Kaupallisessa yhteistyössä Asennemedia ja OBH Nordica
Tämä kanaramen on hyvä osoite yhdelle jos toisellekin keittiön hävikkiruualle.
Tunnustan: teen aika paljon heräteostoksia. Harva se päivä kannan kotiini jotain, joka oli vaan pakko saada … siis ruokakaupasta! Kauppareissuilta mukaani tarttuu esim. seuraavanlaisia houkutuksia:
- eksoottisia hedelmiä, jotka näen jo mielessäni kauniisti aseteltuna aamupalalautaselle,
- erikoisemman näköisiä vihanneksia ja juureksia, kuten vesimeloniretiisiä, raidallista munakoisoa tai violetteja porkkanoita
- erilaisia juustoja sekä omiin että Juuson mielitekoihin,
- sitä herkullista juureen leivottua leipää, jota kaupasta saa vain kerran viikossa
- pähkinöitä, siemeniä ynnä muita kuivatuotteita, joista en ole varma onko niitä kotona jo
- jotain jännän näköistä pastaa, kuten vaikka mustekalan musteella värjättyä mustaa linguinia
Lopputulos on ruokaa pursuileva keittiö. Pikkuinen jääkaappini ja pakastimeni ovat ääriään myöten täynnä ja kuivakaapit sylkevät sisuksistaan milloin mitäkin ovea raottaessa. Minun kokkailutahdillani ja Juuson ruokahalulla toki niitä varastoja saa ihan reippaalla tahdilla täydentääkin, mutta aika ajoin joudun kuitenkin kohtaamaan keittiön surullisimman näyn: pilaantuneen ruuan.
Olen aina tykännyt keksiä käyttötarkoituksia jääkaapista löytyville epämääräisille raaka-aineiden jämille; “jääkaapintyhjennysruoka” on mielestäni sellainen taitolaji, jossa kokin luovuus todella punnitaan. Pilaantuneista raaka-aineista ei kuitenkaan taitavinkaan jääkaapintyhjentelijä loihdi enää mitään!
Täydellinen esimerkki heräteostoksistani: vesimeloniretiisi, jollaisen olin aiemmin nähnyt vain Instagramissa. Pakkohan se oli ostaa kun se tielle osui!
Ruuan pilaantumiseen vaikuttaa niin aika, lämpötila kuin happikin. Omalta osaltani tiedän syyllistyväni kaikkien kolmen osatekijän osittaiseen ylenkatsomiseen: jääkaapin täyteen sullottujen hyllyjen perukoilta ei välttämättä huomaa kaivella niitä vanhimpia tuotteita esiin ja aika-ajoin kaappi tulee kerrasta niin täyteen lämpimiä raaka-aineita, että sen ihannelämpötilasta ei ole aina takeita.
Pakastimessa tilanpuute on pahin ongelma: ihanneminäni varastoi sinne kaikenlaisia sesonkituotteita ja arkea helpottavia raaka-aineita, jotka sitten unohdan sinne. Sieltä löytyy siis tälläkin hetkellä niin toissavuotisia marjoja, kuin niitä heräteostoksiakin (esim. broilerin maksaa, edamameja ja okraa). Ainoat pakastimesta nopeasti katoavat raaka-aineet ovat juustoraaste ja pekoni 😀
Raaka-aineiden kontaktia happeen pyrin toki minimoimaan pakkaamalla kaiken mahdollisimman ilmatiiviisti. Aina välillä kuitenkin varsinkin pakastinta myllätessä jonkin rasian kansi irtoaa paljastaen sisältä sellaisen kerroksen sellaisen kerroksen jäätä ja lunta, että siihen voisi kotitonttu pystyttää luisteluradan. Kylmävaurioitunut raaka-aine ei kovin herkkua enää ole, joten se lentääkin sitten suoraan bioroskikseen.
Sain OBH Nordicalta testiin Food Sealer Chef tyhjiöpakkauslaitteen, jonka avulla ruuan säilyvyyttä voi pidentää huomattavassakin määrin. Lisäksi sain kaksi samanlaista konetta teille lukijoille arvottavaksi – arvonnasta lisää jutun lopussa 🙂
Tyhjiöintilaite siis poistaa pakkauksesta hapen, joka on suuri syy elintarvikkeiden ravintoarvon, koostumuksen, maun ja laadun heikkenemiseen pidempään säilyttäessä. Happi mahdollistaa erilaisten haitallisten mikro-organismien, kuten homeen, hiivan ja bakteerien kehittymisen, joten elintarvikkeen suojaaminen hapelta ehkäisee sen pilaantumista. Riippuen raaka-aineesta, tyhjiöimällä sen säilyvyys voi pidentyä jopa yli viisinkertaiseksi!
Tyhjiöity tuote on myös paremmin suojassa kylmävaurioilta pakastettaessa, nyt jäävät kuulkaas tässä taloudessa historiaan ne jäähilettä pursuilevat pakastusrasiat. Iloinen havainto oli myös se, että ainakin jotkut raaka-aineet saa pakattua normaalia huomattavasti pienempään tilaan tyhjiöimällä: verratkaas vaikka näitä kahta pakastettua lehtikaalisatsia!
