Vaimomatskuu 11 v.
Kääk! Vuosi on taas vierähtänyt ja tämä ruokablogi täyttää nyt jo 11 vuotta!!! Luulisi että tässä vaiheessa blogin pyörittämistä merkkipäivää osaisi jo ennakoida, mutta ei. Aina se onnistuu yllättämään! Blogisynttäreiden viettäminen tavalla tai toisella tuntuu silti merkitykselliseltä, sillä aika harvaa asiaa olen jaksanut elämässäni ylläpitää näin pitkäjänteisesti. Samalla tämä aika vuodesta on aina järkyttävän kiireinen…
Koska varautuminen blogisynttäreihin on siis jäänyt taas viimetippaan, jaan teille juhlan kunniaksi kirjoitushetkellä eilisen ex tempore jääkaapin tyhjennysreseptin spontaaneine kuvineen! Tämä väsäämäni kimchi gazpacho osoittautui nimittäin niin hyväksi, että eipä sitä voi olla jakamattakaan. Lisäksi pääsette piipahtamaan mukanani Turkuun, jonne olen parhaillaan matkalla vuorokaudeksi. Resepti ja kuvat ovat onnekkaasti kasassa, mutta kirjoittelulle ei tunnu löytyvän aikaa muuta kuin täältä bussista 😀
Jos kotimaanmatkailu ei kiinnosta, klikkaa itsesi tästä suoraan kimchi gazpachon reseptiin!
Seuraavat kappaleet sisältää kuvailua Sugar Helsingin ja Logomon järjestämältä PR-reissulta, jolla niin matka, majoitus kuin ateriatkin tarjottiin mukanaolijoille.
Puolivälissä Helsinkiä ja Turkua / 22.8.2024
Kirjoittelen tätä tosiaan siis tällä hetkellä PR-reissulla bussissa, matkalla kohti Turkua ja Logomon immersiivistä MOVE•5D fine dining illalliselämystä. Tällaiset yön yli kestävät tilaisuudet ovat harvinaista herkkua päivätöiden ohella, mutta minähän olen parhaillaan opintovapaalla! (Olen ollut jo vuoden!!!) Odotan tosi mielenkiinnolla tätä moniaistiseksi elämykseksi luvattua illallista, jonka aikana ei saa käyttää kännykkää. Siis PR-tilaisuus, jota ei voi kuvata, vaan saa keskittyä nauttimaan? Sign me up anytime 🌝 En tiedä illallisesta tässä kohtaa juuri muuta, enkä oikeastaan halua tietääkään. Introvertille tällaisille pitkille ja intensiivisille reissuille lähtemisessä on jo tarpeeksi jännitystä ilmankin!
Puolivälissä Turkua ja Helsinkiä / 23.8.2024
No huh huh. Takana on aikamoinen vuorokausi! Saavuttuamme Turkuun söimme lounasta hotellillamme Turun Seurahuoneella ja sitten tykitettiin vauhdilla läpi Kakolanmäki. Oli todella kiinnostavaa nähdä esimerkiksi Hotelli Kakolan sisälle, kun edellinen visiitti samoihin tiloihin Valtio+ näyttelyyn vuonna 2015 näytti tältä! Eipä olleet sellit silloin vielä aivan yhtä mukavan näköisiä kuin nyt… Kaukana siitä! Piipahduksen Kakola Brewing Company / Perso Soda -kodissa olisi voinut kestää pidempäänkin. Tykkään KBC:n Atelier-sarjan kokeellisista oluista tosi paljon ja Perso on niitä harvinaisia limonaadeja mitä lainkaan edes ostan. Sopivan hapan ja raikas, eikä lainkaan liian makea!
Tarina ruuasta ja rakkaudesta
En halua paljastaa Logomon immersiivisestä illallisesta liikoja, koska iso osa elämystä on taatusti sen yllätyksellisyys. Mutta sanotaanko niin, että olisin todella hämmästynyt, jos jollakulla tilan yhteiseen pitkään pöytään istujalla olisi jo entuudestaan tällainen ruokailukokemus historiassaan! Pohjoismaiden Michelin Gaalan tarjoiluista viimevuodet vastanneen Kristian Karnellin loihtimassa 12-ruokalajin menussa jokainen annos oli ensinnäkin huikean maukas, mutta myös kaunis kuin koru. Kyllä siinä kännykkä poltteli laukussa näiden annosten ikuistamista! Siitä huolimatta oli ihanaa nauttia näistä makuelämyksistä ilman dokumentointipaineita!
