Makkara-leipävanukasta + eräänlainen kiitosten päivä

”Kiitospäivä”. Eräänlaista sellaista tuli tässä vietettyä, vaikken suoraan amerikkalaisesta kulttuurista ja historiasta kopioituja juhlapäiviä varsinaisesti fanitakaan. Positiivisiin asioihin keskittyminen ja läheisten kanssa ajan viettäminen ei kuitenkaan ole koskaan huono idea, ainakaan, jos sen tekee omalla tavallaan pyrkimättä imitoimaan jotain telkusta tai leffoista näkemäänsä.

Ruokakulttuurista aktiivisesti kiinnostuneena ihmisenä minun on kuitenkin vaikea väittää, etten olisi hieman utelias siitä perinteisestä amerikkalaisesta kiitospäivän ateriasta. Kokonaista kalkkunaa en sentään haaveile paistavani, mutta kurpitsapiirasta on kyllä tullut tehtyä ja erityisesti olen viehättynyt kalkkunan kumppanista, stuffingista.

Stuffingia, eli ”täytettä” ei nimestään huolimatta yleensä tarjoilla kalkkunan sisältä, vaan sen lisukkeena – tai näin olen eri lähteiden perusteella ainakin ymmärtänyt. Stuffingin pääraaka-aine on hieman kuivahtanut leipä, jota ryyditetään erilaisilla yrteillä, kuivatuilla hedelmillä tai marjoilla, pähkinöillä ja makkaralla. Sitten seos kostutetaan kananmuna-liemiseoksella ja herkku paisteaan kullanrapeaksi uunissa. Lopputulos on vähän kuin suolainen leipävanukas – ja sellainen kuulostaa niin hyvältä!

Tämä lautasellinen amerikkalaista ruokaperinnettä on tervetullut kotiini milloin vaan.

Olen tässä pohtinut keinoja tuoda jokaiseen päivään hieman kiitosta: keskittyä negatiivisten asioiden sijasta positiivisiin. Olen nimittäin potenut melko eeppistä syysflunssaa yli kolme viikkoa ja siinä ohessa kärsinyt uniongelmista – ei siis ehkä ihme, että olen jumahtanut negatiivisten ajatusten kehään, josta ei ihan niin helpolla sitten irrotakaan. Arjesta selviytyminen puolikuntoisena ja univajeessa aiheuttaa stressiä, eikä tämä iänikuinen kotona kököttäminenkään ole omiaan nostamaan mielialaa. On ikävä ystäviä ja sitä, että voi ja jaksaa töiden jälkeen tehdä muutakin kuin tuijottaa Netflixiä kotisohvalla.

Aktiivisen roolin ottaminen oman mielialan kohottamisen suhteen on kyllä helpommin sanottu kuin tehty; huono fyysinen olo ja väsymys kun ruokkii huonoa mieltä. Tilanteeseen lopulta sisuunnuttuani päätin kuitenkin mm. kieltää itseltäni kaikenlaisen valittamisen, itseni mollaamisen ja ikävien asioiden turhan vatvomisen. Tosiasiassahan elämässäni on rutosti kiitoksen aihetta: olen pääasiallisesti terve, minulla on kaunis oma koti, olen kutsumusammatissani, toimeentuloni on turvattu, saan ja voin toteuttaa luovaa puoltani tämän blogin kautta, ja mikä tärkeintä – olen löytänyt elämänkumppanini. Voiko elämältä oikein enempää pyytää?

Jokapäiväisen kiitoksen aihe numero 1: ♥

Edellämainittujen syvällisten mietteiden lisäksi olen pohtinut hälyttävissä määrin stuffingia. Kokkailin sellaista nimittäin viime viikolla – tai no, minä kutsun aikaansaannostani mieluummin makkara-leipävanukkaksi, kun en ole ihan varma millaista se stuffing pitäisi oikeasti olla – ja se oli aivan käsittämättömän hyvää. Sitä pitikin sitten tehdä heti perään toisenkin kerran. Stuffing-tulkinnassani on kaikkea ihanaa: chilimakkaraa, herkkusieniä, voissa haudutettua purjoa, pekaanipähkinöitä, kuivattuja karpaloita, hunajaolutta sekä cheddaria – mmmmm…

Lautasellista lusikoidessani huomasin myös, että positiivisten ajatusten ja kiitollisuuden lisääminen arkeen on huomattavasti helpompaa, kun nenän alla on keko tätä herkkua!

Makkara-leipävanukas 4:lle

200 g kuivahtanutta maalaisleipää tms.

200 g raakamakkaraa (esim. Harjun Makkaratehtaan 7 chilin makkara)

yhden purjosipulin valkoinen osa

8 herkkusientä

2 valkosipulin kynttä

50 g voita

30 g kuivattuja karpaloita

50 g pekaanipähkinöitä

150 g vahvaa cheddarjuustoa

2 kananmunaa

3 dl maitoa

2½ dl hunajaista vaalea olutta, jossa matala IBU/EBU (esim. Stallhagenin Honungöl)

1 tl suolaa

1 tl timjamia

reilusti mustapippuria

1 tl chilihiutaleita

puoli ruukkua salviaa + 1 rkl oliiviöljyä

Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen. Kuutioi kuivahtanut leipä parin sentin kuutioiksi. Sekoita kananmunat, maito, olut, suola, timjami, pippuri ja chili huolella isossa kulhossa ja upota sitten leipäkuutiot nesteeseen. Jätä seos muhimaan sillävälin kun valmistelet leipävanukkaan muut osat.

Viipaloi herkkusienet ja purjon valkoinen osa sekä valkosipulin kynnet. Sulata paistinpannulla voi ja kuullota sieniä ja sipuleita, kunnes ne pehmenevät. Jätä seos hieman jäähtymään.

Purista raakamakkara kuorestaan pieninä nokareina leipäkuutioseoksen mukaan. Lisää sekaan myös hieman pienemmäksi rouhittu pekaanipähkinä sekä kuivattu karpalo. Raasta cheddar isolla terällä ja sekoita myös se kulhoon, jätä kuitenkin kourallinen juustoraastetta pinnan kuorruttamiseen. Lisää seokseen lopuksi hieman jäähtyneet herkkusienet ja sipulit.

Sekoita huolella. Kun neste on imeytynyt lähes kokonaan leipäkuutioihin, voit kaataa seoksen voideltuun syvään uunivuokaan – tai neljään annosvuokaan. Kuorruta seos vielä juustoraasteella ja lykkää sitten vuoka/vuoat uunin keskitasolle. Paistele leipävanukasta n. 30 minuuttia (annosvuuille riittää hieman lyhyempikin aika) ja anna sen vetäytyä hetki ennen tarjoilua.

Tarjoilua varten paista salvianlehtiä rapeaksi öljyssä ja koristele/mausta leipävanukas niillä. Voit myös silputa osan salvianlehdistä vanukkaan sekaan.

Ps. Kiitospäivää vietetään Amerikassa joka marraskuun neljäs torstai. Vaikkei samaan päivämäärään lähtisi omaa perinnettä juurruttamaan, täytyy kyllä sanoa, että marraskuu ei ole lainkaan huono ajankohta yleiselle mielialan kohottamiselle… vai mitä mieltä te olette?