Ihan mitä tahansa ei tyhjiöintilaitteeseen voi kuitenkaan niin vain laittaa. Esimerkiksi vihannekset täytyy kiehauttaa, hedelmät kuoria, nesteet pakastaa ennen tyhjiöintiä (nestehän laajenee pakastettaessa, eikä tyhjiöidyssä pussissa ole laajenemiselle tilaa). Pieni vaivannäkö ei kuitenkaan tunnu missään kun kyse on hävikin vähentämisessä, joka on niin ekologista kuin taloudellistakin 🙂
Mitä tulee muovijätteeseen, jota itse ainakin etukäteen pohdin: OBH Nordican tyhjiöpussit ovat pestäviä ja uudelleenkäytettäviä. Ne voi siis tiskata käsin, tai lykätä tiskikoneeseen ja kunhan varmistaa, että ne ovat sisältäkin kuivia, voi pussin laittaa kaappiin ja käyttää uudelleen kun tarve iskee. Pussi toki hieman pienenee jokaisella tyhjiöintikerralla, kun kone saumaa avonaisen reunan kiinni, mutta kyllä yhden reilun kokoisen pussin silti moneen kertaan ehtii hyödyntää, ennenkuin se lähtee muovinkeräykseen.
Kun sain koneen kätösiini, alkoi kotonani samantien armoton tyhjiöinti. Vakuumiin pääsi niin tupaantuliaislahjaksi saatu kassillinen lehtikaalia, kuin vihermehujen tekemisestä yli jääneet porkkanan ja varsisellerin kannatkin.
Kyseisellä viikolla kiirettä pukkasi arkisin siinä määrin, että kotiimme ajautui poikkeuksellisesti jopa rotisseriekana, joka on tällaisen “teen mieluiten kaiken itse alusta asti” -kokin todellisen kiireen merkki. Ahmimme siitä eräänä pitkän päivän iltana osan pahimpaan nälkäämme sellaisenaan, loput lihat riivin yhteen tyhjiöpussiin ja jäljelle jääneen rangan toiseen.
Kun viikonloppuna vihdoin koitti rauhallisempi päivä, kaivelin tyhjiöpakkaukset kaapista ja pistin ramenkeiton tulille. Jos kerran kantaa kotiinsa kanan luineen päivineen, se kannattaa minusta aina hyödyntää viimeistä niveltä myöten liemikattilassa! Kana ehti olla tyhjiössä kuusi päivää, joten kyllähän se pussin avaaminen hieman jännitti … mutta turhaan!
Keitot ja liemet ovat mielestäni jääkaapintyhjennysruokien aatelistoa, niihin kun voi halutessaan upottaa lähes koko vihannes- ja juureslokeron sisällön sekä kuivakaapista kaikenlaisten makaroni-, kvinoa- tai nuudelipussien jämät. Kanan jämästä loihtimani mausteinen liemi rikastettiin pitkän ja hartaan keittelysession jälkeen keitoksi pakastimesta kaivellulla lehtikaalilla, kuivakaapista löytyneiden erilaisten nuudelipussien lopuilla, porkkanalla, pian parhaat päivänsä nähneellä merileväsilpulla sekä superkauniilla ja täälläpäin maailmaa harvinaisella vesimeloniretiisillä, jonka sain puoleen hintaan Hakaniemin Hallin luomupuodista. Retiisi oli jo aika nahistunut, mutta virkosi mukavasti vietettyään yön vesilasissa jääkaapissa 🙂
Tähän hävikkirameniin voi käyttää valkosipulin, inkiväärin ja soijan lisäksi mausteeksi mielestäni vähän sitä, mitä kotoa löytyy – nyt ei olla kokkailemassa pilkuntarkkaa japanilaista perinnereseptiä tässä vaan vähentämässä hävikkiä! Itselläni on kaapissa yleensä mm. tähtianista, kanelitankoja, korealaista gochujang-tahnaa, sichuanpippuria sekä viismaustetta, joten maustoin liemen niillä. Ramenkeiton pohjana on usein myös jonkinlainen dashiliemi, joten tein sellaisen kaapistani löytyvästä kombulevästä. Jollet valmista dashilientä keittoasi varten, lisää keittoon hieman enemmän kanalientä per annos.
Hävikistä herkuksi -kanaramen 2:lle
Ramenliemeen:
2 l vettä
1 paahdetun kanan jämät
1-2 sellerin vartta tai reilummin leikattu sellerin tyvi
1-2 porkkanaa tai 6-8 porkkanan reilusti leikattu kanta
1 iso sipuli
3 kokonaista kevätsipulia tai 6-8 kevätsipulin vihreät osat
5 valkosipulin kynttä
1 paksu peukalonmitta tuoretta inkivääriä
1 rkl gochujangia / doubanjiang /sriracha / chilihiutaleita
3-4 tähtianista
1 iso kanelitanko tai 1 rkl jauhettua kanelia
2 tl suolaa
1 rkl soijakastiketta
1 rkl sichuanpippureita
1 rkl viismaustetta
Kombu dashiin:
n. 10 x 10 cm pala kombulevää
5 dl vettä
Keittoon:
2-3 dl kombu dashia
8 dl ramenlientä
n. 170 g nuudeleita
n. 200 g kypsää kananlihaa
2 porkkanaa
4 retiisiä tai viiden sentin pala retikkaa
jotain vihreää: 3-4 lehtikaalin lehteä / puolikas pienestä parsakaalista / kourallinen sokeriherneitä tai vihreitä papuja
5 minuutin muna
viipaloitua kevätsipulia
norilevää tai kuivattua silputtua merileväseosta
Laita ensimmäisenä kombudashi tekeytymään: leikkele kombulevä hieman pienemmiksi paloiksi ja upota se kylmään veteen. Jätä levä likoamaan veteen siksi aikaa, kun keittelet ramenlientä – tai jopa yön yli. Kun ramenliemi alkaa olemaan valmista, laita kombulevä liotusvesineen liedelle ja lämmitä sitä hitaasti kohti kiehumispistettä. Ota kattila pois liedeltä juuri ennen kuin vesi alkaa kiehumaan ja poista kombulevä liemestä.
