Food & Love

“Mitä tapahtuu, kun sinä ja 35 sinkkua laitetaan kauhan varteen loihtimaan illallista?”

Osallistuin viime viikolla ihka ensimmäiseen Food&Love -tapahtumaan. Tämä sinkkujen kokkausilta koostui neljän ruokalajin valmistuksesta ammattikokkien ohjauksessa, sekä yhdessä valmistetun aterian nauttimisesta hauskassa seurassa, ja hmmm olihan sitä viiniäkin tarjolla silleen sopivasti. Olen sinkku, ja rakastan kokkailua, tietysti halusin osallistua! Mukaan hauskaan ja rentoon iltaan pääsi kuitenkin vain 36 onnekasta – ja koska ilmoittautumisia tuli lähes kolmisensataa, voin kerrankin sanoa olleeni onnettaren suosiossa.

Idean taustalla on Olli Freese (dynamo&son), jonka ajatus onnellisuuden ja ruuan yhteydestä pohjaa hänen omiin lapsuus- ja perhemuistoihinsa. Hän uskoo, että perheet, joissa laitetaan ruokaa ja syödään yhdessä, ovat onnellisempia. Tämän ajatuksen allekirjoitan myös omalta kohdaltani – rakkaimmat lapsuusmuistoni liittyvät kokkailuun ja ruokaan, sekä siihen hetkeen, kun istuimme saman pöydän ääreen (vaikka välillä siinä ruokapöydässä käytiinkin melkoisia tahtojen taisteluja ja taidettiin me siskojen kanssa jotain ruokasotaakin joskus käydä). Pitkän parisuhteen jälkeen koen sitäpaitsi vahvasti, että kokkailu muillekin kuin itselle on antoisampaa, vaikka ruuanlaitosta aina nautinkin: minulle toisen ruokkiminen on rakkauden teko.

Suo­ma­lai­set viet­tä­vät ruo­ka­pöy­tien ää­res­sä nel­jän­nek­si vä­hi­ten ai­kaa kai­kis­ta OECD-mais­ta. Jos yhdessä syömisellä ja onnellisuudella on tosiaan kytkös, kuten Food&Love -järjestäjät ajattelevat, olemme toden totta onnetonta kansaa. Varmasti on kuitenkin myös paljon onnellisia perheitä, joissa ruokailuhetkiä ei voida viettää yhdessä, siinä missä onnellisia sinkkuja, jotka murkinoivat aina yksin. Itse pohdin moisen tilastotiedon äärellä lähinnä sitä, että olisipa vain seuraa siihen ruokapöytään, niin istuisin siinä varmasti useammin! Mutta milläs laitat yksinelävät vaikkapa naapurustosta samaan pöytään (vaikka sellaistakin on yritetty mm. Let’s Eat Together -yhteisön kautta)? Teoriassa ehkä helppoa, mutta aika harva uskaltautuu oikeasti vieraan kotiin ruokittavaksi… oli vaakakupissa onnellisuus tai ei. Kateeksi käykin välillä ystävääni, joka asuu “aikuisten kommuunissa”, jossa kokkaillaan yhdessä harva se päivä. Yhteisöllistä tekemistä voi/saa ainakin minun maailmaani tuoda aina lisää!

Ja kuinkas se ilta sitten sujui? Teurastamolla sijaitseva A21 Flavor Studio täyttyi sovitulla kellonlyömällä (rakkauden)nälkäisistä, ja alkumaljojen sekä esittäytymisten jälkeen tartuttiin toimeen.  Jengi jakautui neljään tiimiin, joista jokainen huolehti ammattikokkien avustuksella yhden ruokalajin valmisteluista.

Alkupalaksi oli palsternakkaa, omenaa ja lehtikaalia, sitten basilikalla maustettuja haukipyöryköitä ja kermamuhennettua pinaattia, kolmas ruokalaji oli yön yli haudutettua karistanpotkaa, spelttirisottoa ja portviinikastiketta, ja jälkkäriksi valmistettiin vielä mehevä tummasuklaa brownie, vanilja-mascarpone sekä marinoituja viikunoita. Jokaiselle ruokalajille oli vielä Viinimaan valikoimat sopivat viinit… aijai!

