Kebab, tuo myöhäisiltojen houkutteleva seireeni! Minussa on varmaan jotain outoa, kun olen sen kutsulle aina ollut jotenkin immuuni. Muistaakseni maistoin kebabia ehkä kerran joskus teinivuosinani, mutta sitten ryhdyin kasvissyöjäksi eikä kokemukselle tullut jatkoa lähemmäs viiteentoista vuoteen. Viimeisen parin vuoden aikana olen maistanut kebabia muutaman kerran – toisten lautasilta – eikä se lainkaan hullumpaa toki ole, mutta ei kuitenkaan mitään sellaista johon minulla iskisi himo.
Mistä sen sijaan pidän erityisen paljon, ovat ne kebabin ja itselleni tutumpien falafelien kyljessä tarjoillut soossit: ihanan täyteläinen tomaattikastike sekä mukavan viileä ja raikas jugurttikastike. Pepperonipaprikoita suorastaan rakastan ♥
Kebabin kylkeen lusikoitava jugurttikastike on muuten toistaiseksi ainoa hyväksymäni osoite kuivatulle tillille 😀
Falafeleja olen monesti yrittänyt tehdä kotona, mutta eivät luomukseni ole päässeet lähellekään parhaita falafelelämyksiäni (jotka olen kokenut kunnon hipsulin tapaan tietysti Berliinissä). Niinpä olen suosiolla jättänyt falafelien väsäilyt omasta repertuaarista pois, mieluummin kikkailen niistä kikherneistä kaikenlaista muuta! Jostain syystä kotitekoinen kebab on sen sijaan alkanut viime aikoina kutkuttamaan, vaikka vähän kyllä ihmettelen kyseisen oikun alkuperää.
Matalan kynnyksen kotikebab onnistuu onneksi myös ilman valtaisaa lihavuorta ja maistuu myös vegaaniystävilleni. Innostuin tuossa aiemmin syksyllä saksanpähkinächorizosta, jota onkin tullut laiteltua syksyn mittaan vähän kaikkeen, niin kovasti siitä molemmat Juuson kanssa tykkäämme.
Ystäväni Jarkko on intohimoinen Lahtelaisen mukiruuan puolestapuhuja, joka pyrkii edistämään legendaarisesta kebablihalla täytetystä lihamukistaan tunnetun kaupungin ruokakulttuuria vähän muidenkin mukiinmenevien ruokien suuntaan. Erään Jarkon kanssa käydyn keskustelun jälkeen inspiroiduinkin sitten kokeilemaan saksanpähkinächorizoa vegelihamukin täytteenä. Oi kuulkaas, kyllä toimii! Ideaa on tullut testailtua sittemmin vähän perinteisemmin myös lautasella ja hyvin on maistunut – niin sekaaneille kuin vegaaneillekin.
Vegekebab freekehpedillä 2:lle
vegaaninen
½ annosta saksanpähkinächorizoa
3 dl freekehiä (* lue freekehistä lisää jutun lopusta)
n. 7-8 dl mietoa kasvislientä
Jugurttikastikkeeseen:
1 prk Yosa Greek Style -kaurajugurttia / bulgarianjugurttia
1-2 tl kuivattua tilliä
½ tl suolaa
rutistus sitruunamehua tai 1 tl sumacia
Tomaattikastikkeeseen:
300 g paseerattua tomaattia
1 keskikokoinen sipuli
2-3 valkosipulin kynttä
1 rkl oliiviöljyä
1 tl suolaa
1 rkl tummaa sokeria
2 tl juustokuminaa
1 tl kanelia
1 tl timjamia
1 tl oreganoa
(1 rkl balsamiviinietikkaa)
Tarjoiluun:
jäävuorisalaattia
muutama pepperonipaprika per syöjä
ripaus kuivattua tilliä
Laita ensiksi tulille tomaattikastike: silppua sipulit ja kuullota niitä öljyssä suolan ja sokerin kanssa, kunnes ne hieman karamellisoituvat. Lisää paseerattu tomaatti ja mausteet. Keittele kastiketta miedolla lämmöllä ilman kantta vähintään 20 minuuttia ja tarkista sitten maku – mitä pidempään soossia keittelet, sen täyteläisemmäksi se muuttuu, itselläni kattila saattaa hiljalleen pulputella liedellä joskus jopa tunnin, tosin silloin siihen saattaa tarvita jossain vaiheessa lisätä hieman nestettä, ettei tulisi liian tiukkaa tavaraa.