Leikkaa sipuli, inkivääri ja vihannekset muutaman sentin paloiksi ja murskaa valkosipulin kynnet. Paahda vihanneksia muutamassa erässä kuivan liemikattilan pohjalla tai kuivalla paistinpannulla, kunnes ne mustuvat sieltä täältä – varo kuitenkin polttamasta erityisesti valkosipulia. Kerää kaikki vihannekset liemikattilaan ja lisää vesi sekä kaikki mausteet (mikäli paahdat vihannekset paistinpannussa, huuhdo pannun pohja tilkalla vettä ja lisää huuhteluvesi sitten liemikattilaan).
Riko kana pienemmiksi paloiksi, jotka mahtuvat hyvin kattilaasi. Lisää palat kattilaan ja kiehauta seos. Laske sitten lämpöä ja keittele lientä ilman kantta kevyesti poreillen vähintään 2 tuntia, mieluummin 3-4 tuntia. Kun olet keittänyt lientä muutaman tunnin, tarkista sen maku – liemen olisi tarkoitus olla lopuksi vahvan mausteista, mutta ei liian suolaista (voit lisätä soijaa tarpeen mukaan vielä valmiiseen keittoon). Yleensä liemi alkaa olemaan mukavan makuista siinä vaiheessa, kun sitä on jäljellä noin puolet aloitusmäärästä. Siivilöi ramenliemi huolella ja jäähdytä se, mikäli haluat kuoria siitä ylimääräistä rasvaa pois – muussa tapauksessa voit jatkaa suoraan seuraavaan työvaiheeseen.
Kun olet valmis tekemään keittoa, mittaa kattilaan 8 dl ramenlientä ja lisää siihen 2 dl kombudashia. Viipaloi porkkana sekä käyttämäsi vihreä vihannes, kuten lehtikaali, ja keitä niitä liemessä, kunnes ne ovat napakan kypsiä. Tarkista liemen maku ja lisää tarvittaessa hieman soijakastiketta ja/tai chiliä tai mikäli keitto on makuusi liian vahvaa, hieman dashilientä.
Vihannesten kypsyessä liemessä, valmistele keiton muut osat. Kiehauta nuudelit erillisessä kattilassa pakkauksen ohjeen mukaan. Keitä myös viiden minuutin muna ja säikäytä se kylmällä vedellä. Itse varmistan kuorien irtoamisen naputtelemalla kuoren kauttaaltaan säröille lusikalla ja jättämällä sen sitten kylmään veteen n. 10 minuutiksi. Näin kuoren alla piilotteleva kalvo kastuu ja irtoaa yleensä yhteistyössä. Viipaloi retiisi ohuelti ja revi kypsä kananlihan kahdella haarukalla paloiksi (tai mausta kokonaiset kypsät kananrinnat viismausteella, paista ne nopeasti pinnaltaan rapeaksi pannussa ja leikkaa ne sen jälkeen annospaloiksi).
Kokoa keitto: jaa nuudelit kahteen kulhoon ja annostele liemen seasta vihannekset tasaisesti kumpaankin astiaan. Lisää kulhoon kana, viipaloitu retiisi, sekä puolikas pehmeäksi keitetty muna kummallekin. Annostele liemi sitten ainesten päälle. Koristele annokset vielä viipaloidulla kevätsipulilla ja kuivatulla leväsalaatilla.
Mikäli sinulla sattuisi jäämään lientä hieman yli, se kannattaa pakastaa pahan päivän varalle. Liemeen kun ei tarvitse lisätä kuin kypsät nuudelit ja niitä vihanneksia mitä kotoa nyt sattuu löytymään, niin kätösissä on kulhollinen lämmittävää ramensopantapaista. Kylmänä ja piemänä syyspäivänä moisen aarteen kaivaminen pakastimesta todellakin ilahduttaa … testattu on!
Ps. Sous vide -taplailulleni tulee nyt taatusti jatkoa 😀 Hankintalistalla on tyhjiöintirasioita pikamarinointia varten: tyhjiöty raaka-aine nimittäin marinoituu tuntien sijasta minuuteissa!
Pps. Jos ramenkeittohammasta jäi tämän ohjeen jälkeen vielä kolottamaan, hieman piedemmän kaavan mukainen ja perinteisempi ramenkeitto-ohje löytyy täältä.
OBH Nordica antoi minulle arvottavaksi kaksi Food Sealer Chef -laitetta. Mikäli haluat osallistua niiden arvontaan, kommentoi alle parhaat ruokahävikin vähentämisvinkkisi!
Arvontaan voi osallistua 2.11.2016 klo 18:00 asti. Ilmoitan voittajille henkilökohtaisesti.
OSALLISTUMISAIKA ON PÄÄTTYNYT. Kiitos kaikista kommenteista ♥
Osallistumiseni kisaan: 1. Hävikin annospakastaminen ja 2. sosemuusit juureksista.
