Maistuiskos pala brownieta aamiaiseksi?
Oi kiitos, mielelläni!
Tässä huushollissa brownieta onkin ollut tarjolla viime aikoina vähän joka välissä: aamupalaksi, välipalaksi, iltapalaksi, yöpalaksi… Ihan mistä tahansa mässäilystä ei kuitenkaan ole ollut kyse, vaan siitä, että olen testaillut erilaisia mustapapu- ja kikhernepohjaisia browniereseptejä. Toisinsanoen täällä on syöty aimo annoksia kasviproteiinia leivonnaisen muotoon piilotettuna, vaikkei sitä mausta millään uskoisikaan.
Että tällaiset leivonnaisraaka-aineet tällä kertaa ♥
Rakkaalla läheiselläni todettiin juuri kakkostyypin diabetes ja kun en oikein muilla keinoin voi hänelle olla avuksi, ideoin tarmokkaasti hänen uuteen ruokavalioonsa sopivia herkkuja. Mielessä pyörii siis hyvästä syystä kaikenlainen mahdollisimman sokeriton ja mielellään myös vehnäjauhoton herkku, mutta se ei varsinaisesti ole minulle mitään uutta: monet perinteiset kaakut ja paakkelssit kun ovat makuuni yleensä auttamattomasti liian makeita. Raakakakutkin ovat parin vuoden takaisen ensi-innostukseni jälkeen kokeneet uuden tulemisen keittiössäni!
Sokerittoman ja vehnättömän leivonnan lisäksi olen viime aikoina ollut enenevässä määrin kiinnostunut vegaanileivonnasta ja -ruuista, vaikken vegaaniksi nyt kääntymässä olekaan. Testattu on niin vegaaninen juustosoossi (josta varmasti postailen omaa juttua ennenpitkää), koukuttava vegaaninen chorizo, kuin erilaiset kasviproteiinitkin, kuten Härkis. Haaveilen jopa tekeväni itse joskus vegaanisia ramenmunia … kun vain löytyisi tästä kiireestä se vegaanisten ramenmunien mentävä rako 😀
Miksei aamiaispöytä vois aina näyttää tältä?
Ehkäpä juuri tämän vegaaniuteliasuuteni myötä halusin kehitellä näistä brownieista gluteenittoman ja diabetes-ystävällisen lisäksi vielä vegaanisiakin: niissä ei siis ole käytetty niin maitotuotteita kuin kananmuniakaan. Tämä onkin elämäni eka vegaanisia munankorvikkeita sisältävä resepti! Taikinassa on käytetty sitovana ainesosana kananmunan sijasta ”pellavamunaa” sekä kikhernepurkin lientä eli aguafabaa (josta voit lukea lisää esim. täältä).
Pellavamunaa ensi kertaa testaaville vinkiksi, että taikinan tekeminen kannattaa aloittaa ”munan” valmistamisesta, jotta se saa tekeytyä tarpeeksi paksuksi ennen kuin sitä tarvitaan. Suosittelen myös käyttämään kokonaisia pellavansiemeniä ja jauhamaan niitä vain tarvitsemasi määrä kerrallaan. Pellavansiementen sisältämä superterveellinen öljy nimittäin härskiytyy herkästi kun ne on jauhettu tai rouhittu valmiiksi – siemenet kannattaa siis ostaa kokonaisina ja säilyttää ne jääkaapissa.
Makeutus hoituu näihin tahmaisiin herkkupaloihin matalan glykeemisen indeksin omaavalla kookossokerilla (GI n. 35) ja agavesiirapilla (GI 11-19). Suklaan makua browniet saavat niin sokerittomasta kaakaojauheesta kuin ihan oikeasta suklaastakin (vegaaneille sopivien suklaiden lista löytyy esim. täältä ja gluteenittomille sopivien lista täältä). Niin ja onhan näissä brownieissa vielä hieman luonnollisesti makeaa kurpitsasosettakin!
Leivonta ei ole mulle sitä ominta aluetta, mutta tällaiset ”heitä raaka-aineet tehosekoittimeen ja paina nappia” -tyyppiset reseptit multakin onneksi onnistuu. Lopputulos ei ehkä ole ainakaan minun tekemänä kaikkein esteettisin, mutta äärimmäisen herkullinen kyllä! Tai ehkä sitä pitäisikin vaan ruveta alusta asti pyrkimään tällaiseen niinsanotun rustiikkiseen lopputulokseen?
