, Mikko Koskisen ja Jarkko Issukan Suomalainen Drinkki (josta kirjoittelin vähän enemmänkin persimoni-viskicocktail -jutun yhteydessä) sekä Meri-Tuuli Lindströmin Pataruokaa (josta lisää täällä).
Leivottuani onnistuneesti oman hääkakkuni kesällä Mona Tähtisen Say It With A Cake -kirjan avulla, voin suositella lämpimästi tätä kakkukirjaa myös vasta-alottelijoille, jollainen itsekin kakkupuuhissa olen. En todellakaan ole mikään leipuri, mutta kirjan gluteenittomalla kakkupohjaohjeella väänsin myös kummityttöni 1-vuotissynttäreille oikein onnistuneen ja herkullisen kaksikerroksisen kakun 🙂
Ruuan eettisyydestä ja ekologisuudesta kiinnostuneille vinkkaan pukinkonttiin Taru Anttosen ja Jukka Vornasen Lihansyöjien Maan. Kirja ottaa monipuolisesti, helppolukuisesti ja saarnaamatta kantaa siihen, miksi suomalaisen lihapainotteisen ruokavalion on muututtava – luin sen itse lähes yhdeltä istumalta. Itselleni ajattelin antaa joululahjaksi blogaajakollegan Hanna Hurtan uuden Kasvis -keittokirjan!
Suolaa, suolaa, enemmän suolaa
Herkuista lukemisen lisäksi itselleni ainakin kelpaavat aina ruokalahjat, joita voi syödä muutakin kuin silmillä. Olen heikkona erityisesti maustettuun suolaan, joita kaapistani löytyy tälläkin hetkellä aikamoinen kokoelma. On vaniljasuolaa, pancettasuolaa, sellerinsiemensuolaa, savustettua suolaa, punaviinisuolaa ja supernäyttävää mustaa suolaa … sekä sitä postin paketista juuri kaivettua Kokkipottilan yrttisuolaa 🙂
Aktiivihiilestä mustan värinsä saavan mustan suolan sain synttärilahjaksi ystäviltä, ja olen siihen nyt aivan hulluna – se on niin kaunista! Saman valmistajan (Mill & Mortar) punaviinisuola on todella kauniin vaaleanpunaista. Kummatkin suolat ovatkin siksi parhaimmillaan annosten viimeistelyssä.
Vegaaneille ja kokeileville kokeille suosittelen etsimään käsiinsä Himalajan mustaa suolaa (Kala Namak, löytyy esim. Ruohonjuuresta), jolla maustetaan esim. kikhernekäs ”munamaiseksi”. Himalajan mustan suolan sisältämä rikki saa ruuassa aikaan kananmunamaisen vaikutelman vaikkei ruuassa munaa olisikaan!
Punaviinisuolan ostin itse itselleni Hella ja Herkku -kaupasta, ja saman sarjan musta suola löysi tiensä kotiini syntymäpäivälahjana. Kyllä ne mun ystävät vaan niin tietää mistä tykkään!
Ostin muutama viikko takaperin Museokadun Hella ja Herkku -kaupasta itselleni myös seuraavanlaiset kaksi luksusherkkua: purkillisen kuivattuja rapeita kapriksia – joihin tulee äkkiä massiivinen himo – sekä Kokit ja Potit -blogin Instagramissa hehkuttamaa aidolla tryffelillä maustettua pastaa.
250 grammaa tuota luksuspastaa kustansi muistaakseni lähemmäs 15 euroa, joten odotukset olivat kyllä aika korkealla. Enkä pettynyt! Jo paketin avatessa vastaan tulvi vahva tryffeliaromi ja pastassa oli keitettynä oivallinen rakenne. En ehkä arkena suosittelisi kellekään tämän hintaista pastapakettia, mutta kun aiheena on ruokalahjat, menee tämä tuote minusta oivallisesti kategoriaan. Ei kai kukaan nyt lähikaupan rakettispagettia joululahjaksi antaisikaan?
Japanilaisista mauista innostuneelle keräisin Tokyokanista kokoelman keraamisia astioita ja tietysti jotain spesiaaliherkkuja – itselleni ainakin kelpaisi milloin tahansa pienenä lahjana purkillinen ihanaa umeboshia (pikkelöityjä japaninaprikooseja) sekä koukuttavaa yuzu kosho -tahnaa.
DIY
Olen saanut monena jouluna lahjaksi myös ystävien itse tekemiä herkkuja: fudgea, cantuccini-keksejä, herkkugranolaa… Tänä vuonna lähdin näistä lahjoista inspiroituneena kehittelemään omaa joulugranolan reseptiäni. Granola on siitä helppo ruokalahja, että sitä valmistaa helposti kerralla isommankin satsin.
Glögillä maustettu joulugranola onkin ruokalahjat -kategorian viimeinen vinkkini. Toki nyt tämän vinkin täällä jakaessani sabotoin omat joululahjasuunnitelmani, olettaen tietysti että lähimmäiseni lukisivat jokaisen blogipostaukseni (mitä kyllä suuresti epäilen). Toisinsanoen … saan itse jatkaa joululahjamietintöjä edelleen, jos haluan yllättää lähimmäiseni 😀
Ps. Mikäli lahja on kahvihifistelijälle, lisäisin tuohon jutun alussa esiteltyyn Hario-settiin tietysti vielä hyvää kahvia. Oma suosikkipaahtimoni (ja -kahvilani) on Good Life Coffee, mutta sain alkusyksystä blogin kautta testiin Kaffa Roasteryn Kaffa Kotiin -palvelun ja olen ollut siihen varsin tyytyväinen! Postiluukusta on tupsahtanut kahden viikon välein todella tuoreita ja kiinnostavia kahveja (kuten viime paketin ”luonnollinen” pensaisiin kuivunut kahvi Guatemala El Cabro), kun jätin kahvivalinnat paahtajan käsiin.
Suomalainen Drinkki, Say It With A Cake sekä Pataruokaa saatu kirjanjulkkareissa / blogin kautta testiin.
Vastaa