Mikä tahansa, missä on kimchiä, on minusta ihanaa. Niinpä kun kävin ensimmäisen kerran Yliopistonkadun Momotokossa, jäin samantein koukkuun – heillä on nimittäin listallaan ramenkeittojen lisäksi iki-ihania donburikulhoja, joissa ei ole kimchiä säästelty. Lempiannoksessani on korealaisella chilikastikkeella maustetun riisikerroksen päällä mm. kimchiä, mausteista possun jauhelihaa, erilaisia vihanneksia ja herkullisen valuvaksi jätetty egu.
Donburi on japania ja tarkoittaa kulhoa. Se on eräänlainen japanilainen pyttipannu, johon voi laittaa kulhoon riisipedille vähän mitä nyt kotoa sattuu löytymään. Yleensä raaka-aineet kuitenkin haudutellaan dashiliemessä, jossa on myös mirin- ja soijakastiketta. Olen syönyt sushiravintoloissa varsin minimalistisia donbureja (tyyliin friteerattua kanaa, riisiä, kevätsipulia) ja sitten näitä korealaisen bibimbapin tyyliin täyteen ahdettuja versioita – hyviä molemmat!
Jatkuva ravintoloissa syöminen käy valitettavasti turhan kalliiksi, joten päätin nyt koettaa väsätä Momotokon tyylisen herkkukulhollisen täällä kotona. Koska vedän mieluummin aina överit kuin vajarit, täytän kulhoni kaikella mitä mieleni vain halajaa.
On ehkä hieman vaikea sanoa onko tämä luomukseni enemmän japanilainen donburi vai korealainen bibimbap – tarjoan kyllä ruokani kulhosta eli donburista, joten ehkä donburi? Vai ehkä sittenkin bibimbap, onhan tässä näitä korealaisia raaka-aineita kuten kimchiä ja gochujangia … joten mikä tämä nyt oikein olisi? Bibimburi … vai donbap!!!
No oli tämä nyt mikä oli, herkkua se ainakin on. Momotokossa nyrpistelen nenääni toistuvasti annosta koristavalle rucolalle (miksi sitä rucolaa pitää aina änkeä joka paikkaan?), joten sitä ei kulhooni ainakaan tule. Valkoista riisiä ei risottoriisiä lukuunottamatta kotoani yleensä löydy, joten keittelin kulhon pohjalle tumman riisin ja kvinoan seosta, jonka maustin korealaisella chilitahnalla gochujangilla. Tämänhetkinen addiktioni sokeriherne oli aika selviö, samoin rakas kimchi ja houkuttelevan valuvaksi keitetty muna.
Proteiiniksi päätyi tällä kertaa murumaiseksi ja karamellisoituneeksi paistettu broilerin jauheliha, jonka maustoin mirinkastikkeella, ripauksella sokeria sekä soijaa. Kun jääkaapista löytyi vielä parsakaalia, kevätsipulia ja siitakesieniä, alkoi kulho olemaankin jo ääriään myöten täynnä. Eikä muuten jäänyt nälkä!
Donburi 2:lle
Kulhon pohjalle:
n. 2 dl riisiä, kvinoaa, ohraa tms. + 3-4 rkl gochujang -tahnaa
400 g broilerin jauhelihaa
2 rkl mirin-kastiketta
3 rkl soijakastiketta
2 rkl ruokosokeria tai hunajaa
1 tl seesamiöljyä
2 rkl (oliivi)öljyä
3-4 valkosipulin kynttä
pekalonmittainen pätkä inkivääriä
Kulhon päälle:
esim.
wakame -salaattia
puolikas höyrytetty parsakaali
n. 100 g höyrytettyjä sokeriherneen palkoja
maun mukaan niin paljon kimchiä kuin mielesi tekee
n. 10 kevätsipulin ja soijan kanssa paistettua siitakesientä
norilevää (esim. Clearspring Sea Salad)
1-2 soija-mirinmarinoitua pehmeäksi keitettyä kananmunaa
kourallinen retiisin tai vesikrassin versoja, esim. Järvikylän microsalaatit
Valmista ensin marinoidut munat. Kiehauta kattilallinen vettä, laske munat veteen lusikalla ja keitä munia tuosta hetkestä eteenpäin n. 5-6 minuuttia. Säikäytä munat sitten kylmällä vedellä. Kun muna on tarpeeksi kylmä jotta siihen voi koskea, naputtele kuori varovasti rikki joka puolelta. Laita munat tämän jälkeen vielä takaisin veteen n. 10 minuutiksi – näin kuoren alla sijaitseva kalvo kostuu ja irtoaa munasta hieman helpommin, jolloin muna pysyy ehjänä.
