Kaupallinen yhteistyö Urtekram ja Asennemedia
Trenditietoiset ruokaharrastajat eivät ole viime aikoina voineet välttyä kukkakaaliwingseiltä – enkä suinkaan ole mikään poikkeus. Vaikkei näitä herkkuja vielä avocadopastan tyyliin lööpeissä ole näkynytkään, ei tarvitse kuin vilkaista Instagramin tai Pinterestin ruokaihmisten syötteitä ja ne putkahtavat kohta jostain ruutuun. Osa porukasta hehkuttaa kukkakaaliwingsejä niin hyviksi, että ne menisivät läpi ihan aidoista… mutta niin pitkälle en itse ehkä menisi. Hyvää kasvisruokaa ne kyllä ovat, ehdottomasti.
Välillä ruokasomen kohkaukset osoittautuvat ainakin omassa keittiössäni flopeiksi (esim. ramenburgerin olen jo unohtanut täysin) – jotkut somehitit (vihersmoothiet, lehtikaalisipsit ja jopa se turkasen avocadopasta) sen sijaan ansaitsevat pysyvän paikkansa repertuaarissani nopeasti. Kukkakaaliwingseille ennustan loistavaa tulevaisuutta keittiössäni, niin tiuhaan niitä on tullut tänä talvena paisteltua.
Ruokailmiö, jonka seuraksena vetäisen huomaamattani kokonaisen kukkakaalin iltapalaksi, on ilmiö, jota edistän mielelläni: onhan se oma kontribuutio tähänkin trendiin siis luotava. Olen testaillut kukkakaaliwingseistä muutamiakin erilaisia versioita, mutta eniten toistoa on kotonani saanut perinteisiä barbeque chicken wingsejä imitoiva, mausteisella kastikkeella kuorrutettu reseptini. Pelkistettyä suola & viinietikka-versiota suosittelen testaamaan myös, sekä Asennekollegani Ainon ihania maapähkinävoiwingsejä.
Kukkakaaliwingsien myötä kotonani on muuten tänä keväänä nähty myös ihan niitä aitoja wingsejä. Maistoin kanansiipiä ensimmäistä kertaa vasta viime keväänä Mustacho’sissa (joka piti tuolloin majaa Helsingin Jalkapallopubissa). Mustacho’sin wingsit olivatkin sitten sen verran omaa luokkaansa, että entisestä kasvissyöjästä tuli hetkessä siipikäännynnäinen.
Ihan mitkä tahansa wingsit eivät minulle kuitenkaan kelpaa – lötköt ja rasvaiset tahmawingsit jätän suosiolla tilaamatta, ja tietysti sitä mieluiten söisi luomukanaa. Mistähän ravintoloista sellaisia hyviä, rapeita, meheviä ja luomuja saisi, kertokaa ihmeessä jos tiedätte! Kasvisversiota kokeiltuani tulikin tarve kokeilla siipiä ihan niiden siipienkin parissa, mikä on tavallaan ihan loogista: onhan se hyvä tietää mitä sillä kukkakaalilla pyritään matkimaan. Aika hyvät wingsit olenkin kotioloissa mielestäni saanut aikaan, mutta niistä lisää lähitulevaisuudessa… tänään kokataan kukkakaalia ♥
Tämänkertaisen Urtekram-yhteistyöjuttuni aiheena on mausteet. Urtekramin mausteet ovat kaikki luomulaatuisia, joten mausteita ei keinolannoiteta – yrtit kasvavat kooltaan pienemmiksi, mutta maultaan sitäkin suuremmiksi. Väriaineet ja maunvahventeet näistä purkeista on jätetty luonnollisesti pois; purkeissa on vain maustetta itseään. Purnukka on mietitty fiksusti valoa läpäisemättömäksi, jolloin maut säilyvät pidempään tuoreina ja voimakkaina, lisäksi purkki on sen kokoinen, että teelusikka mahtuu sisään ongelmitta. Siitä itseasiassa erityispisteet – useamman kerran mausteet mitan sijaan pöydälle levittäneenä kiitän moisen yksityiskohdan huomioimista!
Kukkakaaliwingseihin mausteinen meininki sopii erinomaisesti, joten tilaisuus trendikkään kukkisreseptini julkaisulle on varsin luontevasti tässä. Lakritsi loistaa tämän mausteisen soossiin tähtenä, muiden mausteiden säestäessä taustalla. Jollette ole vielä yhdistäneet kukkakaalia lakritsiin, niin kokeilkaas ihan muissakin yhteyksissä, yhtälö toimii erittäin hyvin!
Totesin tätä reseptiä kirjoitellessani, että Urtekramin tuotevalikoima on niin kattava, että lähes kaikki tarpeellinen ohjettani varten löytyy Urtekramilta. Kun kyseessä on tuotemerkki, jonka arvomaailma sopii omaani, ei tarvitse kaupassa juuri pohtia minkä purkin käteensä poimii: luomua ja reilua mulle, aina kun mahdollista kiitos! Lisäksi reseptistä tuli kuin huomaamatta niin maidoton, munaton, kuin gluteenitonkin, mikä on minusta reseptille kuin reseptille yleensä plussaa – tätä naposteltavaa uskaltaisinkin tarjota melkeinpä seurueessa kuin seurueessa.
