Ahvenia ja uusia perunoita karamellivoissa, naattipestoa, kuivattuja oliiveja ♥
Rosé on sekä kesäviini, että yksi uusista viini-innostukseni kohteista. Sain muutama kuukausi takaperin testattavakseni oranssin viinin, jollaisesta en aiemmin ollut kuullutkaan – ja siihen tutustuminen oli kuin olisin vaihtanut mustavalkoiselta kanavalta värilliselle: ai tällaistakin viini voi olla?
Viinimaailma onkin avautunut ympärilläni siitä asti kokoajan enemmän: olen juonut enemmän eri värisiä ja eri tavoin tehtyjä viinejä kuin koskaan. Vanhat tutut lempivalkkarit ja -punaiset saavat odottaa, tutkimusretkeilijällä on nyt vähän muuta lasissa!
Vino Nostrum on italialaisten artesaaniviinien nettikauppa, jonka valikoimassa on vain biodynaamisten ja/tai luomutilojen viinejä. Kun sain tilaisuuden maistaa heidän valikoimastaan kahta kuivaa roséeta, en epäröinyt hetkeäkään. Rosé on yhdistynyt mielessäni aiemmin lähinnä puolikuiviin, yksiulotteisiin ja mehumaisiin viineihin, sellaisiin helppoihin piknikjuomiin jotka maistuvat parhailta superkylminä. Näiltä osasin kuitenkin odottaa vähän enemmän!
Le Fraghe Ròdon & Il Marinetto: kaksi hurmaavaa rosèeta minun makuuni
Kesä ja rosé kuuluvat yhteen, melkeinpä yhtä saumattomasti kuin sääreni ja hyttyset! Erottamattomia, klassikkokomboja… toisesta nauttii, toisesta ei. Ja jos näistä kahdesta pitää valita, otan lasin roséta kiitos.
Ensiksi testaamani Il Marinetto oli todellinen yllättäjä – melkein kuin punaviini rosén vaatteissa. Varsin jännä uusi tuttavuus, josta kerron tarkemmin myöhemmin.
Le Fraghe Ròdon on Il Marinettoa tyypillisempi rosé, mutta sellaisena erinomainen: ensisiemauksella maistuvat metsämansikkaiset aromit, mutta viinistä löytyy myös kirsikkaa, sitrusta, punaherukkaa, häivähdys ruusua, rapsahtavaa hapokkuutta, jopa suolaisuutta. Fiksummat sanovat, että tässä viinissä maistuu maaperä (siihen en kyllä itse osaa ottaa kantaa).
Ròdon tehdään kahdesta rypäleestä, corvinasta ja rondinellasta, joita muuten käytetään myös yhteen lempipunaviineistäni, eli amaroneen. Molemmat rypäleet vinifioidaan erikseen. Kuorten annetaan maseroitua rypälemehussa viileässä lämpötilassa kuudesta kahdeksaan tuntiin, jonka jälkeen viini sekoitetaan ja laitetaan terästankkeihin kypsymään aina seuraavaan kevääseen saakka. Lopputulos: kesä pullossa ♥
Kesäviinille tietysti kesäruokaa!
Halusin maistella molempia roséita sellaisenaan, mutta myös ruuan kaverina. Päätin laittaa kummallekin viinille sopivan annoksen samoista raaka-aineista: Le Fraghelle keveyhkön salaatin, jossa on aavistus makeutta, Il Marinettolle tuhdimman annoksen, jossa on sekä savua että tulta.
Uudet perunat ja ahvenet ovat sen kaliiperin kesäruokaa, että ne valikoituivat melkeinpä automaattisesti pääraaka-aineiksi näille “kesäviineille”. Monipuolinen rosé taipuu kuitenkin kaveriksi yllättävän monentyyppiselle ruualle, ja veikkaankin että testaan näitä viinejä vielä ainakin jonkun eksoottisemman ruuan, possun, tai jopa grillimakkaran kanssa!
Perässä siis “rosé, pottu ja ahven osa 1: karamellivoissa”. Ohje on poikkeuksellisesti hieman kunnianhimoisempi, ja sisältää useamman työvaiheen (mutten sentään onkinut ahveniani itse). Minulla taisikin hujahtaa keittiössä useampi tunti – lopputulos on kuitenkin kaiken vaivan väärti, jossa jokainen osa loksahtaa paikalleen.
Ahvenia ja kesävihanneksia karamellivoissa (4:lle)
12 pientä ahvenfilettä
100 g luomu kirnuvoita
ripaus suolaa
n. 800 g pestyjä uusia perunoita
1 nippu retiisejä
400 g vahapapuja
puoli ruukkua salviaa
Pese perunat, leikkaa retiiseistä naatit ja napsi pavuista kärjet pois. Keitä tai höyrytä perunat, pavut ja retiisit juuri ja juuri kypsiksi (ne kannattaa kypsentää erikseen, sillä ne kypsyvät eri ajoissa. Retiiseissä ja pavuissa menee n. 5 minuuttia, perunoissa päälle 10). Mausta vihannekset karamellivoilla ja salvianlehdillä – säästä ruokalusikallinen voista ahvenien päälle.