Terveisin Riitta Roininen (en tiedä mihin olisi pitänyt klikata vastaus)
Ihan just tänne kommenttikenttään juu! Kiitos osallistumisesta ja hyvistä vinkeistä! 🙂
Yritän jo kauppalistaa tehdessä miettiä mitä ruoka-aineita voi käyttää vaikka pariin eri ruokaan, ettei menisi puoliksi käytettyjä purkkeja roskiin. Ihanan näköinen tuo keitto! 🙂
Hei KooVee! Kiitos kehusta ja hyvästä vinkistä! Samaa yritän minäkin (ainakin silloin, kun en ole jonkun heräteostoksen lumoama…)
Minulla ei nykyään jää mitään hukkaan. Pakastan kaikki ylijääneet lihakastikkeet ja käytän ne makaronilaatikkoon. Teen myös kanan luista liemiä pakkaseen ja käytän niitä vihanneskeiton liemiksi.
Hienoa! Ja liemihommille täältä iso peukku 😀
Yritän saada kaikki ruoantähdet salaatteihin ja työpaikan evääksi. Töissä maistuu myös se mitä kotona ei ikinä.
Haa, totta! 😀
Suunnittelu on kaiken a ja o! Ja se, että on suurinpiirtein tietoinen kaappien sisällöstä, ettei tule unohdettua tuotteita vanhenemaan tai ostettua sellaista, mitä löytyy jo kotoa. Jämäruokien piilottamisen parhaimmistoa ovat esimerkiksi kasvissosekeitot, tortillat, pyttipannut, wokit, salaatit, pizzat ja lämpimät leivät. Meillä on superallerginen lapsi (sallittuja ruoka-aineita on vain muutamia), joten arjessa haasteena on se, että joka ikisellä aterialla pitää tehdä kaksi eri ruokaa. Siksi kaikenlaiset tähteiden säilömistavat ovat meille tosi tärkeitä tämän kiireisen arkipaletin kasassa pitämiseen! 🙂
Lämpimiä voileipiä pitäisikin ehdottomasti tehdä useammin, tulee lapsuus mieleen pelkästä ajatuksesta – kiitos muistuttamisesta! Toimivat varmasti loistavasti kaikenlaisten jämien alustana, ihan niinkuin pizzat, spydärit, keitot ja tortillatkin. Sitäpaitsi: mikäpä ei juustolla kuorutettuna uppoaisi? Kiitos vinkeistä, tsemppiä arjen kahden ruokalajin ateriarumbaan ja onnea arvontaan!
Pakastaminen, kuivaaminen ja viikoittainen “pyttäripäivä” ovat meidän talouden keinot eliminoida tarve jääkaapin suursiivoukselle.
Pyttäri on ihanaa! Ja kun sitä voi vielä tehdä niin monenlaista 🙂
Luovuus kehittää raaka-aineesta jotakin uutta. Mausteet auttaa kanssa!
Se on muuten totta: eilisen murkina muuttuu pienellä maustekikkailulla melkein uudeksi ateriaksi! Just lämmittelin toissapäiväistä bolognesea mutta lisäsin siihen homejuuston käntyn – oli heti jotenkin houkuttelevampi setti!
Pakastus pieninä annoskokoisina erinä on todettu meillä parhaaksi. Ylijääneet voi myös pakata esim. töihin lounaaksi tai harrastuksia ennen välipalaksi 🙂
Hei Anniina! Kiitos vastauksesta ja onnea arvontaan!
Seuraan netistä ruokatarjouksia ja työttömänä on aikaa juosta tarjousten perässä. Tarjousten perusteella suunnittelen ruuat. Vältän hävikkiä ja jämistä teen aina kikkailen jotain muuta 🙂
Tarjoustuotteiden kanssa voi kyllä säästää pitkän pennin, sen olen minäkin huomannut! Mulla on tapana ostaa esim. alennettua juustoa (niitä -30% oranssilla lätkillä varusteltuja) ja raastaa sitä pakastimeen. Juusto pakastuu tosi hyvin! Sitä on sit helppo laittaa vaikka munakkaan päälle vaan sen verran kuin kulloinkin tarvitsee.
Yrttien varret, vihreiden salaattivihannesten jämät blenderiin öljyn, sitruunan ja mausteiden kanssa kastikkeeksi jota voi kaataa nuudelikulhon tai salaatin päälle.
Samoin maustamattomat ylijäämämarjat ja -hedelmät: blenderiin osaksi salaatinkastikkeita.
Paahdetut lisäkevihannekset ja -juurekset seuraavana päivänä keiton pohjaksi.
Luut lihoista, ruodot kaloista liemien pohjaksi – tietty!
Nahat voi paistaa rapeiksi ruokien koristeiksi.
Olen jopa säästänyt leivänmuruja ja paahtanut niitä mausteiden kera ruokien viimeistelyyn tekstuuriksi ja koristeeksi.
Vihannesten naatit salaatteihin, paistoksiin ja pestoihin.
Paras löytö on ollut parsakaalin varsi: sisältä löytyy herkku vailla vertaa! 😉
Hedelmät ja marjat salaatinkastikkeessa = NAM!!! Parskakaalin varresta minäkin tykkään, meidän kotona se onkin aina syöty. Nykyään lykkään sen ja esim. lehtikaalin ruodin vihermehun sekaan! Kanan ja kalan nahkaa paistetaan täälläkin rapeaksi, ne on mun kumppanin suurta herkkua 🙂 Kiitos mahtavista vinkeistä Sanna!
