Ihanan mehukas ja punertavaksi jätetty ankka on herkkua – appelsiinin kanssa varsinkin. Yhdistelmä on klassikko, mutta itse pääsin sen makuun vasta pari viikkoa sitten. Etsiskelin nimittäin kaveria uudelle viinituttavuudelle, Sisilialaiselle oranssille viinille, ja maahantuoja vinkkasi että kyseinen kombo voisi toimia.
Ihan perinteistä appelsiiniankkaa (Duck à l’Orange) en kuitenkaan tehnyt, vaan hieman yksinkertaisempaa versiota, jossa sekä appelsiini että ankka paistetaan erikseen ja yhdistetään vasta lautasella. Karamellisoitunut appelsiini on muuten todellista herkkua!
Ankkaa ja appelsiinia 2:lle
1 iso ankan rintafile tai 2 pienempää
suolaa ja pippuria
1 appelsiini + ripaus sokeria
(1 tl balsamicoa + 2 tl juoksevaa hunajaa)
Jos käytät pakastettuja ankanrintoja, sulata ne rauhassa. Ota liha huoneenlämpöön odottelemaan noin tunti ennen paistamista.
Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Viillä ankanrinnan nahkapuolelle ristikuvio, vältä kuitenkin viiltämästä lihaan saakka. Laita rinnat kylmälle paistinpannulle nahkapuoli alaspäin ja käännä lämpö päälle.
Koska keittiössäni on supernopeasti lämpeävä induktioliesi, laitan lämmön aluksi matalalle – idea on sulattaa nahkapuolelta mahdollisimman paljon rasvaa irti. Tämä ei onnistu jos lieden lämpeäminen tapahtuu liian nopeasti. Sulattelen siis rasvaa hitaasti noin viisi minuuttia, jonka jälkeen käännän lämmön kovemmalle ja ruskistan nahan. Rasvan kaadan talteen (ankanrasvassa paistetut perunat, mmmm….).
Kun nahka on kauniin ruskea ja rasvaa on irronnut reilusti, mausta liha molemmin puolin suolalla ja pippurilla (jos haluat nahasta hieman hapanimelää, levitä nahkapuolelle hunajan ja balsamicon sekoitusta). Laita ankanrinnat uuniin nahkapuoli ylöspäin. Halkaise viereen appelsiini, ripottele sen pintaan hieman sokeria, ja laita se samassa pannussa uuniin leikkuupinta alaspäin.
Pidä ankkaa ja appelsiinia uunissa kunnes lihan sisälämpötila on n. 50 astetta. Tähän menee suurinpiirtein kymmenen minuuttia, ja näin ankka jää ihanan vaaleanpunaiseksi keskeltä. Anna lihan levätä folioon käärittynä kymmenisen minuuttia ennen leikkaamista ja tarjoilua.
Koska nautin ankkani Sisilialaisen viinin kanssa, tarjosin sen alueelle tyypillisen lisukkeen kera. Perunalla rikastettu papusose on ihanaa, kun sen maustaa reilulla lorauksella laadukasta neitsytoliiviöljyä.
Koska Sisiliassa syödään paljon villivihanneksia, poimin lähimetsästä soseen kylkeen nipun maitohorsman versoja, jotka ovat juuri nyt parhaimmillaan. Ne voi toki korvata vaikkapa vihreällä parsalla, myös nuoret voikukan lehdet tai leikkuupinnaltaan pikaisesti ruskistettu endiivi toimivat hyvin.
Valkopapusurvos 2:lle
purkillinen suuria valkoisia papuja (n. 300 g)
1 iso jauhoinen peruna
1 valkosipulin kynsi
neitsytoliiviöljyä
suolaa, pippuria
n. 50 g parmesaania
(nippu parsaa tai nuoria maitohorsman versoja)
(tuoretta chiliä)
Kuori ja pilko peruna, laita se kattilaan valutettujen valkopapujen sekä valkosipulin kynnen kanssa. Lisää vettä vain sen verran, että ainekset juuri ja juuri peittyvät. Keitä kannen alla, kunnes peruna hajoaa (n. 15 minuuttia). Kaada enin vesi pois, ja survo pavut sekä peruna karkeasti rikki. Mausta survos raastetulla parmesaanilla, suolalla, pippurilla sekä kunnon lorauksella oliiviöljyä.
Maitohorsman nuoret versot valmistuvat parissa minuutissa, ne voi joko paistaa nopeasti pannussa, höyryttää, tai keittää vähässä vedessä. Vinkkejä maitohorsman ja muidenkin villiyrttien sekä -vihannesten tunnistamiseen, keräilyyn sekä käyttöön löytyy vaikkapa Hortoilu.fi sivustolta.
Täyteläinen valkopapusurvos, karamellisoitunut appelsiini, punertavan mehukas ankka sekä aavistuksen kitkerät horsmat sopivat erinomaisesti yhteen. Hienonnettu tuore chili toi annokseen ripauksen potkua.
Ruuan kaverina testaamani oranssi viini ylensi kokonaisuuden todelliseksi juhla-ateriaksi! Viinistä kerron lisää seuraavassa postauksessa, joten olkaahan kuulolla: jännempää juomaa en ole vähään aikaan käsiini nimittäin saanut 🙂
Vastaa