Onneksi tämä brownie kuitenkin näyttää huijaavan niin ulkonäöltään kuin maultaankin myös ne kaikkein suorapuheisimmatkin kriitikot: lapset. Eräskin lauma pahaa-aavistamattomia viidesluokkalaisia ahmaisi tänään leipomukseni silmää räpäyttämättä huiviinsa … enkä ole vieläkään raaskinut kertoa heille annoksen sisältäneen suklaan, sokerin ja voin sijasta niin kurpitsaa, kikhernettä kuin papuakin 😉
Pro tip: jos sunkin brownie näyttää lopuksi …öh… ”epäesteettiseltä”, sano, että se on aivan tarkoituksella juuri tällainen ”rustiikkinen” ja hukuta se sitten jäätelöön.
Mustapapubrowniet kurpitsa-maapähkinävoipyörteillä (n. 8-10 palaa)
Mustapapu-brownietaikinaan:
3 rkl pellavansiemeniä + 9 rkl vettä
n. 4 dl säilykemustapapuja (n. 300 g)
½ dl mietoa öljyä tai neitsytkookosöljyä
¾ dl sokeroimatonta kaakaojauhetta
¾-1 dl kookossokeria
1,5 tl leivinjauhetta
1 tl suolaa
1 tl vaniljaa
n. 100 g ruokavalioosi sopivaa (tummaa) suklaata
Kikherne-blondietaikinaan:
reilu 2 dl säilykekikherneitä eli n. 170 g (ota purkin liemi talteen)
200 g myskikurpitsaa tai kuorittua Hokkaidoa
3-4 rkl maapähkinävoita (voit käyttää myös muita pähkinä- tai siementahnoja, esim. tahini toimii ihanasti)
3 rkl kokoon keitettyä kikhernepurkin lientä
½ tl suolaa
½ tl kardemummaa
1 tl kanelia
½-¾ dl agavesiirappia
¼ tl leivinjauhetta
¼ tl ruokasoodaa
1 ½ rkl mantelijauhoa
Valmista ensin pellavamunaseos: mittaa sekä pellavansiemenet että vesi blenderiin tai pieneen teholeikkuriin ja suristele, kunnes siemenet ovat täysin rikki ja seos on tasaista. Kaada näin syntynyt pellavalima pieneen kulhoon ja laita se jääkaappiin tekeytymään mieluusti noin vartiksi. Sitten voitkin laittaa uunin lämpenemään 175 asteeseen ja voidella sekä jauhottaa vuokasi kaakaojauheella. (Käytän itse tähän reseptiin uunivuokaani, jossa browniessa tulee tällä taikinamäärällä parin sentin paksuinen – voit kuitenkin paistaa browiet myös vaikkapa muffinssivuuissa, mikä tietysti lyhentää kypsymisaikaa huomattavasti.)
Valmistele sitten aguafaba: keitä kikhernepurkin lientä kasaan pikku kattilassa, kunnes liemi muistuttaa paksuudeltaan raakaa munanvalkuaista. Jätä jäähtymään.
Valmista molemmat taikinat vuorotellen blenderissä tai tehosekoittimessa, itse aloitan yleensä kikhernetaikinasta, koska se on vaaleampaa eikä minun tarvitse pestä tehosekoittimen kulhoa tummempaa taikinaa varten. Kuutioi kurpitsa ja keitä se kypsiksi. Soseuta kypsät kurpitsakuutiot loppujen raaka-aineiden kanssa ja tarkista maku. Taikinan kuuluu olla sen verran paksua, että lusikka seisoo siinä hetken pystyssä. Kaada blondietaikina toiseen kulhoon odottelemaan brownien kasaamista ja valmista seuraavaksi mustapapu-suklaataikina.
Lisää tehosekoittimeen/blenderiin seuraavaksi kevyesti valutetut mustapavut (purkin lientä voi hyvin tulla hieman mukaan taikinaan, sillä mustapapuliemi toimii kikherneliemen tavoin leivonnaista sitovana ainesosana) ja soseuta ne. Lisää sitten sekaan vielä loput mustapapu-suklaataikinan aineet, suklaata lukuunottamatta. Muista heittää jääkaapissa tekeytynyt pellavamuna mukaan! Sekoita raaka-aineet tasaiseksi ja rouhi sekaan lopuksi suklaa.