Kukkakaaliwingsit 2:lle (naposteltavaksi tai lisukkeeksi)
vegaaninen
400 g (luomu)kukkakaalia ja/tai romanescoa
taikinaan:
1,5 dl luomu täysjyväriisijauhoja
1,5 dl vettä
¼ tl jauhettua luomu mustapippuria
½ tl himalajansuolaa
Kastikkeeseen:
1 salottisipuli
3 valkosipulin kynttä
1 jalapeno / mieto chilipaprika
2 rkl oliiviöljyä
1 rkl luomuruokosokeria
½ tl luomu inkivääriä
½ tl luomu sinappijauhetta
½ tl aito luomu kanelia
½-1 tl luomu lakritsijauhetta
¼ tl luomu jauhettua mustapippuria
½ tl suolaa
1 tl savupaprikaa
¾ dl sokerikokista (luomua jos suinkin jostain löydät)
2 rkl luomuomenasiiderietikkaa
1,5 dl paseerattua luomutomaattia
(muutama roiskaus tabascoa)
(½ dl viskiä …jota oikeasti löytyy luomuna… mutta johon mulla ei ainakaan vielä ole varaa)
Jaa kukkakaalin kukinnot suupalan kokoisiksi paloiksi (varren voit käyttää johonkin muuhun tai rouskutella sellaisenaan, tähän sitä ei tarvita). Sekoita taikinan ainekset vellimäiseksi seokseksi ja anna turvota hetki. Pyörittele kukkakaalin kukinnot taikinassa niin, että ne peittyvät siihen kauttaaltaan. Asettele kukkakaalit leivinpaperoidulle uunipellille ja paista 225 asteisessa uunissa keskitasolla n. 20 minuuttia, tai kunnes taikinointi saa hieman väriä ja on kauttaaltaan rapea. Voit kääntää kukkakaalit kerran paistamisen aikana.
Laita kastike tulille kukkakaalien paistuessa. Silppua sipuli, chili ja valkosipuli ja kuullota niitä öljyssä pinnoitetussa kasarissa miedolla lämmöllä muutama minuutti. Lisää ruokosokeri ja nosta lämpöä hieman, jotta sipuli karamellisoituu. Varo polttamasta sipulia!
Lisää kasariin kaikki mausteet lakritsijauhetta lukuunottamatta ja paista vielä hetki, niin että mausteet alkavat tuoksumaan. Lisää sitten tomaatti, kokis, etikka sekä viski, mikäli sitä käytät (suosittelen!) ja sekoita kastiketta huolella. Anna soossin porista vielä kymmenen minuuttia. Ota kasari liedeltä ja soseuta kastike. Tarkista suola, lisää halutessasi myös vielä hieman tulta tabascon voimalla. Lisää sitten lakritsijauhe: lisää sitä vähän kerrallaan sekoitellen ja välillä maistellen, kunnes makua on omasta mielestäsi sopivasti.
Kun kukkakaalit ovat saaneet rapeutta ja väriä, ota ne uunista ja pyörittele ne kauttaaltaan mausteisessa kastikkeessa. Laita kukkakaalit sitten uuniin vielä n. 10-15 minuutiksi; käännä kukkikset kerran paistamisen aikana. Rapeammasta tykkäävät voivat nostaa pellin tässä vaiheessa ylätasolle, tahmean ystävät jättävät sen keskitasolle ja paistavat kukkiksia ehkä hieman lyhyemmän aikaa.
Tarjoa kukkakaaliwingsit esim. ruohosipulilla ja sitruunalla maustetun kermaviilin tai ranskankerman(tyyppisen kauravalmisteen) kanssa 🙂
Ps. Kurkatkaas muuten toisen Asennekollegani Wellberries -blogin Tuulian maustejuttu: rosmariini-palsternakkaranskikset kookos-kurkumamajoneesilla. UUH!
Anna sanoo
Tästä tulee kyllä mielenkiintoinen kokeilu! Varsinkin se laku askarruttaa mutta odotan innolla kokeilemista 🙂 Kiitos paljon kivasta blogista ja noi mausteet oli kiva uutuus! Löytyykö ne kaupasta siis ihan maustehyllystä vai pikemminkin luomo- tai muusta hyllystä?
Juulia sanoo
Laku voi olla vähän jännä siinä mutta itse ainakin olen täysin myyty yhtälölle 🙂 Kiitos palautteesta! Mausteita olen joissain kaupoissa nähnyt ihan omassa hyllyssään muiden Urtekram-tuotteiden kanssa, välillä taas maustehyllyssä. Riippuu varmaan kaupasta!
Noora sanoo
Moikka,
en oo ihan ajanhermolla kun nyt vasta ajattelin itse tehdä kukkakaaliwingsejä. Selailin kuitenkin eri ohjeita ja monessa kukkakaalit pyöritetään suoraan marinadissa kun tässä sinulla on taikina ensin (jota ei monessa ohjeessa ole ollenkaan). Osaatko sanoa, miten lopputulos eroaa näiden vaihtoehtojen välillä?
Kiitos jo etukäteen 🙂
Juulia sanoo
Taikinointi luo kukkikseen huokoisen pinnan, johon marinadi tarttuu hyvin, sen vuoksi suosin sitä. Monesti maustan sen taikinan jo niin vahvasti, etten pyörittele taikinoituja ja rapeaksi paistuneita kukkakaaleja enää lainkaan missään soosseissa ja jatka paistamista, dippaan ne vaan johonkin kastikkeeseen syödessä.
Toki ne kukkakaalit voi pyöritellä vain marinadissa ja paistaa sellaisenaan, hyvää tulee niinkin. Itse pyrkisin tuolloin tekemään marinadista mahdollisimman paksun ja tahmean, jotta se ei valu kaalien päältä paistettaessa pois. Kukkakaalit voisi ehkä myös jauhottaa ennen marinoimista sen soossin tarttumisen edesauttamiseksi?
Onnea matkaan kokeilujen kanssa! Hyviähän näistä tulee monella eri keinolla 🙂