Pavut + kombulevä = ?
Kaikkea sitä netistä oppiikin, osa xxx: kuivattujen papujen keittäminen kombulevän kanssa tekee niistä helpommin sulavia. No sehän testataan! Minä nimittäin rakastan papuja ja erityisesti niiden keittelyä itse. Mitä sen sijaan en erityisemmin rakasta, on kipeä maha ja ilmavaivat. Mikäli on siis olemassa keinoja vähentää papujen mahdollista haittavaikutusta, niistä jokaista on tietysti kokeiltava!
Kombulevä on minulle aiemmin tuttu lähinnä japanilaisen keittiön parista; maustan kombulla sushiriisin ja valmistan siitä dashilientä, jota käytän mm. miso- ja ramenkeittoon. Olen kuitenkin aiemmin ollut siinä käsityksessä, että kombua ei saa ainakaan dashilientä valmistettaessa keittää, tai sen liemen maku muuttuu kitkeräksi ja lopputulos limaiseksi; teen dashiliemen siksi yleensä kombua yön yli liottamalla ja vain kiehumispisteeseen asti lämmittämällä, jonka jälkeen poistan kombun liemestä.
Epäluuloisena testasin siis kombulevän ja papujen keittelyä pienessä kattilassa makua jatkuvasti maistellen, ennenkuin uskaltauduin lisäämään levää kokonaiseen papupata-annokseen. Eihän siitä mitään kitkerää tai limaista tule! Höpön pöpön. Hajotessaan kombu toki hieman suurustaa papujen keitinlientä, mutta se on mielestäni vain positiivinen juttu. Kombun maku on mielestäni niin ihana, mieto mutta täyteläisen umaminen, että se sopii papujen keitinliemeen erinomaisesti nousematta sieltä kuitenkaan päällepäsmäriksi.
Mihin kaikkeen kombulevää mahtaakaan voida käyttää! Sen ainakin tiedän, että ruotsalainen pienpanimo Stockholm Brewing Co. on tehnyt kanttarelli-kombugosea (joka oli vieläpä kuulemma hyvää, kertoo luotettava ja puolueeton lähteeni – itse en tätä erikoisuutta ole valitettavasti päässyt maistamaan). Asiaa on selviteltävä lisää. Onneksi olen lähdössä joululomalla Japaniin, niin voin siellä sitten tutustua tähän raaka-aineeseen oikein sydämeni kyllyydestä 🙂
Vaikka se ensimmäinen testisatsini (kattilassa pelkän veden ja kombulevän kanssa keitellyt pavut) maistui herkulliselle, teki mieleni viedä kombu-pavut samantien seuraavalle tasolle. Niinpä kaivelin kaapeistani kaikki mahdollisimman umamiset raaka-aineeni ja laitoin ne pataan liotettujen papujen ja kombulevän kanssa.
Sekaan päätyi kombun lisäksi mm. erittäin kypsä pihvitomaatti, parmesaanin kanta, paahdettua sipulia, porkkanaa ja valkosipulia sekä erään anjovispurkin jämät. Uunissa näiden kaikkien herkkujen maut sekoittuivat ihanasti yhteen, eikä lopputuloksesta voi oikein muuta sanoa kuin että se oli tähänastisen papupataurani huippu: ♥ UH ♥ AH ♥ !
Umaminen papupata kombulla 4:lle
4 dl kuivattuja papuja, kuten valkopapuja, kidneypapuja, mustapapuja sekä halutessasi hieman keltaisia tai vihreitä linssejä
n. 1 l mietoa kasvislientä
1 iso keltasipuli
5-6 valkosipulin kynttä
1 keskikokoinen porkkana
8-10 anjovisfilettä
n. 15 × 20 cm pala kombulevää
1-2 kypsää isoa pihvitomaattia tai 2-3 luumutomaattia
2 laakerinlehteä
maun mukaan vastarouhittua mustapippuria
pala parmesaanin kuorta
2 isoa jauhoista perunaa
1-2 tl suolaa
(* kasvissyöjät & vegaanit: kourallinen kuivattuja liotettuja siitakesieniä liotusvesineen, 2-3 rkl oluthiivahiutaleita / 1-2 rkl misoa – lue lisää jutun lopusta)
tarjoiluun:
loraus laadukasta oliiviöljyä
reilusti raastettua parmesaania
Liota papuja runsaassa vedessä vähintään vuorokausi. Vaihda vesi papujen liotusaikana muutaman kerran, huuhtele ne samalla huolella.
