Siitä asti, kun tutustuin viime viikolla oliiviyrttiin, olen miettinyt sille käyttötarkoituksia. Olen laittanut sitä leivän päälle, maistellut sellaisenaan, heitellyt salaattiin, munakkaaseen, vähän kaikkeen viikon aikana syömääni. Tykkään oliiviyrtin tuoksusta ja mausta, joten missään se ei ole pahalta maistunut, mutta ehkä se ei ihan kaikessa ole päässyt oikeuksiinsa…
Toistaiseksi paras oliiviyrttiviritelmäni on ollut caponata. Happaman makea caponata on kotoisin Sisiliasta, ja herkkua kylmänä tai lämpimänä, antipastona tai lisäkkeenä. Se on kevyt, helppo ja nopea ruokalaji, ainakin omalla keittiömittapuullani – en käytä aikaa ainakaan munakoison itkettämiseen (miksi kukaan haluaisi itkettää ketään/mitään?).
Caponata n. 4:lle
1 keskikokoinen munakoiso
3 sellerin vartta
0,5 dl kapriksia (mieluiten suolaan säilöttyjä)
1 dl vihreitä kivettömiä oliiveja
1 tölkillinen kuorittuja kokonaisia tomaatteja
0,5 dl neitsytoliiviöljyä
1-2 rkl punaviinietikkaa
1-2 rkl sokeria
1 valkosipulin kynsi
1 tl kuivattua timjamia
muutama oliiviyrtin oksa
ripaus suolaa ja pippuria
(rusinoita ja/tai pinjansiemeniä)
Kuutioi munakoiso reilun sentin paloiksi. Lämmitä uuni 200°C ja laita munakoisot laakeaassa vuuassa uuniin noin vartiksi, tai kunnes ne ovat hieman ruskistuneet. Viipaloi sillävälin selleri, ja paista sitä oliiviöljyssä miedolla lämmöllä muutama minuutti. Nosta lämpöä ja lisää tomaatit sekä silputtu valkosipuli. Riko lastalla tai kauhalla tomaatteja hieman. Mausta seos punaviinietikalla ja sokerilla, anna kiehua muutama minuutti lisää.
Lisää sitten seokseen puolitetut oliivit, paistetut munakoisot sekä kaprikset. Jos käytät suolaan säilöttyjä kapriksia, muista huuhtoa ne ennen käyttöä. Jos haluat, voit lisätä caponataan vielä muutaman ruokalusikallisen rusinoita ja/tai pinjansiemeniä. Keittele seosta miedolla lämmöllä vielä hetki, kunnes selleri on pehmennyt, ja maut tiivistyneet.
Mausta varovasti suolalla ja pippurilla sekä silputulla oliiviyrtillä. Suolaa harkiten, oliivit ja kaprikset kun ovat jo melkoisen suolaisia. Kannattaa lisätä etikkaa ja sokeria vähän kerrallaan, jotta löytää omaan makuun sopivan yhdistelmän hapanta ja makeaa. Minähän olen vahvojen makujen ystävä, joten heitän molempia sekaan useimmiten melko avokätisesti.
Caponatan voi tarjota heti lämpimänä tai antaa jäähtyä. Seuraavana päivänä se on vielä herkullisempaa! Itse söin tänään päivälliseksi eilisen caponatan tähteet – paistoin kaveriksi vain muutaman ahvenfileen. Njam!
Vastaa