Kotimainen okra, mikä löytö!
Okraa!
Olen niitä ihmisiä, jotka rakastavat ruokakaupassa haahuilua. Jos haluan ”tehdä jotain kivaa”, etsiydyn mahdollisimman hyvin varusteltuun ruokakauppaan tai erilaisiin etnisiin marketteihin ja vain kiertelen ihmettelemässä kaikkea jännää mitä niistä löydän. Shoppailu muuten ei minua ajanvietteenä niin kiinnosta, mutta ruokaostoksia voin fiilistellä milloin vaan!
Taannoin eteeni osui tilaisuus tutkiskella Triplan ruokakauppatarjontaa ja voi mikä onni – sieltähän löytyi kotimaista okraa! Rakastan okraa ja syön sitä hurjan mielelläni aina kun sitä eteeni maailmalla tai ravintoloissa on sattunut. Muodossa kuin muodossa! Tuoretta okraa ei kuitenkaan Suomessa hirveän helposti saa käsiinsä, saatikka sitten kotimaista. Niinpä kannoin erittäin tyytyväisenä paketin näitä aarteita kotiin ja harmittelin vielä miksen ostanut samantien useampaa.
Kotimainen okra
Okra on vihreä kotahedelmä joka on kotoisin tropiikin alueelta. Wikipedian mukaan sitä ei voi viljellä Suomessa, mutta Wikipedia taitaa nyt olla vähän aikaansa jäljellä 😀 Kouvolan Aurinkotarhat ovat nimittäin tässä selvästi onnistuneet, kun voin heidän kasvattamaansa okraa kerran kaupasta kotiin kanniskella. Tästä itseasiassa uutisoitiinkin jo parisen vuotta sitten ja muistan bonganneeni ilouutisen tuolloin Satokausikalenterin kanavassa. Näin kauan silti kesti, ennenkuin sain näitä ”neidon sormia” kätöseeni (okra kulkee myös nimellä ”lady’s fingers”).
Okran kotahedelmä on n. 10 sentin pituinen uurteinen sormea vähän paksumpi jötikkä joka on täynnä pieniä suussa poksahtelevia siemeniä sekä kasvilimaa. Tuo limaisuus on monelle ehkä se hankala juttu okran suhteen, mutta itseäni se ei haittaa missään määrin. Okraa voi syödä raakana tai nopeasti kypsennettynä jolloin ”limaisuus” jää vähäiseksi, tai sitten sitä voi haudutella pitkään silkkisen pehmeäksi herkuksi, joka saostaa ruuan johon se on lisätty. Okran maku on mieto ja raikas, ehkä hieman kesäkurpitsamainen ja ainakin minusta parhaimmillaan nopeasti paistettuna! Verrattuna etnisistä marketeista joskus bongaamaani tuontiokraan kotimainen okra on ihanan tuoreen ja virheettömän näköistä. Okrassa saattaa joskus olla hieman munakoison tapaan kitkeryyttä, mutta näissä en sitä maistanut lainkaan!
Okraa ei tarvitse juuri valmistella ruuanlaittoa varten – sille riittää pesu ja kuivaus sekä kärjen ja tyven pois napsaiseminen. Okran voi kypsentää kokonaisena tai viipaleina tai pitkittäin puolitettuna ja se on tärkeässä roolissa eri ruokakulttuureissa ympäri maailman. Se olisi ehdottomasti tärkeässä roolissa myös minun keittiössäni, kunhan vaan okra vallottaisi tätäkin maata niin että sitä olisi runsaammin saatavilla!
Okra stir fry
Okralle sopii minusta tosi hyvin pikapaistaminen kuumalla pannulla stir fry -tyyliin. Mausteeksi riittää hyvin valkosipuli, loraus soijaa ja hieman chiliöljyä! Sadan gramman paketteina myytävä kotimainen okra ei kovin runsaaksi ateriaksi kahdelle riitä, mutta jaoimme tämän herkun pienenä välipalana kuitenkin. Seuraavalla kerralla ostan sitten suoraan sen parisen pakettia… olisin nimittäin voinut mielelläni myös syödä kaiken itse.