Vuoka on jauhotettu tällä kertaa kookosöljyllä ja kaakaojauheella. Mantelijauho toimii myös!
Kasaa brownie voideltuun ja esim. kaakaojauheella jauhotettuun vuokaan niin, että kaadat pohjalle ensin reilun puolet mustapapu-suklaataikinasta. Seuraavaksi vuokaan menee kaikki kurpitsa-maapähkinävoitaikina ja sen päälle vielä nokareina loput suklaataikinasta. Ihanat pyörteet taikinan pintaan saa, kun pyörittelee taikinan läpi hammastikkua tai jotain muuta ohutta ja terävää puikkoa.
Paista brownieta uunin keskitasolla 40-50 minuuttia. Se on sopivan tahmaista mutta kypsynyttä, kun keskiosa vielä hieman hytkyy vuokaa kevyesti heiluttaessa.
Mikäli paistat brownien pienemmässä vuuassa tai muffinssivuuissa, paistoaika saattaa olla lyhyimmillään vain parikymmentä minuuttia. Kun näissä leivonnaisissa ei kuitenkaan ole varsinaisesti mitään, minkä tarvitsisi kypsyä ollakseen turvallista ja syötävää, ei brownien raa’aksi jäämisestä toisaalta tarvitse hirveästi murehtia. Itse valitsen siksi lautaselleni aina mieluummin hieman ali- kuin ylikypsän brownien ♥
Maapähkinävoijäätelö on mun mielestä tälle brownielle täydellinen kaveri, vaikka se tietysti samalla vesittää koko ”sokeriton ja maidoton” homman, hehe… – ellet sitten valitse browniesi päälle vegaanista jäätelöä!
Brownien voi tarjoilla juuri sellaisen lisukkeen kanssa, mistä itse tykkää – esim. meidän taloudessa on yksi kermavaahtosieppo, joten hänelle tarjoillaan kulhollinen kermavaahtoa jokaista browniepalaa kohden. Itse rakastan maapähkinävoijäätelöä, joten lappaan sitä annokseni päälle ja korkkaan mieluusti herkkuhetkeni kruunuksi vielä jonkun oikein makean ja täyteläisen stoutin!
Nämä browniet säilyvät jääkaapissa huolella peitettyinä 4-5 päivää. Ne voi hyvin myös pakastaa annospakkauksissa hätätapausten varalle; pakastimessa ne säilyvät ilmatiiviisti pakattuina kolmisen kuukautta.
Juomasuositus: Omnipollon Noa Pecan Mud Imperial Stout. Törkeän hintainen, mutta hintansa väärti – todellinen herkutteluolut.
Ottaen huomioon, että tämä on ensimmäinen vegaaninen brownieni, olen lopputulokseen oikein tyytyväinen. Veikkaan, että varsinkin tuon pellavamunan ja aguafaban kanssa saan vielä kokeiluja jatkaa, mikäli haluan pyrkiä vielä parempaan koostumukseen. Jos teillä lukijoilla on omia vinkkejänne vegaanileivonnan suhteen, kertokaas ihmeessä! Aina on kiva oppia uutta!
Ps. Testasin tämän saman reseptini myös kananmunalla ja täytyypä sanoa että liputan täysin tämän vegaanisen version puolesta! Se on aina makuuni sopivasti taatusti ihanan tahmaista. Mikäli kuitenkin haluat tehdä tämän brownien kananamunalla, vaihda mustapapu-suklaataikinareseptissä pellavamunan tilalle kolme kananmunaa ja maapähkinävoi-kurpitsataikinassa aguafaba yhteen munaan.
…tai klikkaa itsesi suoraan edelliseen, hieman perinteisempään browniereseptiini: Punaviini-kirsikkabrowniet
Ootpa sä todella nähnyt vaivaa tän kehittelyyn 😀 Mä tykkään niin papusuklaajutuista, mutta enpä oo aiemmin ajatellut sekoittaa kikherne-blondieta ja mustapapu-brownieta yhteen! Tulee varmasti ulkonäön lisäksi myös maultaan herkkua! Ja rustiikkisuudesta puheenollen, en oo onnistunu koskaan mun mielestä papuleivonnaisten kanssa saavuttamaan mitään tyylikästä ja siloteltua lopputulosta, vaan jotenkin ne pavut tekevät siitä rustiikkisen..