Koska kyseessä oli PR illallinen, saimme kuin saimmekin lopulta kuvata muutaman annoksen omin kätösin. Lisäksi pöytiin oli varattu useampi Instax-kamera hetkien taltioimista varten 🙂
Illallisen tarinallinen osuus tilaan heijastettuine maailmoineen rytmitti ja rakensi aterian kulkua omalla tavallaan. En ole näytelmäkriitikko, mutten arvioisi tätä esitystä ehkä kovin korkealle taiteellisesti. Se tuki kuitenkin hauskasti aterian kulkua, mikä varmasti oli tarkoituskin. Erityiskiitokset ansaitsee ehdottomasti sommelier! Juomaparitukset olivat läpi aterian ilahduttavia ja holittomat juomat oli selvästi mietitty aivan yhtä perusteellisesti kuin viinitkin. Mukana oli useampi natuviini, mistä olen itse aina fiiliksissä. Monellehan natu ei kuitenkaan uppoa. Näillä valinnoilla mieli voisi kuitenkin muuttua!
Makeaa mahan täydeltä
Niin herkullinen kuin illallinen olikin, tilanne muuttui itselleni hankalaksi viisiosaisen jälkiruokasetin kohdalla. En ole makean ystävä ja lykkään ravintoloissa aina jälkkärit maistiaisen jälkeen puolisolleni. Nyt se ei luonnollisesti ollut mahdollista ja mahakin oli jo pinkeänä koko päivän kestäneestä kestityksestä! Väistämättäkin siis näistä aterian viimeisistä suupaloista jäi useampi itseltäni kesken, mikä tuntui tosi pahalta. Jälkkärit olivat nimittäin erinomaisia – ja se on paljon sanottu ihmiseltä, joka ei lähtökohtaisesti oikein tykkää jälkkäreistä! Hankalaksi monelle osoittautuu varmasti myös tämän illallisen hintalappu: illallisen hinta juomineen on 289 € henkilöltä.
Kun päivä oli niin kovin täynnä ohjelmaa ja elämyksiä, meni yö oikeastaan pitkälti niitä prosessoidessa. Unet jäivät tyngäksi ja maha oli vielä aamullakin niin täynnä että aamiaisella maistui vain hedelmät ja kahvi (lue: tripla espresso)… Nyt kun bussi rullaa takaisin kohti Helsinkiä ja yritän saada tätä juttua taas edistettyä, haluaisi Nukkumatti vihdoinkin liittyä seuraan. Tulisitko ystävällisesti takaisin illalla? Nyt ei ole sopiva hetki kiitos vaan!
Lisää reissun tunnelmia tässä Instassa julkaisemassani videossa!
Jälkisanat
Olipa hauskaa piipahtaa Turkuun – mutta myös kirjoitella blogipostausta tälleen päiväkirjamaisesti. Vähän samaan tapaan kirjoittelin aikoinaan tämän olutjutun ja siitä tuntuu olevan vähintään 20 vuotta! 😂 Bussissa tuli kirjoittelun lomassa myös juteltua vierustoverini Liisan kanssa ( Makeaa.fi ) – olen monesti kirjoitellut Liisan kanssa Instagramissa, mutta tavattu ei oltu kuin vasta nyt! Kun kerroin näpytteleväni matkalla tätä 11-vuotisjuttua, päädyimme yhdessä muistelemaan blogiemme alkuaikoja. Sain hyvää perspektiiviä näihin pohdintoihin, sillä hänen bloginsa on jo täysi-ikäinen! Saas nähdä pääsenkö itse vielä siihen pisteeseen asti… Just nyt tuntuu siltä, että vielä jaksaa vääntää, käyttää sisällöntuotantoon aikaa ja maksaa blogista vuosittain aiheutuvat kulut, vaikka kaupalliset yhteistyöt ovat tältä sivustolta jääneet pitkälti pois. Rahastahan en tätä toisaalta ikinä ole tehnytkään!