Koska en ole lihan kanssa kovin itsevarma, valitsin tietysti pöydän, jossa sojotti sievissä riveissä nelisenkymmentä karitsanpotkaa, toivoen oppivani jotain uutta. Niitä emme sentään kypsentäneet alusta asti, ne olivat nimittäin viettäneet jo edellisen yön uunissa. Sen sijaan valmistimme potkille lisäkkeet ja kastikkeen – ja omasta osuudestani suoriuduin kuulkaas hyvin: kuorin ja pilkoin yhden valtavankokoisen juurisellerin… nimittäin siis, totta puhuen, taisin keskittyä lähinnä viinin juomiseen sekä ihmisten tarkkailuun, kokkailut jäivät kyllä tällä kertaa meikäläisen osalta vähemmälle.

Kaikki annoksiin tarvittava oli pitkälti esivalmisteltua ja annokset selvästi tarkkaan mietittyjä, ja niinpä hienoisesta alkukankeudesta huolimatta tiimien oli helppo ja nopea päästä liikkeelle. Pian ihmiset alkoivatkin kierrellä pöydästä toiseen, ja rento puheensorina valtasi hallin. Ruokia valmisteltiin lopulta noin kaksi tuntia, ja kun alkupalojen annostelun aika tuli, oli kaikki mahdollinen jää jo kauan sitten murrettu, sulanut ja haihtunut taivaan tuuliin.

Pöydissä mukava meno jatkui, ja kukin tiimi kävi vuorollaan annostelemassa ruokalajinsa. Meidän pöydän potka oli tosiaan kolmas ruokalaji, ja otin pokkana tehtäväkseni jakaa lautasille kauan ja hartaasti kokoonkeitellyn kastikkeen. No pieleenhän se tältä “arvon ruokablogaajalta” meni… tuli nimittäin annosteltua sitä lientä vähän turhankin runsaasti niille ensimmäisille lautasille. Äh, vieläkin hävettää! Kokenut ammattilainen (siis en minä) toki pelasti tilanteen tekemällä potkien paistoliemestä pikasoossin lopuille annoksille. Ja hyväähän sekin onneksi oli – puhumattakaan jälkiruuasta ja pöytäseurasta!

Minulla ei tämän illan aikana flaksi käynyt, mutta tapahtuma oli kokonaisuudessaan todella hauska! Muita tarkkailleena uskoisin (ja ainakin toivoisin), että näin kokivat muutkin osallistuneet. 36 ventovierasta sai erinomaiset ruuat aikaan, yhteistyö pelasi, ja vaikkei rakkautta tainnut suorastaan leiskua millään suunnalla, ei myöskään vaikuttanut siltä, että kenelläkään olisi ollut yksinäistä. Omaksi häpeäkseni lasken, että turvauduin tässä jännässä sosiaalisessa tilanteessa läsnäoleviin entuudestaan tuttuihin ihmisiin hieman liikaa, enkä sitten käynyt läheskään kaikkien kanssa juttelemassa. Kameran taakse en sentään linnoittautunut (ja kiitos jutun kuvista kuuluukin tällä kertaa tapahtuman järjestäjille).

Food&Love oli tapahtumana minusta erittäin onnistunut, ja olen todella iloinen että pääsin osallistumaan! Jatkoa seuraa, tosin ilmaistapahtumana vastaavaa ei välttämättä tulla toiste järjestämään – ihan ymmärrettävää sekin. Näkisin kuitenkin, että samankaltaisia tapahtumia voisi järjestää myös vapaaehtois- ja hyväntekeväisyysvoimin esim. syrjäytyneille, leskeytyneille. kuntoutettaville… Ja jos en ihan väärin muista, taisi tapahtuman järjestäjilläkin jotain tämänkaltaista olla mielessä. Jään mielenkiinnolla odottamaan, miten asiat kehittyvät!

Mak­sut­to­man il­lan­vie­ton jär­jes­te­lyis­tä vas­tasivat tällä kertaa pää­kau­pun­ki­seu­dul­la toi­mi­vat yri­tyk­set ja yh­tei­söt, jot­ka ha­lua­vat ol­la mu­ka­na edis­tä­mäs­sä suo­ma­lais­ta ruo­ka­kult­tuu­ria se­kä li­sää­mäs­sä huo­mio­ta ruoan­lai­ton ja ruo­kai­lun so­siaa­li­seen mer­ki­tyk­seen. Kiitos illasta siis Food&Love, A21 Fla­vour Stu­dio, Ra­dio Hel­sin­ki, Ci­ty­mar­ket Ruo­ho­lah­ti, Vii­ni­maa ja Hel­sin­gin kau­pun­gin Ruo­ka­kult­tuu­ri­stra­te­gia 🙂 <3