Alapuolinen ohje perustuu löyhästi kiinalaiseen tapaan tehdä yksinkertainen kasvis stir fry. En todellakaan ole mikään stir fry ekspertti, mutta aiheesta voi lukea englanniksi esim. Wok’s of Life -blogista sekä Omnivore’s Cookbook -blogista. Tekniikkaan kuuluu paistoöljyn maustaminen esim. valkosipulilla, chilillä tai muilla mauisteilla ennen varsinaista paistamista ja tähän tapaan kokatut vihannekset ovat yksinkertaisuudessaan ihania! Tykkään lisätä pannuun paistamisen loppuvaiheella pienen tilkan Shaoxing-viiniä, joka tuo annokseen aavistuksen makeutta, muuten mausteeksi riittää minulle valkosipulin ohella soija. Tiedän että Shaoxing-viiniä on Suomessa hieman vaikea löytää, joten sen voi jättää toki pois tai halutessaan korvata kuivalla sherryllä 🙂
Paistettu okra
1-2:lle
100 g okraa
1 reilun kokoinen valkosipulin kynsi
n. 1 rkl korkeaa kuumuutta kestävää kasviöljyä
n. 1 rkl vaaleaa soijaa
(n. 1 rkl Shaoxing-viiniä tai kuivaa sherryä)
maun mukaan Lao Gan Ma -chili crispiä tai chiliöljyä
Pese ja kuivaa okra. Leikkaa tyvet ja palkojen kärjet pois ja viipaloi okra reilun sentin pituisiin pätkiin. Kuori ja viipaloi valkosipulin kynsi, mutta älä viipaloi sitä super ohueksi – ohuenohuet siivut palavat tässä hommassa liian helposti! Kuumenna öljy paistinpannussa tai wokissa hyvin kuumaksi ja kippaa valkosipuli pannuun. Paista puolisen minuuttia kokoajan sekoitellen jotta valkosipuli antaa paistoöljylle makua, lisää sitten okra pannuun. (Öljyn saa mielellään sihistä vihannesten osuessa pannuun, mutta mikäli pannu alkaa savuamaan alenna lämpöä vähän.)
Paista sekoitellen muutama minuutti, kunnes okra on napakan kypsää ja valkosipuli kullanväristä. Varo polttamasta valkosipulia! Lisää pannulle sitten soija ja Shaoxing-viini/kuiva sherry (mikäli käytät). Sekoita hyvin ja kippaa paistettu okra sitten tarjoilukulhoon. Mausta annos chiliöljyllä tai Lao Gan Ma -chilicrispillä ja tarjoile heti!
Onko kotimainen okra sinulle tuttu raaka-aine?
Ps. Liemessä -blogissa on kattava vinkkilista okran käyttöön – suosittelen lukaisemaan sen läpi jos okra alkoi kiinnostamaan!
Noora sanoo
Vau, enpä tiennyt, että okraa voi kasvattaa Suomessa! Söimme sitä usein Ugandassa asuessa, mutta olisi kiva taas päästä kokeilemaan.
Juulia sanoo
Eikö olekin mahtavaa ☺️ Toivottavasti tätä osuu kohdallesi ja pääset verestämään muistojasi! Tuontiokraa voi myös koittaa bongata aasialaisiin elintarvikkeisiin erikoistuneista kaupoista, pakasteena sitä löytyy sitten viimeistään ainakin ☺️
korhonen mirjami sanoo
Osuin sivullesi miettiessäni uuden keittiömme väriä OKRA. Ihania asioita sivullasi vaikka en jouda ees
netissä roikkumaan. Vasta muutettu ja älypuhelimessa ei ees netti toimi. Varmasti kokeilen ruoka-aineena.
Oon syöny joskus nuorena ulkomailla.
Eikka Kettunen on miun mies.
Juulia sanoo
Hei Mirjami! Onpa kiva kuulla että sivuilta löytyi jotain kivaa tutkiskeltavaa, vaikkei keittiön väriä löytynytkään 🙂 Jos vastaan tulee okraa ruoka-aineena niin kannattaa kyllä kokeilla! Sillä on hauska koostumus, joka ei tosin ehkä ole ihan jokaisen makuun. Mutta kokeilemallahan se selviää ja jos se maisui aikoinaan niin varmasti edelleenkin! Onnea uuteen kotiin teille molemmille!