Mietin aina tämän vuosipäivän korvilla, miten sattumanvaraisesti elämä tämän harrastuksen syliini heitti. Blogini syntyi aikoinaan hyvin spontaanin päätöksen seurauksena ja tämä päätös on muokannut elämäntapaani ja ajankäyttöäni nyt jo yli vuosikymmenen. En blogia aloittaessa lukenut blogeja, enkä oikeastaan lue edelleenkään. Kaikkien näiden vuosien jälkeen en oikeastaan tiedä, kuka näitäkään juttuja lukee. Ja suoraan sanoen parempi niin, sillä jos ajattelen että joku lukee tämän tekstin, en saa kirjoitettua mitään. Kun joku kertoo lukeneensa, yllätyn aina iloisesti ja samanaikaisesti olen kauhuissani: mitähän siihen juttuun tulikaan oikein laitettua?
(ruoka)päiväkirja
Oikeastaan jokainen tänne naputtelemani ajatus onkin vähän kuin päiväkirjamerkintä: kirjoitan muistiin asioita joista olen tietyn reseptin kohdalla ollut kiinnostunut ja mitä olen sen yhteydessä ajatellut. Melko tiukasta aihepiirin rajaamisesta huolimatta palatessani vanhoihin juttuihin ne vievät minut aina hyvin tehokkaasti jutun kirjoittamishetkeen. Välillä siitä on iloa, välillä vähän vähemmän – elämähän ei todellakaan nimittäin aina ole ruusuilla tanssimista! (Ellei ajattele ruusuja kirjaimellisesti piikkeineen…) Ruoka ja kokkailu on silti ollut läpi kaikkien vuosien voimauttava ja iloa tuova asia arjessani. Niin toivon sen olevan teillekin! Siksipä tähänkin vuosipäiväjuttuun on ympättävä yksi resepti. Kyseessä on tosiaan kimchi gazpacho, jonka surautin meille kevyeksi päivälliseksi viime viikolla!
Kimchi gazpacho
Kipinä pyöräyttää kimchi gazpacho syttyi taannoin Instaa skrollatessa. Tällä nimellä varustettu keitto vilahti syötettä skrollatessa ohi ja vaikken pysähtynyt tutkimaan julkaisua sen tarkemmin, porautui yhtälö kimchi + gazpacho mieleeni: NEROKASTA! Kun kotoa sitten sattui löytymään sekä kimchiä että tomaatteja, oli makupari pistettävä testiin. Halusin kokeilla minkälaiseksi kimchi gazpacho muodostuu kun ideoin reseptiä eteenpäin itse, joten skippasin tietoisesti taustatyön. Tai no, lopputulostahan toki saneli myös se mitä muuta kotoa tuolloin löytyi…
Blenderiin päätyi lopulta yli 1,3 kg hedelmiä ja vihanneksia: kimchiä, tomaattia, avomaan kurkkua, sokerimelonia, punasipulia, jalapenoa ja valkosipulia! Koska kyseessä oli kahden hengen annos, voidaan todeta että tuona päivänä tuli noudatettua pian uudistuvia ravintosiosituksia erittäin hyvin. ”Puoli kiloa päivässä” on nimittäin pian vanhentunut suositus – loppuvuodesta valmistuvien pohjoismaisten ravitsemussuositusten mukaan rehuja pitäisi vetää 800g päivässä. Jos yksi päivän aterioista on tämä kimchi gazpacho, ei suosituksen mukaan syömisessä pitäisi olla suurta ongelmaa! Kimchi gazpacho, olkaa hyvä:
Kimchi gazpacho
Tarvikkeet
- Blenderi / sauvasekoitin
Raaka-aineet:
- 150 g kimchiä (valitse kalaton kimchi jos teet gazpachosta vegaanista)
- 200 g kuorittua avomaankurkkua (tai kasvihuonekurkkua)
- 500 g kypsiä tomaatteja
- 300 g kuorittua sokerimelonia (cantaloupe, piel de sapo, galia, hunajameloni…)
- 1 pieni valkosipulin kynsi
- 1 pieni punasipuli (n. 30 g)
- 1 tuore jalapeno (poista halutessasi siemenet)
- 1 dl ekstra neitsyt oliiviöljyä
- 2 rkl vaaleaa soijakastiketta
- 1-2 tl yuzumehua (tai limetti/sitruunamehua)
- maun mukaan suolaa ja vastarouhittua mustapippuria
Tarjoiluun:
- 50 g tomaattia
- 50 g kurkkua
- 50 g kimchiä
- 1 tuore jalapeno (poista halutessasi siemenet)
- 1-2 palloa burrataa tai mozzarella di bufalaa (jätä pois jos teet gazpachosta vegaanista)
- tuoreita yrttejä maun mukaan (shisoa, minttua, thaibasilikaa, korianteria…)
- 2-4 rkl ekstra neitsyt oliiviöljyä
Ohjeet
Valmistelut:
- Kuori ja pilko meloni, poista siemenet. Kuori myös kurkku (vihreä kuori tekee gazpachon väristä ruskean) ja kuutioi se. Lohko tomaatit neljään osaan ja poista mahdollinen kova kanta. Poista halutessasi jalapenosta siemenet ja silppua se. Kuori ja silppua myös sipuli ja valkosipuli.