Onneksi olkoon SannaP, voitit arvonnassa! Tsekkaappa sähköpostisi 🙂
Meillä hävikkiä vähennetään erilaisten munakkaiden tai krepsien täytteenä salaatin kera, samoin nuo mainitsemasi liemet ovat osalle ylijääneistä raaka-aineista oivallisia poistokohteita. Komposti ja kasvimaa kiittelevät, jos jääkaapin perälle on ruoaksi kelpaamatonta eloperäistä välillä sattunut jäämään. Vanhentuneet, väljähtäneet mausteet olen säästänyt villalankojen värjäykseen. Osan saanut kaverienkin keittiöstä lahjoituksena ja taas lämmittävät mieltä kauniina värisävynä sukissa tai muissa käsitöissä. Välillä käytetyt kahvinporot ja sipulinkuoretkin päätyvät värjäyspataan ennen kompostointia. Puna- ja keltasipulinkuorillahan voi värjätä myös esim. kananmunia, hieman kuten soijallakin, joko kuorineen tai ilman. Kuoritut, värjätyt kananmunat ovat mukava ainesosa perusvihersalaattiainesten kera kala-aterian jämillä ja pakkasesta löytyvillä äyriäispussienpohjilla ja kuivakaapin quinoapurkinpohjista koostetussa salaatissa.
Oi! Eipä tosiaan aina se hävikin hyödyntäminen tapahdukaan kokkailemalla, tuohan on upea idea! Maustevärjätyt tumput lähtivätkin nyt tän ruokahullun joululahjatoivelistalle 😀 Lisäksi muistin juuri, että meidän taloyhtiöllähän ON komposti! Pitääpä selvittää, mitä sinne saa viedä 🙂 Kiitos Erika!
Meillä ruokajäte väheni todella paljon kun kestotilattiin Anton&Antonin ruokakassi. Saman asian varmaan ajaisi jos itse suunnittelisi arkiruoat kunnolla etukäteen. Tulee käytyä harvemmin kaupassa eikä juurikaan käytyä töiden jälkeen nälkäisenä kaupassa. Heräteostoksia ei näin tule tehtyä! Annokset on suunniteltu henkilömäärän mukaan niin jämiä ei hirveästi synny ja silloin kun jotain jää yli, sen saa helposti seuraavan päivän lounaaksi. Kassin ansioista kaapissa on viikonloppuja varten yleensä aina erilaisia kuiva-aineita joita hyödyntämällä saa helposti rakennettua kiinnostavia ruokia. Yleensä muutenkin kunnon suunnittelu ja ostoslista kaupassa auttaa tosi paljon. Pitää aina muistaa katsoa kotona mitä kaikkea siellä jo on ennen kuin ostaa lisää ruokaa 🙂 Poikkeuksia välillä tietty. Vakka kotona olisi sienirisottoainekset niin joskus tekee mieli pekonipastaa.
Kuullostaa ihailtavan säntilliseltä! Mä en pysty suunnitelemaan koko viikon ruokia millään etukäteen, kun taidan olla ihan liian altis näkönälälle ja pyörin kaupassa mielelläni tutkimassa kaikenlaista jännää vaikka tunnin, ennen kuin ajatus päivän kokkailuista kiteytyy. Mut asiassa vois kyllä skarpata vähintäänkin arkena! Ruokakasseista olen muuten kuullut muiltakin vain hyvää 🙂
No, mä teen kyllä pyttipannua usein ja kaikenmoisia risottoja, johon lykkään jämiä 🙂 Mukaan kivaan arvontaan.
Spydäri onkin ihanaa, sellaista mäkin teen usein! Kiitos vastauksesta ja onnea arvontaan!
Hakaniemen halli, vesimeloniretiisin metsästykseen! Kiitos vinkistä 🙂 Mun harkintakyky ja ateriasuunnittelu jää harmittavan usein kaupan ovelle ja kannan kotiin kaikkea uutta koska pakko kokeilla ja ‘kivaa’ ja ‘kiinnostavaa’ joista saa sitten välillä väkisin vääntää ateriaa. Keitot ja munakkaat on yleensä niitä ruokia joihin upotan kaikkea epämääräistä mitä kaapin perukoilta löytyy, myös tuorepuuroihin ja smoothieisiin voi piilottaa vähän nahistuneita vihanneksia ja pieniä jämiä.
Ja en muuten olisi varmaan tajunnut että tyhjiöpussit eivät ole kertakäyttöisiä, mahtavaa!
Heippa samis 😀 kiva tietää, etten ole ainoa, jolla lähtee välillä kaupassa vähän lapasesta. Onnea vesimeloniretiisimetsälle!
Mukana arvonnassa!
Meillä on kyllä pahin se, että sinne jääkaapin perukoille ja vihanneslokeroon tuppaa unohtumaan kaikenlaista, joten mieluiten vaikka joka päivä pitäisi käydä kaapin sisältö lävitse, ja muistutella itseään siitä mitä kaikkea sieltä löytyykään 🙂
Ja silloin kun jo suunnittelee kaupassa käyntiä, voisi kuitenkin pitää vielä yhden ns. kaappipäivän, jolloin tulee syötyä kaapeista kaikki loputkin jämät. Ei ehkä niin kivaa, mutta toimii ainakin meillä 🙂
Kaappipäiviä pitäisi munkin mielestä pitää säännöllisesti, vaikka jopa kerran viikossa 🙂 Kiitos osallistumisesta!
Jos teen esim. laatikkoruokaa eikä sitä tule syötyä kotiväen voimin kaikkea niin kysäisen omillaan asuvalta tyttäreltä josko hän haluaisi sitä evääksi töihin. Vietämme myös pyttipannupäiviä ja muutenkin yritän käyttää aina jämäruuat hyödyksi.
