Kylmä portulakkakeitto

Kylmä portulakkakeitto surautetaan mm. jugurtista, avomaan kurkuista ja vihannesportulakasta.

Portulakka, oi portulakka!

Siitä asti, kun tutustuin syötävään mehikasviin nimeltä portulakka, olen ollut siihen niinsanotusti koukussa. Tiedostan, että meneillään on uuden herkkuni sesonki. Niinpä alitajunnassani on jatkuvasti halu kipittää takaisin Itiksen Alanya Marketiin ostamaan lisää portulakkaa, ennen kuin sesonki loppuu!

Kirjoittelin teille portulakasta viime viikolla, ja sen jälkeen olen käynyt hakemassa sitä jo kahdesti – ja luulen, että se on käytävä taas ihan lähipäivinä. Kuten arvata saattaa, portulakkareseptit ovat tässä huushollissa nyt kovasti tapetilla! Portulakka on siitä mielenkiintoinen raaka-aine, että sitä on kerätty syötäväksi ja viljelty eri puolilla maapalloa jo pitkään. Niinpä reseptiikkaakin löytyy jos johonkin lähtöön.

Vihannesportulakka on Suomessakin pitkään tunnettu viljelykasvi!

Portulakkaa käytetään mm. Meksikossa (jossa sitä kutsutaan nimellä verdolagas), Välimeren maissa ja Lähi-Idässä, Intiassa ja Malesiassa, jossa kasvin ravintoarvoista on tehty tutkimustakin. Portulakka kasvaa tietyissä maailmanosissa runsaasti villinä ja ymmärtääkseni ihan riesaksi asti, mutta sitä myös viljellään varta vasten ravinnoksi. Suomessakin portulakkaa on viljelty viime vuosisatoina, mutta sittemmin vihannesportulakka on jäänyt täällä viljelyskasvina unholaan. Voisikohan joku alkaa viljelelmään sitä taas uudelleen? Ostaisin! Tai vaihtoehtoisesti voin tulla kitkemään niitä kasvimaita missä portulakka aiheuttaa hankaluuksia 😀

Toistaiseksi omat kokkailukokeiluni ovat sijoittuneet makukartalla lähinnä Välimeren suunnalle: olen tehnyt portulakkasalaattia fetan, oliivien ja vihannesten kera ja portulakkapestoa, joka valmistuu hujauksessa portulakkaa, valkosipulia ja cashewpähkinöitä yhteen surauttaen. Sain myös muutaman perinteisen turkkilaisen portulakkaa pääraaka-aineenaan käyttävän meze-ohjeen Instagram-ystävältäni Zeynapilta, mutta niistä lisää myöhemmin! Turkkilaisista mauista inspiroituneena syntyi kuitenkin tämänpäiväinen kylmä portulakkakeitto. Se on käytännössä jugurttipohjainen kylmä kurkkukeitto, johon vain lisätään kirpeä ja raikas bonus eli portulakka. Helppo, nopea ja virkistävä kesäruoka siis!

Raikas portulakkakeitto on ihanaa sellaisenaan, mutta lisää ruokaisuuttaa ja tekstuuria siihen saa, kun sen tarjoilee saksanpähkinöiden kera. Ekstravirkistävän keitosta saa, kun sen viimeistelee muutamalla jääkuutiolla!

2:lle

2-4 avomaankurkkua

1 pieni valkosipulin kynsi

n. 2½-3 dl vihannesportulakkaa* (n. 70-80g)

1 dl turkkilaista jugurttia

2 rkl neitsytoliiviöljyä

puolen sitruunan mehu

1 kevätsipulin varsi

maun mukaan suolaa ja vastarouhittua mustapippuria

n. ¼ tl sokeria

yrttejä maun mukaan: tilliä, rakuunaa, basilikaa, persiljaa…

(1 pieni jalapeño tai muu mieto chili)

Tarjoiluun:

n. 4 rkl pieneksi kuutioitua avomaankurkkua

kourallinen vihannesportulakkaa

n. 2 rkl rouhittua saksanpähkinää

neitsytoliiviöljyä

vastarouhittua mustapippuria

(jääpaloja)

*Jos et saa käsiisi portulakkaa, voit hakea samaa makua esim. ketunleivällä ja/tai suolaheinällä. Voit myös kokeilla keittoon portulakan sijasta vesikrassia, jonka maku ei ole tokikaan samalla tavalla kirpeä kuin portulakan, mutta joka muuten sopii tähän yhtälöön hienosti 🙂

Valmista ensin portulakkakeitto:

Kuori ja paloittele avomaankurkut (jos ne ovat isoja tarvitset kaksi, jos pienempiä niin 3-4). Ota yhdestä kurkusta muutaman sentin pätkä sivuun ja kuutioi se pieneksi tarjoilua varten. En itse poista kurkusta siemeniä, niiden keittoon tuoma neste on minusta tässä tapauksessa hyvä juttu!

Kuori ja viipaloi valkosipulin kynsi, purista sitruunanpuolikkaasta mehu ja siisti portulakka: pese ja kuivaa se huolella, poista paksut varret ja nuutuneet lehdet. Käytä ruokaan paksuista portulakoista siis vain lehdet, nuoremmista kasveista voit käyttää varretkin. Ota osa portulakasta sivuun tarjoilua varten.

Soseuta avomaankurkku, portulakka, valkosipuli, sitruunanmehu ja turkkilainen jugurtti. Soseuta mukaan vielä pätkä kevätsipulin vihreää vartta sekä haluamiasi yrttejä – meillä keittoon on sujahtanut hieman tilliä sekä rakuunaa, mutta vain muutama pieni oksa kutakin, että portulakan maku pääsisi keitossa edelleen oikeuksiinsa. Mukaan voi soseuttaa myös hieman tuoretta chiliä; ainakin jalapeño toimii tässä mielestäni hyvin! Mausta keitto suolalla, vastarouhitulla mustapippurilla sekä ripauksella sokeria ja lorauksella oliiviöljyä. Sekoita tasaiseksi. Nosta keitto peitettynä jääkaappiin tekeytymään tai tarjoile heti!

Tarjoilu:

Tarjoile portulakkakeitto saksanpähkinärouheen, kurkkukuutioiden, portulakan ja oliiviöljylorauksen kera. Itse rouhin pinnalle vielä hieman mustapippuria ja jos päivä on kuuma, voi keiton tarjoilla muutaman jääkuution kera! Jos et tarjoile keittoa heti sen tekemisen jälkeen, surauta keitto vielä ennen tarjoilua kuohkeaksi ja vaahtoavaksi esim. sauvasekoittimella.