Valkoinen parsa parka, jäänyt aivan vihreän sisaruksensa varjoon! En yleensä näitä valoa kaihtavia pötkylöitä kaupassa nimittäin juuri noteeraa, vaikka elämäni ensimmäinen parsamakuelämys olikin keitelty kokoon nimenomaan valkoisesta parsasta. Nyt kuitenkin ostin nipun kotiin, kun tajusin olevani itseasiassa niiden kohtalotoveri: siitä on jo parahulttaiset kaksi kuukautta, kun kotimme on viimeeksi nähnyt auringonsäteitä, eikä meillä asukkailla meinaa enää polla pysyä asianlaidan kanssa kasassa. Mökkihöperyys uhkaa varsinkin päivinä, jolloin Suomen suvi tarjoaa pahintaan ja on turha haaveilla edes kävelylenkeistä (ja niitähän on tässä alkukesästä piisannut).
Se on hassua, että koko pitkän pimeän vuodenajan samanlaista valottomuutta kestää aivan huomaamattaan, mutta NYT, kun sitä valoa vihdoin olisi, on pimennossa asuminen aivan sietämätöntä. Ruokakuvausta kotona on yllättäen pystynyt joten kuten harrastamaan – asia, josta olin julkisivurempan alkaessa eniten huolissani – mutta varsinkin viime aikoina olen ottanut tavakseni silti kipaista lautasen (sateenvarjon) ja kameran kanssa mieluummin pihalle. Hetki ulkona tekee hyvää niin kuville kuin pääkopallekin!
Sain muutama viikko takaperin aivan ihanan lukijapalautteen sähköpostiini aiheesta Elvis-suklaa. Lukijani oli kohdannut reseptini kanssa ikävän takaiskun, vaikka lopputulos oli onneksi kuitenkin ollut mieleinen. Asiaa oli tietysti lähdettävä selvittämään heti kuin mahdollista! Ensiksi kävin kurkkaamassa tuon vanhan juttuni läpi, paikallistin ongelman ja lähdin kokkaamaan ohjettani jokaista työvaihetta huolellisemmin ylös kirjaillen.
Nolottaa kovasti huomata, kuinka ylimalkaisesti sitä onkin voinut jonkun asian joskus ilmaista – ei mikään ihme, että lukijalla oli tullut reseptin kanssa tenkkapoo. Nyt ohje on kuitenkin päivitetty selkeämmäksi ja uskallan toivoa että osaan tulevaisuudessa avata reseptejäni paremmin myös niistä itselleni itsestäänselvistä kohdista!
Ruokablogaajana kasvun ja ohjeen päivittäimisen sivutuotteena kotonani on nyt maapähkinävoilla, banaanilastuilla ja rapealla kinkkurouheella aateloidun Elvis-suklaan lisäksi pellillinen kuivaksi paahdettua schwarzwaldin kinkkua, ihanaa! ♥ Sitä kun kerran nimittäin tekee, niin tekee samalla vaivalla vähän enemmänkin. Pienikin määrä tätä savuista ja supersuolaista herkkua riittää maustamaan ruuan kuin ruuan, joten viime päivinä sitä on tullut laitettua vaikka mihin. Ensimmäiseksi kinkkurouhe päätyi kuitenkin piristämään kohtalotoveriani haamuparsaa 😀
Huom! Koska kyseessä on ns. jääkaapintyhjennysruoka, voi ainesosia huoletta vaihtaa esim. hasselpähkinöistä manteleihin tai pinjansiemeniin, vaahterasiirapista hunajaan, retiisistä vaikkapa kyssäkaaliin tai jopa vihreään omenaan ja niin ees päin. Pääasia tässä yhtälössä kun on minusta se, että lautasella olisi parsan kaverina jotain pähkinäistä ja makeaa, jotain suolaista ja rapeaa sekä jotain raikkaan rouskuvaa ja kirpeää.
Valkoinen parsa + kaapin kootut lisukkeet
2:lle
1 nippu valkoista parsaa
4-5 retiisiä
1 rkl valkoviinietikkaa
kourallinen hasselpähkinöitä
1 rkl (hasselpähkinä)öljyä
1 rkl vaahterasiirappia
4 viipaletta schwarzwaldin kinkkua
Lämmitä uuni 175 asteeseen. Irroita schwarzwaldin kinkuista näkyvä rasva ja aseta viipaleet leivinpaperoidulle uunipellille. Paahda kinkkuviipaleita uunin keskitasolla n. 15 minuuttia, tai kunnes ne ovat kauttaaltaan kuivahtaneet ja paahtuneet rapeiksi.
Napsi parsojen kuivat ja puisevat tyvet pois ja kuori parsaa kevyesti. Minusta riittää, että valkoista parsaa kuorii lähinnä alaosasta, mutta kukin tottumuksiensa mukaan! Paista paistinpannulla hasselpähkinöitä keskilämmöllä öljyssä, kunnes ne hieman paahtuvat ja saavat sieltä täältä väriä. Lisää pannulle vaahterasiirappi, sekoita hyvin ja nosta pannu samantien lämmöltä pois, jotteivät siirapissa pyöritellyt pähkinät kärähdä. Suikaloi vielä retiisit ja sekoita niihin viinietikka. Jätä retiisit maustumaan siksi aikaa kun kypsennät parsan.
Kiehauta laakeassa kattilassa tai syvässä paistinpannussa muutaman sentin syvyydeltä vettä. Lisää valkoinen parsa kiehuvaan veteen 2-3 minuutiksi kypsymään. Kun haarukka uppoaa parsaan ilman suurta vastusta, nostele kuumat parsatangot lautasille. Annostele parsan päälle kevyesti pikkelöidyt retiisisuikaleet sekä vaahterasiirappipähkinät. Murustele annosten päälle vielä rapeaa kinkkua. Tarjoile heti!
Miten te mieluiten valmistatte valkoista parsaa?
Vastaa