Huuhtele liotetut pavut vielä kerran ja kaada ne kannelliseen uunivuokaan tai pataan. Kuori valkosipulin kynnet sekä sipuli ja lohko sipuli kahdeksaan osaan. Kuori ja pätki myös porkkana. Paahda sipulilohkoihin ja porkkanaan kuivalla pannulla kunnon tumma pinta ja lisää ne papujen päälle. Alenna lämpöä hieman ja paahda myös valkosipulinkynnet nopeasti ennen pataan lisäämistä (varo kuitenkin polttamasta).
Lohko tomaatit neljään osaan ja lisää se sekä parmesaanin kuori, anjovisfileet, laakerilehdet ja kombulevä papujen sekaan. Kaada päälle sitten noin litra kasvislientä (nesteen pitäisi peittää pavut ainakin sentillä). Laita pata kansi päällä uuniin ja ala lämmittää uunia 200 asteeseen. Kahteensataan päästyäsi voit ottaa padan kannen hetkeksi pois ja painella tomaatteja ja sipulin lohkoja hieman rikki nesteen sekaan. Laske lämpötila sen jälkeen 150 asteeseen ja jätä pata uuniin muhimaan vähintään kahdeksi tunniksi – kunhan tarkkailet nesteen määrää, voit kuitenkin antaa padan muhia rauhassa vaikka neljä tuntia. Lisää pestyt, kuoritut ja pitkittäin puolitetut perunat pataan noin tunti ennen kuin aiot ottaa padan uunista.
Tarkkaile pataa muutaman kerran hautumisen aikana: sekoita raaka-aineita hieman ja lisää tarvittaessa hieman vettä, mikäli neste näyttää imeytyvän papuihin liikaa – padassa kuuluu olla jäljellä vielä jonkun verran lientä sen valmistuttua. Pata on valmista, kun kaikki isommatkin pavut sekä perunat ovat täysin pehmeitä ja kombulevä hajoilee liemen sekaan. Tarkista maku ennen tarjoilua ja lisää tarvittaessa hieman suolaa ja pippuria.
Tarjoilu:
Annostele papupata sekä perunat lautasille ja tarjoile annokset oliiviöljyn ja parmesaanin kera. Idea on, että jokainen ruokailija muussaa itse perunan, porkkanan ja sipulit papujen sekaan; pata on nimittäin hieman esteettisempi ilmestys pöytään kannettaessa ennen ainesten muussausta. Toki voit kuitenkin muussailla koko padan jo ennen tarjoilua 🙂
Testasin muuten pataa viimeeksi pienellä chorizonpätkälisäyksellä. T O I M I I!
…no entäs se kaasuttelu?
Mitä tulee kombulevän kykyyn tehdä pavuista paremmin sulavia ja vähemmän ilmavaivoja aiheuttavia: vaikea sanoa!
