Karkkikurpitsa, raitajuuri & dukkah

Erilaiset juurekset ovat olleet minulle suurta herkkua lapsesta saakka. Meidän kotona syötiinkin harva se päivä niin lanttua, palsternakkaa, kuin porkkanaakin; ainoa mikä ei minulle kasvuikäisenä uponnut oli juuriselleri. Senkin makuun olen nyt aikuisena kuitenkin ihastunut, erityisherkkuani se on bolognaisessa ja erilaisissa lihapadoissa, sekä mustaleimajuustolla kuorutettuna uunissa käytettynä ♥

Kurpitsaa sen sijaan inhosin. Ei ehkä mikään ihme, kun ainoa kohtaamani kurpitsa oli se koulun ruokalassa tarjottava radioaktiivisen oloinen etikkakurpitsakuutio, jota pakotettiin joka kerralla maistamaan vaikka pelkkä näky aiheutti puistatuksia. Niin sitä makutottumukset kuitenkin muuttuvat, erilaiset kurpitsat kun ovat nykyään minusta aivan ihania – jopa se etikkakurpitsa (kunhan se on tehty hyvin).

Voisin vallan mainiosti syödä rakkaat juurekseni ihan vain sellaisenaan, ja monesti niin teenkin: keitän kattilallisen punajuuria ja pistelen ne poskeeni suoraan kattilasta, jäljelle jääneet kylmänä jääkaapista. Lanttua ja porkkanaa menee raakanakin, niiden rouskutteluun iskee välillä suorastaan himo. Tapa on ilmiselvästi perintöä äidiltäni, joka sinnikkäästi kiikutti minulle ja siskoilleni rehulautasellisia vaikka kesken leikin: varhaiskaalin lehtiä, porkkanoita, kurkunpätkä, lantun lohko, kyssäkaalia… Samanlaisia rehulautasia väsään vieläkin itselleni. Niissä on jotain tuttua ja turvallista ♥

Silloin, kun haluan itseäni oikein hemmotella, lykkään juurekset ja kurpitsan kuitenkin uuniin. Niiden maku syvenee siellä ihanasti ja pinta muuttuu rapean ruskeaksi ja karamellisoituneeksi: paahdettuina kurpitsa ja juurekset ovatkin kuin karkkia! Avittaakseni raaka-aineiden makeutumista ja rapeutumista valutan niiden päälle aina reippaasti sekä jotain maukasta öljyä (kuten vaikkapa saksanpähkinäöljyä) ja jotain makeaa – yleisimmin juoksevaa hunajaa tai suosikkiani vaahterasiirappia.

Paahtunutta makua täydentää minusta ihanasti jonkinlainen pähkinäinen elementti. Monesti uuniin pääseekin siksi myös mantelia, saksanpähkinää tai vaikkapa pinjansiemeniä, välillä myös jotain pähkinäisen aromikasta juustoa. Nyt kun olen uudelleenlöytänyt vuosituhannen alun ihastukseni, joka on iki-ihanan egyptiläisen pähkinä-siemen-mausteseoksen dukkah, on sitä sitten tullut laiteltua vähän kaikkeen. Tämän hetken suosikkikohteita on salaatit, kalan pinta, aamupuuro, sekä erityisesti uunijuurekset ja -kurpitsa.

Uuniin voi lykätä puna- kelta- tai raitajuurien sekä myskikurpitsan lisäksi oikeastaan mitä ikinä mielesi tekee: porkkanaa, bataattia, juuriselleriä, lanttua, palsternakkaa… pääasia on, että raaka-aineet kuorruttaa jollain makealla ja jollain rapealla. Hieman enemmän ateriamaisen tästä melko yksinkertaisesta annoksesta saa, kun uuniin lykkää myös hieman tofua – varsinkin kylmäsavutofu on niin suurta herkkua ihan sellaisenaan, ettei sitä tarvitse mielestäni erikseen marinoida tai maustaa.

Kuvista muuten huomaa varsin selkeästi, mikä on se ainoa ikävä puoli superkauniin ja herkullisen raitajuuren kanssa: sen hehkuvat värit vaimenevat uunissa ruskeiksi, beesseiksi ja oransseiksi, nyyh. Onneksi niiden maku on kuitenkin kaikkea muuta kuin vaimea!

Karkkikurpitsa, raitajuuri & dukkah

1:lle ateriaksi tai 2:lle lisukkeeksi

vegaaninen

3 pientä raitajuurta

puolikas pieni myskikurpitsa

puoli pakettia Jalotofu kylmäsavua

2-3 rkl saksanpähkinäöljyä

reilu loraus vaahterasiirappia

maun mukaan suolaa ja mustapippuria

3-4 rkl dukkah (tai rouhittuja pähkinöitä, manteleita ja/tai siemeniä)

Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Pese raitajuuret huolella ja leikkaa niiden kuiva kanta pois ja kuori ne. Leikkaa pienet raitajuuret puoliksi, vähän isommat neljään lohkoon. Myskikurpitsan voit leikata hieman isommiksi paloiksi; kuoria sitä ei tarvitse.

Viipaloi tofu reilun sentin paksuiksi paloiksi ja taputtele jokainen viipale kuivaksi talouspaperilla. Paloittele viipaleet sitten kuutioiksi. Lado raitajuuret, kurpitsa ja tofukuutiot uunivuokaan, jonka pohjalla on hieman öljyä. Valuta loppu öljy sekä vaahterasiirappi ainesten päälle. Ripottele raitajuurille ja kurpitsalle suolaa ja pippuria ja lopuksi 3-4 rkl dukkahia – ei haittaa vaikka osa dukkahista menee vuuan pohjalle.

Paista vuokaa uunin keskitasolla puolisen tuntia, tai kunnes raitajuureen uppoaa haarukka helposti ja dukkah on kullanruskeaa. Kasatessasi annosta lautaselle, kaavi huolella mukaan vuuan pohjalle jääneet rapeat dukkahmurut! Itse syön tällaiset herkkupalat sellaisenaan, mutta niiden kaveriksi sopisi hyvin vaikkapa sumacilla tai sitruunalla maustettu paksu ja raikas jugurttikastike.