Kuori munat varovasti ja laita ne pieneen minigrippussiin soijan ja mirinkastikkeen kera (2-3 rkl kumpaakin). Sulje pussi laittamalla se vesikulhoon niin syvälle, että vain yläreuna on pinnan päällä – tällä tavoin saat kaiken ilman pussin sisältä pois ja soijakastike ympäröi munat kauttaaltaan. Jätä munat marinoitumaan puolesta tunnista jopa vuorokauteen. Useita päiviä en munia kuitenkaan marinoisi, sillä liian pitkä marinoitumisaika saa munan pehmeän keltuaisen graavautumaan ja muuttumaan kaikkea muuta kuin juoksevaksi (lue lisää esim. täältä).
Munia voi hyvin tehdä kerralla useampiakin; ne säilyvät jääkaapissa ilmatiiviissä rasiassa kolme-neljä päivää. Soijamarinadinkin voi säilyttää jääkaapissa ja käyttää uudelleen muutamaan kertaan 🙂
Gochujangia löytyy muualtakin kuin etnisistä kaupoista, silmät auki erityisesti isommissa marketeissa!
Keitä muutama desi riisiä/ohraa/kvinoaa tms. pakkauksen ohjeen mukaan kypsäksi ja mausta se sitten muutamalla ruokalusikallisella gochujangia. Pidä lämpimänä.
Silppua valkosipuli ja inkivääri. Laita kylmälle paistinpannulle mirinkastike, soijakastike, sokeri tai hunaja, seesamiöljy, öljy, sekä broilerin jauheliha.
Paista jauhelihaa erittäin miedolla lämmöllä kokoajan puuharukalla murustellen, kunnes seos alkaa kypsyä ja olla irtonaista. Lisää tuolloin pannulle valkosipuli sekä inkivääri ja nosta lämpöä reilusti yli keskilämmön. Anna kaiken nesteen kiehua pannusta pois, jolloin muruseos alkaa karamellisoitumaan. Hämmenentele pannua välillä pohjia myöten, jotta saat kaiken jauhelihan ruskistettua. Varo kuitenkin polttamasta! Pidä jauhelihakin lämpimänä, kun valmistelet loput ainekset.
Ruskista siitakesienet ja kevätsipuli pannulla kovalla lämmöllä 3-4 minuuttia, mausta ripauksella soijaa. Höyrytä parsakaali ja sokeriherneen palot juuri ja juuri kypsiksi.
Sitten voitkin alkaa kokoamaan kulhoja! Pohjalle tulee pari kauhallista gochujang-maustettua riisiä/kvinoaa/ohraa sekä reilusti karamellisoitunutta jauhelihamurua. Pohjan päälle ladotaan mielen mukaan wakamesalaattia, kimchiä, vihanneksia ja sieniä, kunnes kulho on täynnä. Viimeistelen oman herkkukulholliseni kevyen pippurisilla retiisin tai krassin versoilla, kuivatulla merilevällä sekä soijamarinoidulla munanpuolikkaalla (tai kahdella).
Ps. Laiskana päivänä munan voi toki myös paistaa pannulla. Kasvissyöjälle suosittelen kokeilemaan broilerin jauhelihan sijasta silputtua kylmäsavustettua tofua samalla tavalla valmistettuna 🙂 Rapeaksi paistunut tofu on herkkua!
anne/ 52weeksofdeliciousness sanoo
Kulhoruoat <3 kimchi <3 .. ja sun KUVAT!! <3 <3
Juulia sanoo
Kiitos Anne 😀 <3
Effebalance sanoo
Aivan huikean näköinen annos! Pakko kokeilla 🙂 Kauniita kuvia olet ottanut.
Juulia sanoo
Kiitos!