Testipäivinä ja sitä seuraavina päivinä olo oli kuitenkin mukavan kaasuton verrattuna siihen, millainen se yleensä olisi tällaisen papumäärän jälkeen. Kun päivän mittaan tulee kuitenkin syötyä myös kaikenlaista muuta, on vähän vaikea sanoa mistä mikäkin olotila johtuu. Ihan vielä en siis väitettä uskalla ainakaan täysin allekirjoittaa, vaikka lupaavalta kyllä näin muutaman testikerran jälkeen vaikuttaa 🙂
*) Padasta saa kasvissyöjälle sopivan, kun jättää anjoviksen pois. Vegaanille se sopii, kun jättää myös parmesaanin pois. Tällöin tosin lisäisin pataan muutaman ruokalusikallisen oluthiivahiutaleita tai misoa juuri ennen tarjoilua paikkaamaan umamitilannetta! Kasvissyöjät ja vegaanit voivat myös kokeilla lisätä pataan kourallisen noin tunnin verran liotettuja kuivattuja siitakesieniä liotusliemineen; muista tuolloin vähentää liotusliemen määrä kasvisliemestä. Itse välttelen kuivattuja sieniä, sillä ne aiheuttavat minulle usein juuri niitä mahavaivoja joita kombulla yritän tässä padassa vähentää 😉
Hanna / Hannan soppa sanoo
Voi pyhä sylvi! Kuulostaa suurinpiirtein paremmalta kuin täydelliseltä! Ja miten upeat kuvat! Mistä sä ostat kombua?
Juulia sanoo
Kiitos Hanna! Tää on kyllä törkyhyvää – varsinkin tuo viimeisin pata johon hoksasin laittaa chorizoa 😀
Mä ostan kombua Tokyokanista, mutta onhan sitä nuissa Hämeentien etnisissäkin. Valinnanvaraa ei tosin juuri ole, se on otettava se paketti mikä tarjolla on. Yks japanilainen kokki kuitenkin on ainakin sanonut, että Tokyokanin kombu on ihan hyvänlaatuista, niin oon sit ostellut lähinnä sieltä 🙂
Anne / 52 weeksofdeliciousness sanoo
Aivan mielettömän kauniit kuvat <3
Juulia sanoo
Kiitos Anne! Mulla on ollut lainassa vähän parempi kamera, niin oon päässyt opettelemaan kuvaamista vähän enemmän 😀
Anne / 52 weeks of deliciousness sanoo
Mä tuun kohta sun oppiin hei! en osaa tämmöisiä kuvia ottaa ollenkaan 🙂
Juulia sanoo
😀 en mä taida ihan opelevelillä olla näissä hommissa vielä, kaukana siitä! Mutta otetaan pikakatsaus vaikka kun seuraavan kerran nähdään, kyllä mä nyt jotain osaan selittää!
Anne / 52 weeks of deliciousness sanoo
Joooo! pikkujouluissa koulutat mua viinin voimalla 😀
Juulia sanoo
Sovittu 😀 😀 😀
Peggy sanoo
Upeaa silmänruokaa!
Juulia sanoo
Kiitos Peggy 🙂
Aila sanoo
Tätähän pitäisi kokeilla! Hienot kuvat1
Juulia sanoo
Kiitos Aila!
Selina sanoo
Kiitos kullanarvoisesta vinkistä, se menee kokeiluun ensitilassa! Muutenkin ihanan kuuloinen resepti. Ja ah, Japaniin joululomalla!
Juulia sanoo
Hei kiitos ja eipä kestä! Mun on kyllä vaikea pysyä pöksyissäni tuota matkaa odotellessa 😀
Merituuli sanoo
Tokiosta saa todella laadukasta Kombua Tsukijin kalatorin liepeiltä. Me ostimme sitä ”vahingossa”. Se paikka on muutenkin ihan must jos Tokioon menet!
Juulia sanoo
Kiitos vinkistä Merituuli! Kalatori on kyllä matkasuunnitelmissa ja prioriteettilistalla korkealla 🙂
Mari sanoo
Ihanat värit kuvissa!
Juulia sanoo
Kiitos Mari! En tiiä huomaako näistä että musta on mun lempiväri… 😀
Nanna sanoo
Jaaha, nyt on mullekkin kyllä eksotiikkaa. Kiehtovat kuvat myös!
Juulia sanoo
Kiitos Nanna!