Tuohan on mukava idea 🙂 ja voisin kuvitella että äidin tekemät eväät kelpaavat aikuisillekin (ainakin mulle aina kelpaavat)!
Osallistun arvontaan! 🙂 Oma keinoni ruokahävikin vähentämiseksi on se, että käyn useammin kaupassa (1x viikossa sijaan esimerkiksi 2x tai 3x viikossa.) Yleensä neuvotaan käymään kaupassa harvoin ja ostamaan isoja määriä kerralla, mutta olen itse huomannut että mikäli ostan esimerkiksi usean ruuan ruokatarpeet kerralla, voikin käydä niin että ruuanlaitto jää joinain päivinä väliin ja ruokatarpeet ehtii pilaantua kun ruokavuoro viivästyy. Sen sijaan kun ostaa vain yhdet ruokatarpeet kerralla, on tarjolla tuoretta. Itse en sorru heräteostoksiin, joten minulla tämä on toiminut 🙂
Minäkään en voisi kuvitellakaan shoppailevani koko viikon ruokatarpeita kerralla, mutta lähinnä vain siksi, että tykkään liikaa ruokaostostelusta 🙂 luulen että mulle kävisi samalla tavalla: osa liikaa etukäteen ostelluista ruokatarpeista jäisivätkin käyttämättä syystä tai toisesta.
Samaa mieltä kuin edellinen. Usein huomaan että useammastakin esim. kana tai jauhelihapaketista on päiväys jo menossa umpeen. Saatan syödä myös useamman peräkkäisen päivän samaa ruokaa.
Kiitos kommentista Tiiu 🙂
Syödään samaa ruokaa useampi päivä, koetetaan ostaa vain mitä käytetään (ruokabloggarille tulee kyllä heräteostoksia). Hävikin vähentämisruoka tähteistä ja vihannekset mehupuristimeen.
Kauniita kuvia ja herkullinen resepti muuten!
Vakumointilaitteeni on rikki, uutta mielailen!
Kiitos Aila! Onnea arvontaan 🙂
Tyhjiöintilaite on ollut jo jonkin aikaa ostoslistalla. Meillä ei jääkaappiin liiemmin jää ruokaa pilaantumaan, mutta kerralla tulee aina ostettua isompia määriä lihaa joka pitää pakastaa. Kylmävaurioiset pakastearkun aarteetkin ovat ikävä kyllä tuttuja ja niiden takia tämä aparaatti olisikin unelma.
Onnea arvontaan siis Sari! Itsellänikin tämä taitaa nyt useamman viikon kokemuksella tulla käyttöön erityisesti pakastamisen yhteydessä, tosin on tässä tullut myös tehtyä DIY sous vide -kokeilujakin 🙂
Yritän tehdä tuokaa vain tasan sen verran kuin kerralla syödään. Jos sattuu jäämään yli niin otan sen seuraavana päivänä evääksi töihin.
Eväät olisivat kyllä mullakin varmaan se ruokahävikin vähentämiskeino nro 1 … kun vaan saisin aikaiseksi tehdä niitä eväitä useammin!
Mulle “tänään päivälliseksi teehdään ruokaa jämistä” on niitä päiviä jolloin saan vain nautiskella ja rentoutua keittiössäni. Luovuuden saa päästää valloilleen ja vain taivas, ja ne jämät, on rajana. Useimmiten aikaansaannokset on joko hyviä tai loistavia, ja siksi olen erityisen innostunut tästä tavasta tehdä ruokaa. Nykyään näitä jämäruokapäiviä ei vain enää kovin paljon tule, koska otin n. vuosi sitten käyttöön ruokalistan jonka teen 5 viikoksi kerrallaan, ja sen avulla olen pienentänyt ensinnäkin ruuan hävikkiä todella paljon, mutta myös noiden “jämistä herkkuja”-päivien määrä on vähentynyt.
Jämäkokkailu on minustakin ihan parasta ja hauskinta luovaa keittiöpuuhailua. Onnea arvontaan Ninni!
Jäin tuijottamaan ensimmäisen kuvan ihanaa vaaleanpunaista kasvista. Vesimeloniretiisiin en ole täällä törmännyt, mutta se näyttää upealta.
Miulla hävikkiä vähentää se, että suunnittelen noin viikon ruoat etukäteen. Sitten jos ja kun poikkean suunnitelmistani, siirrän ne vain vähän eteenpäin. Käyn myös kaupassa tiuhaan eli en osta viikon ruokia kerralla. Teen kyllä ruokakauppaheräteostoksia, mutta yleensä olen niistä niin tohkeissani että syön ne mahdollisimman pian 🙂
Vesimeloniretiisi on kyllä upea!
Silleenhän siinä mullakin helposti käy, että suunnitelmat siirtyvät päivällä tai toisellakin, kun kaupan heräteostokset polttelevat näpeissä kovempaa 🙂
vesimeloniretiisistä en ole kuulutkaan, ompa kaunis!
Meillä on tuollainen tyhjiöijä, joskus blogin kautta saatu (joten en nyt osallistu arvontaan). Me ollaan pakattu sillä pakkaseen mm. sieniä. Säästää tilaa meidän tupatentäydessä pakastimessa kun saa pakattua tiiviimmin. Myös tiskiallaskalassa kätevä vehje ;).
Tiskiallaskala!!!! No niinpä tietysti, onnistuuhan se vesikylpy siinäkin. Onko teillä sitten lämpömittari siinä? 😀 Tätä pitää kokeilla!