Juu, nyt tuli kyllä testailtua ja uudelleentestailtua poikkeuksellisen hartaasti. 😀 Ehkä on ollut vähän sellaista pientä epävarmuutta ilmassa, kun ei ole ennen tullut käytettyä kananmunan korvikkeita! Mä tein eilen näitä muffinssikokoisina lähemmäs 50 tupareihin ja soseutin niitä papuja oikein ekstrapitkään. Juu, ei auttanut, rustiikkista jälkeä edelleen … luovutan! Kiva kuulla että en ole ainoa jolla on papubrownieista vastaava kokemus 🙂
Wautsi! Oon itse luopunut vehnäjauhoista, joten tämä resepti todella vois lähteä kokeiluun.
Hei Mirka! Kiva kuulla 🙂 kerro sitten mitä tykkäsit!
No nyt on kyllä ajatuksella leivottu. Alkoi naurattaa nuo pahaa aavistommat lapsukaiset jotka ovat ”joutuneet” syömään näitä 🙂 Jos nämä upposi ( aika erikoisista aineksista huolimatta ) lapsille, niin pakkohan näiden on olla yhtä herkullisia kuin näköisiä. Ja joo, en vitsaile..just tällaiset rustiikkiset leivonnaiset uppoaa meikäläiseen!
Hehee, kyllä se muakin salaa nauratti. Paljastin heille sen verran kyllä, että eivät olleet niitä kaikkein epäterveellisimpiä leivonnaisia, mutta kun eivät kerran kyselleet enempää niin en sitten paljastanut yksityiskohtia 😀
Sydämellä leivottua! <3 Arvostan! 🙂
Kiitos Helinä <3
Mulla on kanssa blogissa yksi mustapavuista tehty muffinssiresepti. Ulkoa en muista, oliko siinä miten sokeria mutta aina voi soveltaa 🙂 Mustapapu on kyllä vähän vieras, mutta hyvä leivontaraaka-aine.
Hei Kirsi! Täytyypä kurkata tuo sinun mustapapumuffariresepti 😀
Mielenkiintoinen resepti. Mustapapua en ole käyttänyt, enkä kikhernelientäkään, vielä. Ihan vegaanista ei ole tarvinnut vielä alkaa leipoa, kun maitotuotteita saa käyttää meillä.
Kiitos kommentista Aila! Kyllä täällä minunkin kotonani saa käyttää eläinkunnan tuotteita, olen vain kovin innostunut kaikenlaisista kokeiluista 🙂
Kaunista ja varmasti herkullista.
Kiitos Peggy!
Mielenkiintoinen resepti, lähtee tänään kokeiluun (tosin perinteisellä kananmunalla, vegaanikokeilut sitten myöhemmin). Eräs kysymys tosin heräsi. Mitenkäs kuvassa leivontaraaka-aineena näkyy hokkaidokurpitsa ja reseptissä lukee myskikurpitsa? 😉 Eipä sillä, molemmista talvikurpitsoista varmaan saa ihan hyvin tämän tehtyä, mutta hämmennys oli ainakin itselläni suuri kun luin!
Heippa Morpheus! Myskikurpitsa on mainittu reseptissä siksi, että sen voi keittää ja soseuttaa kuorineen, mikä säästää hieman aikaa ja vaivaa. Kuvauspäivänä kotona on kuitenkin ollut Hokkaidoa, jota siis olen myös näissä käyttänyt, sen valmisteluun vaan kuluu hieman enemmän aikaa. Maussa eroa ei juuri ole. Mutta juu, en ole edes hoksannut että kuvissa näkyy eri kurpista kuin reseptissä, kyllä näille omille jutuille vaan välillä sokeutuu 😀 Täytyy selventää asianlaita tuonne tekstiin, kiitos kun huomautit!
Kuulostaapa hyvin erikoiselta ja mielenkiintoiselta kokeilulta! Papujen käyttö leivonnassa on jäänyt itseltäni kokonaan.
