Mitäs tekisit näistä: “tötterökaali”, “vihreä kukkakaali”, “se lantun näköinen mikä ei oo lanttu”, porkkana, mustikka, päärynä (sekä kuvasta ulos unohtunut mandariini)?
DIY MasterChef mystery box -haaste:
Tässäpä jokaiselle kotikokille hauska pikku leikki: laita kumppani, kaveri tai perheenjäsen puolestasi kauppaan ilman listaa saatesanoin “osta sitä mistä sä tykkäät”. Kun ostokset sitten ovat keittiössäsi, koita keksiä jokaiselle raaka-aineelle käyttötapa yhdelle ja samalle aterialle. Helppo nakki, vai mitä?
Lilly Martin Spencer: Young Husband: First Marketing, 1854
Lilly Martin Spencer: Young Wife: First Stew, 1854
“Tuo sitä mistä sä tykkäät”
Jep, niinhän sitä luulis. Ensinnäkin voi käydä niin, että kun toiselle sanoo että no osta sellaista mistä sä tykkäät, hän ilmoittaa ettei tiedä mistä tykkää. Suureksi yllätyksekseni kaikki eivät ilmeisesti analysoi syödessään, mistä kaikista elementeistä kyseinen ruoka koostuu – siitä vaan tykkää tai ei tykkää. Ilmeisesti jos ei itse ole kiinnostunut kokkailusta, eikä käy normaalisti ruokaostoksilla (varsinkaan ilman keittiötä dominoivan ruokahullun kirjoittamaa listaa), eikä ahmi jokaikistä ruokaohjelmaa ja ohjetta mitä netistä löytää, voi olla haastavaa listata raaka-aineita mistä pitää.
Niinpä ohjeistusta voi täydentää pitkän työviikon kiristämällä äänellä hellästi sanoin: “no esim. älä tuo sitä mistä sä ET tykkää” tai jopa “siis jos nyt vaan tuot jotain juureksia, vihanneksia, hedelmiä ja marjoja”. Lisäksi ohjeistusta voi tietysti vielä täydentää kertomalla, mitä kotona jo on, jotta toinen menee vielä enemmän sekaisin siitä, mitä sieltä kaupasta oikein voi tuoda ja pitäisi tuoda.
Pisteet omalle armaalleni, joka (lähes) mukisematta kävi kaupassa varusteltuna kaikilla näillä edellämainituilla neuvoilla kun en itse jaksanut miettiä mitä sitä kokkaisi enkä ehtinyt itse mukaan mahdollisia ostoksia ihmettelemään. Sankarillisesti kotiin kantautui “vihreä kukkakaali” (toim. huom. Juuso kyllä tietää että se on parsakaali, joten laitetaan tämä perjantaiaivojen piikkiin), “lanttu joka ei ole lanttu”, “tötterökaali”, pussillinen porkkanoita, muutama päärynä, luomumandariineja sekä rasiallinen pensasmustikoita.
Epäselväksi jäi vielä tässä vaiheessa, ovatko nämä raaka-aineet puolisoni mielestä hyviä. Esim. maistiaispalan perusteella nauris kuulemma maistuu lantulta ja ilmeen perusteella en ainakaan oleta kummankaan olevan lempparia. Itse joka tapauksessa tykkään kaikista rehuista ja Juuso taas yleensä tykkää kaikesta laittamastani ruuasta (kunhan siinä ei ole homejuustoa), joten eiköhän näistä jotain molempia miellyttävää saada aikaan!
Bonushaaste: laita ruoka liedellä!
Eli helppo nakki! Näistähän tehdään tietysti uunijuureksia ja paahdettua kaalia mandariinikastikkeella ja niistä päärynöistä ja mustikoista tehdään jälkkäriksi vaikka smoothie… Paitsi että meillä ei just nyt ole toimivaa uunia. Se hajosi reilu viikko sitten ja siitä asti meillä onkin itse asiassa syöty lähinnä take away -ruokaa ja pizzaa.
Eli näistä herkuista pitää kehitellä jotain liedellä. Ööh. Siis pitääkö tässä nyt väsätä joku juures-kaalikeitto??? Hetken pohdittuani päädyin lopulta tekemään elämäni kolmatta kertaa kaalikääryleitä. Meillä ei niitä juuri lapsuudessa syöty, joten en yleensä edes muista koko ruokalajin olemassaoloa. Mutta kerrankos sitä! Kaalikääryleet saivat täytteen nauriista, porkkanoista, sipulista ja kaapista kaivetusta muruksi rouhitusta tempehistä. Kaapista löytyi onneksi myös purkillinen kaurakermaa sekä yksi osittain ruuanlaittoon uhrattavaksi sopiva portteri, joten päätin haudutella kaalikääryleet portterikermassa.