Vesimeloniretiisi? Hetken jos toisen piti sisäistää lukemaansa ja katsoa kuvaa, uudemman ja uudemman kerran. Aikamoinen katseenvangitsija! Ihana ramen, aivan superhyvän näköistä ja ihana kuva. Tyhjiöpakkaaminen saisi kyllä meilläkin aivan liian pienen pakastimen suurenemaan kerrasta. Ehkäpä joululahjatoiveeksi, jos arvonnassa ei lykästä
Kiitos Kirsi! On se luontoäiti kyllä melkoinen taikuri <3 onnea arvontaan, pienen pakastimen kohtalotoveri 🙂
Olisipa kätevä vehje kun minulla on vain pieni pakastelokero omassa asunnossa ja joudun aina syksyisin etsimään pakastemarjoille sijoituspaikkaa sukulaisten pakastimista. Pyrin vähentämään ruokahävikkiä suunnittelemalla mahdollisimman hyvin parin päivän ruuat etukäteen. Pakastan myös ylijäämäruokia ja käytän niitä sitten eväinä töissä.
Apua, muistan elävästi ajat, jolloin mullakin oli vain pakastinlokero. Se oli muistaakseni tosin aina umpijäässä 😛 Onnea arvontaan!
Upee hävikkiherkku! Vesimeloniretiisistä en ole aikaisemmin kuullutkaan, hienon näköinen :). Töihin saatan ottaa evääksi, jos on jäänyt safkaa yli. Pakastan myös. Sitten tulee tehtyä jääkaapin jämistä ruokia. Ruokaa on niin kurja heittää pois, että mieluummin tulee sävelleltyä kaikenlaisia luovia annoksia ;).
Kiitos!
Teen itse aivan liian paljon heräteostoksia ruokakaupassa, lähinnä täytän kuivakaappia sitä tahtia että se räjähtää varmaan vielä liitoksistaan 😀
Kuivakaappi on mullakin juu räjähdystilassa. Kuinka monta laatua gluteenitonta jauhoa / pähkinää / puurohiutaletta / säilykepapua / maustetta yms yms yms voi ihminen tarvita? Sataa? (no tottakai!) 😀
Kuivakaappi on just pahin! Kun voi ostaa, “koska ne säilyy” 🙂
Ja kun kaappi on niin täynnä, ei sieltä löydy mitään. Viime viikolla totesin, että siellä on kolme avattua perunajauhopurkkia ja neljä pussia pellavansiemeniä.
Ah, kuullostaa KOVIN tutulta! Mä löysin kaapin perukoilta juuri 3 vuotta vanhan korppujauhopussin. Ei oo tainnut paljoo olla sille sitten käyttöä 😀
En uskalla edes ajatella, missä kunnossa oma, liitoksistaan repeilevä pakastin on. Kyllä tulisi siis tarpeeseen, Ja hei – eikö tuo mahdollistaisi myös sous vide-valmistuksen saloihin vihkiytymisenkin… <3 ?
Heippa Erja! No todellakin!! Ei siihen sitä sous vide -keitintä välttämättä tarvitse, kunhan pystyy jotenkin kikkailemaan suht tasalämpöiset olosuhteet vesihauteelle (mikä tietysti sillä laittella huomattavasti varmempaa). Itse laitan sopivaksi lämmitettyä vettä kattilaan tai uunivuokaan ja astian sitten uuniin, jossa sopiva lämpötila. Mutta just tuolla aiemmassa kommentissa Merituuli vinkkasi tekevänsä “tiskiallaskalaa” – sitä aioin kokeilla seuraavalla kerralla! Mun sous vide kikkailusta voit muuten lukea lisää täältä:
https://www.vaimomatskuu.com/merenelavat/kookosoljyssa-haudutettua-nieriaa-sous-vide/
Jätemylly -nimeä totteleva puoliso! 😉
LOL 😀 😀 😀
Yksinasuvana ei juuri jää ylimääräistä ruokaa. Osaa sen verran hyvin arvioida ruuan tarpeen. Jos kuitenkin sattuu jäämään niin syön sen yleensä seuraavana päivänä vaikka välipalaksi/iltapalaksi.
Mulla jäi kyllä yksinkin asuessa … heikko itsekuri kun ruuan suhteen kun on heikkouteni! Itseasiassa nyt tilanne on vähän parempi kun jaan kodin miehen kanssa, jolla on jopa minua suurempi ruokahalu 😀
Koirien omistaminen on kyllä siinä mielessä kätevää, että ne syö mitä vain 😀 No aika paljon tulee tehtyä jämistä jotain sekoitusruokaa, joskus onnistuu ja joskus ei 🙂
Olen ollut huomaavinani samaa: kun siskon koirat tulevat kylään, on keittiön lattia hetkessä jotenkin sekä imuroidun että luututun näköinen … 😀
Meillä syödään jos jonkinlaista soppaa, johon tungen kaikenlaisia loppuja niin ja toinen vaihtoehto ovat munakkaat tai täytetyt leivät…
Täytetyt leivät = <3
Työeväät on monesti “jäte”ruokaa, mutta myös pakasteesta löytyy ruoan jämiä.
🙂
Aivan mielettömän kaunis vesimelooniretiisi, josta en ole koskaan kuullut sanaakaan 😀 Minäkin tahdon maistaa. Itse yritän vähentää hävikkiä, ostamalla nykyään vähemmän ruokaa ja keksimällä jämille uuden käyttötarkoituksen.