- Kuutioi gazpachon tarjoilua varten tomaatti, kurkku, käyttämäsi meloni ja kimchi. Tein itse näistä päällisistä melko pientä kuutioita, mutta toki päälliset voi jättää isommaksikin palaksi tai viipaleiksi.
- Laita blenderiin kimchi liemineen sekä pilkotut vihannekset, sipulit ja meloni. Soseuta tasaiseksi. Valuta oliiviöljy blenderiin samalla kun se pyörii. Lisää myös mausteet! Tarkista maku ja säädä itsellesi sopivaksi. Nosta kimchi gazpacho jääkaappiin viilenemään ja tekeytymään mielellään ainakin tunniksi.
Tarjoilu:
- Annostele keitto kulhoihin. Me söimme tämän määrän kahdestaan päivälliseksi, mutta määrästä saa toki myös alkupalakokoisia annoksia neljälle.
- Nostele keiton päälle burrataa tai bufalamozzarellaa, sekä kurkkua, melonia, tomaattia ja kimchiä. Viimeistele annokset silputuilla yrteillä ja lorauksella ekstra neitsyt oliiviöljyä (noin ruokalusikallinen per kulho).
Huom:
- Muistathan valita kalattoman kimchin kun teet kimchi gazpachoa vegaaneille ja kasvissyöjille! Kimchissä käytetään nimittäin perinteisesti kalakastiketta.
- Kimchi gazpachon makujen tasapainoon vaikuttaa mm. käyttämäsi kimchin happamuus ja tulisuus, tomaattien kypsyys ja käyttämäsi melonin makeus. Kaikkia raaka-aineita kannattaa varata hieman enemmän kuin mitä ohjeeseen on listattu, jotta voit säätää keiton makua omaan makuusi sopivaksi!
- Kimchiä voi käyttää ohjeessa enemmänkin! Itse tykkäsin omassa sopassani siitä, että se ei varastanut maussa pääroolia vaan enemmänkin säesti tomaatteja. Kun keiton päälle lastaa vielä lisää kimchiä, saa syödessä myös tujumpia kimchi-suupaloja!
- Keiton ruokaisuutta voi säätää laittamalla kulhoon enemmän tai vähemmän burrataa tai bufalamozzarellaa. Kuvien annoksissa on puolikas mozzarellapallo per kulho, mutta yhtä hyvin se olisi voinut olla kokonainen! Burratan tai mozzarellan sijaan keiton voi tarjoilla myös laadukkaan fetan kanssa.
- Vegaaniseen versioon lisäisin kuutioitua silken tofua, josta tosin valuttaisin ensin enimmät kosteudet pois. Kotitekoinen cashew-mozzarella olisi varmasti myös ihanaa, kuten myös vegaaninen feta tai chevre. (Esim. Mö chavre & Mö Kreikkalainen!)
Tosi tajusin, että mähän olen aloittanut ruokablogini kimchillä – ihan eka reseptini oli Kimchiplätyt! Hyvin sopii siis kimchiresepti lautaselle näin vuosipäivän korviilla!
Ps. Nyt kun ohje on nyt laadittu ja lisätty blogiin, kurkkasin minkälaisia kimchi gazpachot ovat muiden tekeminä. Hyvin nopeasti kävi selväksi, että en onnistunut keksimään kimchi gazpacho -pyörää uudelleen. Jotain meloniahan niissä on lähes kaikissa muissakin! Muutamassa kurkkaamassani ohjeessa (Esim. The Cultured Collective) gazpachon sekaan blendataan cashewpähkinöitä – niillä keitto saa taatusti paksumpaa rakennetta, että lisää ruokaisuutta! Ehkäpä kokeilen tätä itse seuraavalla kerralla 🙂
Pps. Lisää gazpacho-ohjeita täällä ja vuosipäiväjuttuja täällä!
Vastaa