Juureksilla ja tempehillä täytetyt kaalikääryleet portterikermassa
Parsakaalisalaatti päärynällä, mustikoilla, suolapähkinöillä ja mandariini-misokastikkeella
Jäljelle jääneet raaka-aineet, eli parsakaali, päärynä, mustikat ja mandariini kokivat muodonmuutoksen parsakaalisalaatiksi, jota tein alkusyksystä New Yorkin matkan innoittamana – pienin muutoksin tosin.
Korvasin alkuperäisohjeen kurpitsansiemenet suolapähkinöillä, kuivatut karpalot pensasmustikoilla ja sitruunamehun mandariinimehulla. Retiisejäkään ei tästä salaatista nyt löytynyt, mutta eipä se kokonaisuutta suuresti haitannut.
Ilman tätä eksperimenttiä en olisi ikinä päätynyt tekemään kaalikääryleitä, enkä ainakaan tarjoaisi niiden kanssa parsakaalisalaattia, mutta lopputulos oli kuin olikin silti erinomaisen mieluisa! Itseasiassa… opin, että puolisoni rakastaa kaalia ja erityisesti kaalikääryleitä ja kaalilaatikkoa. “Törkeen hyvää” oli saamani spontaani palaute. Tämä ihmiskoe on ehkä uusittava toisenkin kerran …eikä vain siksi, etten joutuisi itse aina käymään kaupassa 😉
Tempehillä ja juureksilla täytetyt kaalikääryleet portterikermassa
2-4:lle
vegaaninen
Kaalikääryleet:
1 suippokaali
n. 120 g naurista
n. 120 g porkkanaa
125 g tempehiä
1-2 valkosipulin kynttä
1 keskikokoinen keltasipuli / 2 salottisipulia
2 rkl oliiviöljyä
1 tl kuivattua kirveliä tai timjamia
2 rkl siirappia
1-2½ rkl soijakastiketta (riippuen kuinka suolaista soijaa käytät)
Portterikermakastike:
1-2 rkl paistamiseen sopivaa kasvisrasvavalmistetta
2 dl kaurakermaa
1-1½ dl portteria*
suolaa, pippuria
*vegaanisista oluista löytyy listausta esim. täältä tai täältä.
Valmista ensin kaalikääryleet. Kiehauta isossa kattilassa reilusti vettä. Leikkaa kaalin tyvestä sentin verran pois, jotta lehdet pääsevät irtoamaan rikkoutumatta. Laita kaali kiehuvaan veteen ja irrottele siitä kaalinlehti kerrallaan sitä mukaa kun ne pehmenevät. Tarvitset 8 isoa ja ehjää kaalinlehteä.
Kuori ja kuutioi porkkana sekä nauris noin puolen sentin kuutioksi. Silppua sipuli ja valkosipuli. Rouhi tempeh tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella muruksi (voit myös pilkkoa sen veitsellä niin pieneksi muruksi kuin pystyt, jos et omista edellämainittuja koneita). Kuumenna paistinpannussa öljy ja paista juureskuutioita, tempehmurua ja sipulia keskilämmöllä, kunnes juurekset pehmenevät ja kaikki raaka-aineet saavat hieman väriä. Lisää pannuun sitten valkosipuli, siirappi ja soijakastike (vähäsuolaista voit laittaa 2-2½ rkl, suolaisempaa 1-2 rkl). Pyörittele kaikki huolella sekaisin mausteiden kera ja nosta pannu sitten liedeltä.
Vuole pehmeistä kaalinlehdistä paksu lehtiruoti varovasti hieman ohuemmaksi ja laita sitten reilu ruokalusikallinen täyteseosta kaalinlehden tyveen. Käännä lehden reunat täytteen päälle ja rullaa kaalin lehti täytteen ympärille tiukasti. Jatka samoin, kunnes täyte loppuu (sen pitäisi riittää noin kahdeksalle suippokaalinlehdelle.)
Paista kaalikääryleihin pastinpannussa kasvirasvassa kaunis pinta molemmin puolin ja käännä lopuksi kaalikääryleet niin, että niiden sauma on vasten pannua. Lisää pannulle sitten portteri sekä kaurakerma ja mausta seos ripauksella suolaa ja mustapippuria. Peitä paistinpannu kannella ja säädä lämpö miedolle (induktioliedellä 3). Anna kaalikääryleiden muhia kannen alla n. 20-30 minuuttia. Voit lusikoida portterikermaa kääryleiden päälle muutaman kerran hauduttelun aikana. Tarjoile kaalikääryleet portterikerman ja salaatin kera. Isomman nälän iskiessä ja varsinkin jos syöjiä on useampi kuin kaksi lisukkeeksi voi tietysti keitellä vielä riisiä tai pottumuusia tai mistä nyt tykkää.
Ps. Mitä sitä nyt katsois, kun tuli katsottua tän vuotinen MasterChef Australia just loppuun?
Pps. Se käyttämättä jäänyt kaalin sisempi osa sekä Tempeh-pakkauksen toinen pala (jos käytät JaloTempeä!) uppoaa tietysti tempeh-kaalipannuun 🙂
Vastaa