Gnocchit bataatista ja savustetusta valkosipulista

Nyt sitä saa: suomalaista valkosipulia. Tuoretta, mehevää, ihanaa. Ja mitä minä sille teen? Lykkään savustuspussissa uuniin 😀

Savustettu valkosipuli on nimittäin älyttömän hyvää. Eikä sen tekemiseen tarvita savustuspönttöä – vaikka se kiva olisikin – ihan sähköuuni ja savustuspussi riittää.

Tänään vähän väsyttää, jälleen, onhan maanantai. Puhumattakaan siitä, että viikonloppuna tuli talsittua (ja tanssittua) sellainen 60 000 askelta H2Ö-festivaaleilla. Maanantai, ja vieläpä unikeon päivä! Eipä ihme että mielessä pyörii untuvatyynyt.

Akuuttiin untuvatyynyhätään tehdään tietysti pehmoisia gnoccheja. Jotten nukahtaisi kesken operaation, tuuttasin tänään untuvaiset gnocchityynyni täyteen sekä savustettua valkosipulia, että chiliä. Lohturuokaa par excellence!

Savuvalkosipuli-bataattignocchit

n. 50-60 kpl

1 kokonainen savustettu valkosipuli

n. 500 g uunissa kypsäksi paahdettua bataattia

1 savustettu chili ilman siemeniä

1 keltuainen

n. 2-3 dl vehnäjauhoja

n. 100 g hienoksi raastettua pecorino romanoa tai parmesaania

ripaus suolaa, vastarouhittua mustapippuria

Savusta muutama kokonainen valkosipuli ja chili kypsäksi savustuspussin ohjeiden mukaan (n. 20 min. täydellä teholla + n. 20 min. 175 asteessa).

Paahda kokonaista bataattia uunissa n. 45 minuuttia, tai kunnes se on läpikypsä. Ota bataatti uunista, halkaise ja anna jäähtyä peittämättä bataattia, jolloin ylimääräinen kosteus haihtuu höyrynä ilmaan. Vaihtoehtoisesti hätähousu voi kuoria bataatin, paloitella sen pienenksi, ja paahtaa paloina. Tosin gnocchit eivät ole hätähousujen hommaa…

Soseuta yhden savustetun chilin ja yhden valkosipulin kuoritut kynnet bataatin pehmeän sisustan kanssa. Lisää huoneenlämpöiseen seokseen keltuainen, raastettu juusto, sekä pikkuhiljaa jauhoja. Älä sekota liikaa, gnocchitaikina ei kaipaa sitkoa! Lopeta jauhojen lisääminen, kun taikina tuntuu siltä että sitä pystyy jotenkin muotoilemaan eikä se tartu pahasti käsiin. Pyri lisäämään mahdollisimman vähän jauhoja – tällöin gnoccheista tulee kevyempiä. Taikinaa on hieman helpompi käsitellä, jos annat sen asettua hetken jääkaapissa ennen muotoilua.

Jaa gnocchitaikina kolmeen neljään osaan. Pyörittele kustakin osasta halkaisijaltaan noin kahden sentin paksuinen tanko. Käytä apuna runsaasti jauhoja! Leikkaa tangoista reilun sentin pituisia paloja, jotka voit vielä halutessasi pyöräyttää haarukan piikkien yli, jolloin saat niihin sievät raidat (joihin tarttuu lisäksi kivasti soossia).

Muista jauhottaa paloja jotteivät ne tartu toisiinsa. Kun koko setti on väsätty gnoccheiksi, on aika keittää pallerot. Se käy käden käänteessä, joten haluamasi kastike/höyste on hyvä olla tässä vaiheessa jo valmiina jos aiot syödä gnocchit samantien.

Kuumenna iso kattilallinen vettä kiehuvaksi ja mausta se reippaasti suolalla. Keitä gnoccheja pienissä erissä – minulla on tapana pyöritellä gnoccheja suoraan kattilaan sellainen parikymmentä ja poimia ne reikäkauhalla lautaselle kun ne nousevat pintaan. Kalastan gnoccheja kattilasta sitä mukaa kun ne kelluvat ja lorotan lautaselle oliiviöljyä estämään niiden yhteen tarttumista – sitten on seuraavan satsin aika.

Gnocchit ovat ihania sellaisenaan, eivätkä välttämättä tarvitse kaverikseen muuta kuin vastaraastettua parmesaania tai rauhassa hauduteltua tomaattisoossia.

Tänään söinkin gnocchini aika simppelillä tavalla: paistoin ne voissa, johon olin sekoittanut yhden kokonaisen savustetun valkosipulin kynnet, puolikkaan chilin ja muutaman sardellifileen. Juuri ennen tarjoilua sekoitin mukaan reilusti tuoretta basilikaa ja vielä vähän lisää pecorino romanoa. Maanantai, siitä sait!

Ps. Gnoccheja voi tehdä kerralla tupla-annoksen, ja pakastaa puolet ennen keittämistä. Kun gnocchit pakastaa tarjottimella, ne saa pysymään irtonaisina. Ja niin saa lohturuokaa tarvittaessa pakastimesta suoraan kattilan kautta lautaselle alle viidessä minuutissa!