Feta-pinaatti dippi

Helppo feta-pinaatti dippi surautetaan hetkessä ryöpätystä pinaatista, fetasta, valkopavuista, cashewpähkinöistä ja tillistä! Lopputulos on heleän vihreä, intensiivinen ja maukas tahna, jota voi käyttää esim. hummuksen tapaan leivällä.

Jump to Recipe

Vihreän kaipuu

Kauden ekat parsat ovat ilmestyneet kauppaan, lumi sulaa kiihtyvällä vauhdilla ja vaikka jonain päivinä nenänpää edelleen jäätyy ja kadulla meinaa vetää lipat, on kevättä selvästi ilmassa. Vuosi elämää koronan kanssa on saanut ajantajun sen verran sekaisin, että välillä pitää oikein muistuttaa itseä siitä, että tässähän ollaan jo maaliskuun puolivälissä! Nyt alkaisi olla korkea aika julkaista kaikki syksyn ja talven aikana juttuluonnoksiini kertyneet tuhdit reseptit. Nimittäin ketä kiinnostaa talviset ruuat, kun tarjolla on kaikkea ihanaa sesongin uutta, tuoretta ja raikasta vihreää? Niinpä, ei minuakaan 😀

Feta-pinaatti dippi

Päivä päivältä kasvavan vihreän kaipuun vuoksi tänään olisi reseptiikan osalta tarjolla jotain vihreää: feta-pinaatti dippi, jonka seasta löytyy myös valkoisia papuja, cashewpähkinöitä sekä tilliä. Dippi toimii minusta loistavasti tähän alkukevään tilaan, kun mieli tekee hirmuisesti jo kaikkea vihreää, mutta talvisen tuhdit lohturuuatkin tekevät vielä kauppansa. Nimittäin vihreästä väristään huolimatta tämä dippi on kaikkea muuta kuin kevyt ja raikas viritys: cashewpähkinät, feta ja oliiviöljy pitävät siitä huolen!

Dipin mausteena käytetty tilli on muuten itselleni siitä jännä yrtti, että olen opetellut käyttämään sitä enemmän vasta viime aikoina (esim. viime syksyn oivallus tillipesto). Siis toki olen käyttänyt tilliä aina jonkin verran – mutta ellei mukaan lueta mummon kurkkuja, uusia perunoita sekä kalaruokia, on tilli keittiössäni todella harvinainen ilmestys. Tässäkin ohjeessa pidän tillin määrän melko pienenä, sillä totuttelen vielä sen makuun muissa kuin edellämainituissa makuyhdistelmissä 🙂

Sananen blogin kirjoittamisesta

Huomaan, että alkuvuosi on ollut itselleni poikkeuksellisen rankkaa ja aikataulullisesti vaikeaa aikaa. En ole tainnut koskaan yli seitsenvuotisen blogiurani aikana olla julkaissut juttuja niin harvalla tahdilla, kuin viime kuukausina! Yleensä minulla on aina useampi valmiiksi väsätty juttu julkaisua odottelemassa… Mutta nyt tarjolla on vain jutun raakileita, joiden julkaisukuntoon saattaminen vaatii joko omien standardien tarkistusta, tai yksinkertaisesti lisää tunteja kelloon. Jos olet lukenut blogiani enemmän, tiedätkin ehkä jo että juttujeni pituus tuppaa usein hieman venymään. Harva juttuni sisältää vain lyhyttä esittelyä ja reseptin – koen tärkeäksi kaivella käsittelemiäni asioita aina edes vähän syvemmin. Tahdon linkata, vinkata ja perustella, miten mikäkin juttu lautaselle on eksynyt – vaikka ei asioista mitään kovin syvällistä tutkielmaa koskaan ehdi tekemään.

Vähemmän on enemmän

No, tällä meiningillä jää tästä blogista pian jutut olemattomiin, kun en meinaa ehtiä paneutua asioihin kaiken muun elämän ja blogin vaatiman työajan lisäksi! Vähemmän on enemmän on ollut mottoni jo useamman vuoden ja olen sen myötä hiljentänyt julkaisutahtiani viime vuosina reilusti. Ehkäpä tuota mottoa voisi kuitenkin yrittää toteuttaa täällä blogissa pikkuhiljaa myös sisällön suhteen… En loppujen lopuksi edes tiedä, kuinka moni pitkähköistä selostuksistani on edes kiinnostunut. Sen vuoksi uudistaessani taannoin blogin ulkoasua, otin käyttöön myös jutun alusta löytyvän ”jump to recipe” namiskan. Jos et ole jutuistani kiinnostunut, voit napin painalluksella hypätä suoraan osaan missä kokataan. Ja aiheeseen liittyen…

…tein taannoin sillein tymästi, että aloitin kirjoittamaan blogiani myös englanniksi. Ikäänkuin sitä tekemistä ei jo olisi tähän mennessä ollut tarpeeksi 😀 Katsotaan nyt miten asiat kehittyvät, mutta näillä näkymin joko blogin julkaisutahti hidastuu entisestään, tai alan opettelemaan lyhyiden ja ytimekkäiden juttujen kirjoittelua. Kuulisin tosi mielelläni, miten te juttusisältöni koette!