Gourmetkaalipyttipannu. Suoraan pannusta kiitos!
Ystäväni Sanna peräänkuulutti taannoin kaalireseptejä, jotka olisivat jotain muuta kuin niitä iänikuisia kaalikääryleitä ja kaalilaatikoita. Vaatimattomasta ja arkisesta kaalista saisikin olla olemassa useampia reseptejä, joilla se ylentyisi gourmetiksi! Rapea, mehukas, makea ja muodoltaan moneen taipuva kaali jää helposti lisukkeen rooliin, vaikka siitä olisi aterian kohokohdaksikin.
Itse olen kasvanut syömään kaalini kaalina, ja odottamaan kieli pitkällä kevään ensimmäisiä nuoria ja mehukkaita kaalinkeriä: äiti kiikutti pinon kaalinlehtiä nenän alle, ja käärin niitä siitä sitten rullalle ja pistelin mutustaen rakennellessani legoilla. En muista, että kotonamme oltaisiin tehty kaalikääryleitä, tai laatikkoakaan – voi olla että olen vain unohtanut. Niinpä nämä perinneruuat yhdistyvät mielessäni kouluun, eivät kotiin, enkä oppinut niitä tekemään kuin vasta aikuisena.
Syön edelleen kaalini mieluiten kaalina, mutta syys-talvella se päätyy minullakin useammin ainesosaksi ruokaan. Ykköskäyttökohteeni on kaalisalaatti – tosin sitäkin saatan syödä ihan sellaisenaan, en vain lisukkeena.
Kesällä innostuin (kuten moni muukin) grillaamaan kaalinlohkoja, ja se todella oli herkkua se! Laatikkoa ja keittoa tulee toki myös tehtyä. Gourmetresepteiksi ei kuitenkaan taida olla näistä yhdestäkään… paitsi ehkä siitä, mikä vielä jäi mainitsematta: rakkaasta kaalipyttipannustani!
Pyttipannu ei ole sanana omiaan herättämään mielleyhtymiä gourmeesta, mutta luksusta se minusta kyllä on. Se valmistuu käden käänteessä, ja sen voi paistaa ja syödä suoraan pannulta (eli tiskiä ei tule paljoa, huraa!). Luksusta on minusta myös se, että pyttipannu onnistuu useimmiten ilman kauppareissua ihan niistä aineksista, mitä kotoa löytyy. Jos kaupasta jotain pitäisikin hakea, se ei maksa maltaita, ja ainekset löytyvät ihan tuosta lähikaupasta.
Toisinsanoen, minulle luksusta on se, että saan herkullisen ja edullisen ruuan nenän alle mahdollisimman pienellä vaivalla 🙂
Kaalipyttis 1:lle
n. 200 g kaalia
2-3 valkosipulin kynttä
1-2 salottisipulia
1 chili
pieni pätkä inkivääriä
muutama (kevät)sipulin varsi
loraus oliiviöljyä
(1 tl seesamiöljyä)
1 porkkana
1 tl marmitea (hiivauutetahnaa)
1-2 tl soijakastiketta (enemmän, jos et käytä marmitea)
1 kananmuna
1 rkl ruokosokeria/hunajaa
Viipaloi sipuli ja hauduta sitä hetki öljyssä miedolla lämmöllä. Lisää sokeri ja anna sipulin saada hieman väriä. Viipaloi valkosipuli, suikaloi inkivääri ja chili, ja lisää pannulle. Pidä lämpö matalana, jottei seos pala. Suikaloi kaali ja porkkana, ja lisää nekin pannulle, ja paista sekoitellen kunnes kaali pehmenee.
Mausta pyttiksesi marmitella ja soijakastikkeella, ja lisää tarvittaessa hieman sokeria jotta saat aikaan hyvän tasapainon suolaisen ja makean välille. Tee seoksen keskelle pieni kolo ja kaada pannuun vielä hieman öljyä. Riko koloon kananmuna ja anna sen paistua kunnes valkuainen on kokonaan hyytynyt – itse tykkään jättää keltuaisen melko juoksevaksi ja sekoittaa sen syödessäni haarukalla ruokaan.
Tarjoile ruoka silputun kevätsipulin kanssa. Myös paahdetut maapähkinät tai vegepekoni toimivat annoksessa erityisen hyvin!
HJK sanoo
kaalipyttus