Kuivaa ahvenfileet ja paista kuumalla pannulla runsaassa voissa molemmin puolin kauniin ruskeiksi. Voit halutessasi jauhottaa ne kevyesti esim. ruisjauhoissa. Paistaminen kannattaa tehdä kahdessa erässä, jottei pannu pääse jäähtymään liikaa.
Tarjoa ahvenfileet karamellivoilla maustettujen kesävihannesten päältä, ja mausta ne ripauksella karamellivoita, nokareella porkkannannaattipestoa sekä kuivatuilla oliiveilla. Erillistä suolaa tuskin tarvitset, mutta muista maistella ja päätä itse!
Vasemmalla valmis karamellivoi, oikealla mustuneet maitoproteiinit joita tuskin haluat syödä.
Karamellivoi:
100 g luomu kirnuvoita
1 rkl vaahterasiirappia
n. puolen sitruunan mehu
Lämmitä voita miedolla lämmöllä kunnes se kuohuu. Keitä rauhassa mutta silmällä pitäen, kunnes kuohunta vähenee ja väri muuttuu kullanruskeaksi. Varo polttamasta voita! Kun kattilan pohjalla alkaa näkyä tummia hippusia, ja voi tuoksuu pähkinäiseltä, ota kattila nopeasti levyltä ja kaada voi kulhoon jäähtymään.
Kun voi on hieman jäähtynyt, ja kulhon pohjalle on asettunut kerros kärähtenäitä maitoaineksia, voit kaataa tai lusikoida kaiken edellämainittua lukuunottamatta uuteen kulhoon. Sekoita voihin vaahterasiirappi ja sitruunanmehu, ja lämmitä voi varovasti ennen tarjoilua.
Naattipesto:
yhden porkkanannipun tuoreet naatit
1 pieni valkosipulin kynsi
50 g pistaasipähkinöitä
50 g manchegojuustoa
3 rkl neitsytoliiviöljyä
2 rkl vettä
suolaa, pippuria
Käytä naateista vain reippaat osat, nuutuneet naatit kuuluvat biojätteeseen. Huuhtele naatit, pilko juustoa sekä valkosipulia vähän pienemmäksi. Soseuta naatit juuston, pähkinöiden, valkosipulin, öljyn ja veden kanssa karkeaksi tahnaksi (lisää vettä jos haluat pestostasi ohuempaa). Mausta ripauksella suolaa ja vastarouhittua mustapippuria.
Kuivatut oliivit
purkillinen laadukkaita kivettömiä vihreitä oliiveja
Lämmitä uuni 150 asteeseen. Valuta oliivit ja viipaloi ne (tai käytä valmiiksi viipaloituja). Levitä oliiviviipaleet tasaisesti uunivuokaan tai leivinpaperin päälle ja kuivata uunissa noin puoli tuntia, tai kunnes viipaleet ovat rapisevan ja rouskuvan kuivia.
Kokoa annokset tai asettele ainekset isolle vadille – karamellivoissa pyöritellyt perunat ja vihannekset alle, voissa rapeaksi paistetut ahvenet päälle. Naattipestonokareet, karamellivoin rippeet ja kuivatut oliivit viimeistelevät herkun! Tämä ruoka on parhaimmillaan hieman jäähtyneenä, mutta täysin kylmänä sitä ei kannata tarjota: karamellivoi kiinteytyy viilentyessään.
Le Fraghe Ròdon oli erinomainen kumppani ahvenille sekä karamellivoissa pyöritetyille vihanneksille: viinin makean marjaiset aromit tasapainottuivat karamellivoin ansioista. Myös Il Marinetto maistui aterian kyljessä, vaikka selvästi pärjäisi tuhdimmallekkin makumaailmalle.
Ihan kuten ruuankin kanssa, makuasioistahan viinissäkin on kyse – kannattaa myös muistaa, että viinin makuun vaikuttaa moni seikka, kuten lämpötila, viinilasin koko ja muoto, kauanko pullo on ollut auki. Sama viini voi käydä läpi melkoisen transformaation yhden aterian aikana! En tiedä teistä, mutta minusta se on älyttömän jännää 🙂
Ps. Jos varaa ahvenia ja perunoita hieman yli tarpeiden, niistä saa seuraavana päivänä väsättyä tähderuokien kuningasta eli pizzaa – mutta siitä lisää vähän myöhemmin 😉