Kun tomaattisoossi on kypsymässä, voit siirtyä freekehiin. Keitä freekehiä kasvisliemessä kannellisessa kattilassa, kunnes kaikki neste on imeytynyt jyväsiin (tarkista nestetilanne muutaman kerran kypsymisen aikana), aikaa siihen menee n. 15-20 min.
Freekehin valmistuessa voit valmistaa saksanpähkinächorizon (se valmistuu alle viidessä minuutissa tehosekoittimen kanssa). Ison määrän saksanpähkinächorizoa saa paistettua rapeaksi uunissa (200°C): laita massa leivinpaperoidulle pellille ja laita päälle toinen leivinpaperi. Kauli massa noin puolen sentin paksuiseksi kerrokseksi, irroita päällimmäinen paperi ja lykkää pelti uuniin (voit myös paistaa seosta hetken leivinpaperilla peitettynä niin, että päällä on painona sileäpohjainen uunivuoka. Poista tällöin sekä paino että päällimäinen leivinpaperi puolivälissä paistoa, jotta koko pinta-ala rapeutuu varmasti). Paista pellillistä uunin keskitasolla n. 10-15 minuuttia, eli kunnes reunat ovat rapeutuneet ja seos on myös keskeltä hieman kuivahtanut. Varo kuitenkin polttamasta seosta 🙂
Sekoita jugurttikastikkeen ainekset huolella sekaisin ja laita kastike hetkeksi tekeytymään jääkaappiin. Vegaanille suosittelisin tähän Yosan Greek Style -kaurajugurttia, maitotuotteita käyttäville vanhaa kunnon Bulgarian jugua. Minusta tämän soossin pitää olla kunnolla hapanta!
Suikaloi jäävuorisalaatti. Soseuta tomaattikastike, mikäli haluat (itse tykkään tässä yhteydessä silestä tomaattisoossista). Annostele lautasille (tai siihen pahvimukiin!) ensin freekehiä, sitten salaattia, saksanpähkinächorizomurua, tomaattisoossia, jugurttisoossia ja muutama tulinen pepperonpaprikaa per syöjä.
Kotikebabravintola-annos…
…ja sen take away -versio!
*) Jos freekeh ei ole sinulle vielä tuttu, suosittelen lämpimästi pikaista tuttavuuden hieromista! Freekeh on arabialainen perinnevehnälaji, joka kerätään ennen kuin se kypyy (eli vielä vihreänä). Keräämisen jälkeen se kuivataan ja savustetaan. Kypsennettynä sen maku on todella täyteläinen; hennon pähkinäinen ja miedon savuinen. Freekeh sisältää reilusti enemmän kuituja, proteiineja ja mineraaleja kuin tavallinen vehnä ja sillä on myös suhteellisen matala glykeeminen indeksi (GI 43). Gluteeinia vältteleville se ei valitettavasti kuitenkaan sovi.
Ida sanoo
Testattu ja oli todella hyvää! Freekehin korvasin tattarisuurimoilla ja ne toimivat myös todella hyvin. Kiitos reseptistä!
Juulia sanoo
Hei Ida! Kiitos palautteestsa! Mahtavaa että tykkäsit 🙂 Freekehin voi tietysti korvata just vaikka tattarilla, ohralla, kvinoalla tai riisillä, ihan mistä tykkää ja mikä omaan ruokavalioon sopii. Jos kuitenkin suuntaat joskus etnisiin kauppoihin eikä sulla ole vehnän kanssa ongelmaa, niin kannattaa pitää silmät auki sen freekehin varalta!
Saara / Viimeistä Murua Myöten sanoo
Ooooh, tämähän on aivan loistava uusi tapa taas käyttää saksanpähkinächorizoa! vau, miten keksitkään levittää sen noin pellille levyksi :))
Juulia sanoo
Kyllä laiska keinot keksii 😀