Kyllä varsinkin tuo mustapapu muakin ensialkuun vähän mietitytti, mutta ei se ”taikina” raakanakaan mustapavulle sitten kaikkien ainesosien lisäämisen jälkeen enää mielestäni maistunut. Ihme homma kyllä 😀
No nyt on kehittelyä! Vau!
Juu etteikö suorastaan mennyt vähän överiksi 😀 mut ei vielä kyllästytty, teen näitä nimittäin taas huomenna mun äidille!
Täytyypä kokeilla joku kerta mitä meidän tarkkasuut sanoo tästä 🙂
Iik! 😀
Tunnustan, etten ole koskaan leiponut mustapavuista, mutta ekan kerran harkitsen sitä. Sen verran hyvännäköinen rustiikkinen torttu oli 🙂 Oikeasti on melkein pakko kokeilla.
Kiitos Johanna! Kiva kuulla että onnistuin houkuttelemaan kokeiluharkintoihin! Sitähän varten näitä juttuja niin hartaasti väsäänkin, että jos joku vaikka saisi inspistä omaan tekemiseen 🙂
Ei vitsit, miten herkullisen näköistä!
Kiitos Minna 🙂
Ensin katsoin, että mitä ihme ainesosia oikein tuohon on laitettu (kananmunankorviketta???), mutta eihän siinä mitään outoa ollutkaan. Paitsi agavesiirappia niin muut löytyvät ihan kaapista. Näyttääkin ihan sikahyvältä.
Kauheeta vaan toi lasten huijaaminen (nimim. erehdyin kertomaan suklaakakun punajuuresta… ensi kerralla olen hiljaa.)
Agavesiirapinhan voi hyvin korvata vaikka vaahterasiirapilla, se on tosiaan valittu tähän nyt matalan glykeemisen indeksin takia makeutukseksi. Punajuuri-suklaakakulla olen mäkin muuten jo monet kerrat huijannut niin lapsia kuin aikuisiakin 😀 muahaha 😉
Tää on mielenkiintoinen!
Kiitos Mari 🙂
Tuo rustiikkinen on niin mun excuse aina!
😀 rustiikkinen FTW!
Tää näyttää NIIN hyvältä. Siis ihan mun leivonnainen!
Kiitos Veera! 😀
Huh, näyttääpä herkulliselta!
Kiitos Annaleena!
Rohkea lähestyminen uudenlaiseen leivontaan! Mulla ehkä toi kananmunakorvike menee vähän yli hilseen, mutta muuten voisin kokeilla tätä – niin hyvältä kuulostaa! 😉
Kannattaa kyllä kokeilla, oli se kokeilu sitten munilla tai ”munilla” 🙂
Ookoo. Saanko muuttaa teille?
Tervetuloa vaan!
Molemmat kerrokset oli herrrkullisia! Juuri siksi tekisinkin nämä erikseen, maut eivät minusta buustanneet toisiaan. Ihanan maapähkinäinen ja mausteinen blondie menee meillä jatkossa (ja sitä siis seuraa!) omaan vuokaansa. Vaikka kaunis marmoroidusta pinnasta tietenkin tulee.
Olen testannut monta mustapapubrownieta mutta tämä menee kyllä kärkeen, terveys-maku-tasapaino on paras! Ihanan tahmaista ja tumman suklaista. Leivinjauheet ja soodat jätän kyllä ens kerralla pois, ne happamoittavat makua eikä tää kumminkaan mihinkään kohoa, eikä ole tarpeenkaan brownielle.
Näitä ohjeita kehtaa syöttää vieraillekin ja suositella muille kokeiltavaksi!
Kiitos kivasta palautteesta! Taikinoita voi tosiaankin paistella myös erikseen, herkkuahan ne ovat kumpikin. Silleen täälläkin on välillä tehty! Itse tykkään niistä silti myös yhdessä, kunhan taikinoita ei pyörittele liikaa sekaisin. Tuota leivinjauheen/soodan pois jättämistä täytyy kyllä testata! Jos niitä ei tosiaan tarvitse niin miksipä turhaan laittaa niitä taikinaan ollenkaan? Kiitos paljon vinkistä 🙂