Makumatkalla: Okonomiyaki Osakan tyyliin

Ystäväni Pia ja Marko matkustivat viime syksynä Japaniin. Kateellisena katselin heidän matkakuviaan ja tietysti kuolasin kaikkia heidän syömiään herkkuja: sushit, sobanuudelit, ramenkeitot ja erityisesti okonomiyaki sai mahani kurnimaan. Eilen minulla oli ilo ja kunnia päästä ystävieni luo, kun he tekivät okonomiyakia kotonaan ensimmäistä kertaa. Mukana oli myös  heidän japanilainen ystävänsä Minori (jonka blogi löytyy täältä!), ja oli todella hauskaa päästä kysymään häneltä kaikista japanilaisen ruokakulttuurin erityispiirteistä! Erityisen mukavaa oli myös olla kerrankin vain katsomassa ja oppimassa toisilta, ja päästä suoraan ns. valmiiseen pöytään.

Erityisen illasta teki myös toinen ruokalajimme, natto. Natto on makunsa puolesta melko erikoinen tuttavuus, sillä se koostuu bakteerien avulla hapatetuista soijapavuista. Valmistusprosessi on työläs ja vie aikaa useita päiviä – Marko on kuitenkin tehnyt nattoa onnistuneesti kotonaan nyt jo kaksi kertaa. Natosta kuitenkin lisää toisella kertaa – tämän jutun aiheena on japanilainen “pyttipannukakku” okonomiyaki! Okonomiyaki tarkoittaa vapaasti käännettynä “se mitä haluat kypsennettynä”, ja lettuun voikin piilotella melkein mitä huvittaa. Eri puolilla Japania lettu rakennetaan hieman eri tavoin, mutta aina kuitenkin kuumalla paistolevyllä kypsentäen. Me teimme eilen kasvis-okonomiyakia Osakan tyyliin.

Minori sekoittaa taikinan, Marko silppuaa kaalin (ja minä napsin välistä herkkupaloja).

Taikinaan (n. 4 lettua):

2,4 dl vettä tai dashilientä

200 g okonomiyakijauhoja (tai katsuobushilla, eli kuivatulla bonitolla maustettuja vehnäjauhoja)

2 kananmunaa

1 dl juustoraastetta (Minori käyttää täällä suomessa emmentalia)

n. 300g hienoksi silputtua valkokaalia

2 viipaloitua kevätsipulia

neutraalia öljyä paistamiseen

Sekoita kaikki ainekset yhteen. Okonomiyakijauhoja löytyy esim. Tokyokanista, mutta voit käyttää myös tavallisia vehnäjauhoja, ja maustaa taikinan bonitolla. Tällöin olisi myös hyvä käyttää nesteenä veden sijasta dashilientä. Dashista ja katsuobushista asiaa esim. täällä!

Lisäksi:

katkarapuja ja/tai muita mereneläviä (raakana jos mahdollista)

pekonia

erilaisia vihanneksia: pinaattia, ohuelti viipaloitua parsakaalia, pavunituja, raastettua kesäkurpitsaa tms.

Voit hyvin tehdä okonomiyakin pelkästä kaalitaikinasta, kuten me teimme eilen, mutta kuten ruokalajin nimikin ohjeistaa: voit laittaa lettuun lisuukkeeksi ihan mitä haluat. Jos käytät pekonia/mereneläviä, laita ne pannuun ensin, paista hetki ja lisää sitten taikina ainesosien päälle. Pekonin voi jättää pitkiksi siivuiksi, niiden avulla lätty pysyy kääntäessä paremmin kasassa. Koska ystäväni eivät omista paistolevyä, paistoimme lettumme ihan peruspaistinpannussa. Okonomiyaki saa olla aika tuhti, jopa yli sentin paksuinen. Kun letun keskiosaan alkaa nousta pieniä ilmakuplia, ja reunat ovat selvästi ruskistuneet, on aika kääntää lätty! Tässä hommassa kaksi paistinlastaa ovat tarpeen.

Tarjoiluun:

kourallinen katsuobushi hiutaleita

japanilaista kewpie majoneesia

okonomiyakikastiketta

aonoria (norilevähiutaleita)

garia (pikkelöityä inkivääriä)

Kun okonomiyaki on paistettua rapean ruskeaksi molemmin puolin, on aika syödä! Okonomiyaki tarjoillaan perinteisesti japanilaisen kewpie-majoneesin sekä okonomiyakikastikkeen kera – kastikkeet pursotetaan letun päälle koristeelliseksi ristikoksi. Lisäksi päälle murennetaan keko bonitohiutaleita sekä norilevää. Pikkelöityä inkivääriä, tai jopa chilikastiketta lisätään usein myös. Japanissa okonomiyaki paistetaan pöydässä, ja jokainen kokoaa ja paistaa oman lettunsa paistolevyllään. Me vuorottelimme lieden ääressä, ja jaoimme teoksemme!

ps. Natto-ohje on työn alla! Ystäväni Marko on melkoinen ihmemies, kun lähti tekemään sitä itse, enpä voi muuta sanoa. Jahka saan häneltä ohjeen, pistän sen hänen luvallaan tänne jakoon – jos vaikka joku muukin uskaltautuisi kokeilemaan!