Ei tämä retiisi ollut mullekaan tuttu muualta kuin IG:stä 🙂
Hyödynnän jämäruokia seuraavana päivänä joko lisukkeena tai sitten jos vaan mahdollsita niin lisään ne varsinaisees ruokaan tai teen esim. munakasta.
🙂 munakas on kyllä loisto osoite kaikenlaisille jämille!
Ei vitsi kun näyttää kauniilta ! Upea lautasasettelu! Toi vakumointilaite olis todellakin tarpeeseen.. Meinasin osallistua arvontaan, mutta en kehdannut 🙂
Kiitos Saara! Eli siis olet mukana arvonnassa, eikös? (kun kerran laite tulisi tarpeeseen 🙂 )
Hei kiitos ihanista vinkeistä ja resepteistä! Juuri tällaista vähän erilaista mutta kuitenkin “tavallista” kokkailua tykkään harrastaa, mutta tällä hetkellä oma aika ei siihen oikein veny. Siihenpä oivaksi avuksi olisi tuo tyhjiöintilaite! Ja jääkaapintyhjennysruuat multakin onnistuu – vaikka itse sanonkin! 😉 kiva muuten että tuot myös ig:n kautta esille reseptejäsi, sitä kun on nopeampi selailla ja napsia itselle mielenkiintoisimmat jutut päältä! 🙂
Hei Heini! Kiitos paljon palautteesta 🙂 IG on mun lempi tiedotuskanava, itsekin löydän uusia kiinnostavia juttuja eniten sieltä – harvemmin sitä varta vasten menisi johonkin blogiin katsomaan, mitä uutta sinne on ilmestynyt. Onnea arvontaan!
Kauppaan menen suunnitelman ja ostoslistan kanssa niin ei tule turhia ostoksia. Ylimääräinen ruoka menee pakkaseen.
Kiitos kommentista Eeva!
Ostoslistan kanssa kauppaan, ruuantähteet hyödynnetään esim leivonnassa ja kastikepohjissa. Ja kaikki loput menee koiralle.
Kiitos kommentista Teija!
Meillä ostetaan viikonloppuna muutamalle seuraavan viikon arkipäivälle myös ruuat. Jos ne ei riitä koko viikoksi (niinkuin usein käy), ei suinkaan käydä uudestaan ruokakaupassa vaan käytetään kaappien ja pakastimen aarteita ja ollaan luovia. Toisinaan pitää olla kyllä tosi luova 😀
Luovuus kunniaan! Mikäs sen parempaa viihdettä kuin tulikokeen veroinen luovuustesti omassa keittiössä? (huomaako, että katselen intohimoisesti Masterchef Australiaa… 😀 )
Ainakin toinen intohimoinen MasterChef Australia -fani huomaa 😀
Jee, samis! Tajusin juuri, että mun jääkaappi + pakastin = ikiomat mysteerilaatikot 😀
Onnea Henna! Tää mahtilaite lähtee sulle, tsekkaappas sähköpostisi!
Näyttääpä herkulliselta!
Kiitos Minna!
Ihanan näköinen tuo vesimelooniretiisi ja kuulostaa kyllä niin tutulta tuo tavaroiden hamstraaminen kuin jotain kivaa osuu kohdalle. Aina on kaikki paikat täynnä tarvikkeita – leivontaan eritoten. Lisäksi juuri palasimme matkalta ja kävimme mieheni kanssa keskustelua siitä, kuinka aina ostelen tarvikkeita ja tuotteita, enkä raaski niitä käyttää. Nyt siis otan uuden tavan ja otan tuotteet heti käyttöön, enkä odottele parempia päiviä 🙂 Arvontaan en enää kerinnyt mukaan, mutta tuo laite vaikuttaa oikein hyvältä tuotteiden säilytyksessä.
Heippa Taru! Kyllä tää on erittäin kätevä pakkaamiseen, kun pakkauskoko on tuntuu olevan reilusti perinteistä pienempi. Niitä tyhjiöintirasioita en tosin ole vielä kerennyt ostamaan, ne toki vievät tilaa siinä missä muutkin rasiat. Se multa tais tuossa itse jutussa jäädä mainitsematta, että itse laite on ihanan pieni! Kun muutenkin tuskailee tilanpuutteen kanssa, niin on kiva että tilaa tuova apuväline itse ei ole tilasyöppö 😀
Mulla vielä laajemoi testailu laitteen kanssa edessä. Hyvä laite, ei voi muuta sanoa.
Ihan vähän käy kateeksi että sait sen sous vide -laitteenkin! Ihanan reseptin olit tehnyt <3
Meillä on toimistolla (!) sous vide -laite, mutta alkuinnostuksen jälkeen sen käyttö on kyllä vähän jäänyt.. Onhan se kieltämättä mahtava laite ja tyhjiöpysennyksellä raaka-aineista tulee uskomattoman mureaa.
OHO! No johan on toimisto 😀
Yritän kurkkia ensimmäisenä kaapit ja jääkaapin ennen kauppaan ryntäämistä. Useimmiten lauantaina valmistaa yhden aterian jo pelkistä hävikkivaarassa olevista aineksista. Esim pizzaan saa upotettua mitä vaan!
Pizzaaaaa….. oispa pizzaa! Hävikin vähentäminen on varmaan täysin pätevä syy tehdä sitä vaikka joka päivä?
Upee keitto! Saattaisi jopa upota meidän nirsokersoihinkin.
Kiitos Veera! 😀
Ihan mielettömän kaunis ja ruokahalua herättävä annos!
Kiitos Minni!