Ajo blanco eli ”valkoinen gazpacho” on toistaiseksi isoin ruokahurahdukseni tänä kesänä. Olen toki ollut tietoinen ajoblancosta jo pitkään, mutta vasta syötyäni tätä täyteläistä ja valkosipulista kylmää espanjalaista keittoa alkukesän Berliinin reissullani, iski se totaalinen hurahdus ♥
Ajo blanco on kotoisin Andalusiasta ja sen historia ulottuu pitkälle! Raaka-ainelistalle kuuluu mantelin lisäksi leipä, valkosipuli, etikka, suola sekä oliiviöljy. Ajoblanco tarjoillaan usein viinirypäleiden tai melonin kera. mutta Berliinin Industry Standard -ravintolassa keittoa ryyditti tuore kirsikka … ja se olikin menoa sitten se. Juuso kysyi jo ensimmäisen lusikallisen jälkeen, saisiko samanlaista kotipöydässäkin, eikä siinä sitten kauaa mennyt, kun jo surauttelin ensimmäisiä testikeittoja kasaan. Nyt keittoa on syöty reilun viikon aikana jo neljänä päivänä ja jahka saan tämän jutun kirjoitettua, saadaan määräksi viisi 😀
Ajo blanco on nimensä mukaisesti valkosipulinen keitto, joten valkosipulilta sen kuuluu maistua. Määrää kannattaa kuitenkin jokaisen viilata omaan makuunsa sopivaksi. Itselläni lipsahti keittoon nimittäin ekalla kokkauskerralla vähän liikaakin kynsiä, jonka seuraamuksena ainakin yksi viaton sivullinen (hammaslääkäri), sai kaksi äärimmäisen valkosipulihönkäistä asiakasta itselleen seuraavana aamuna (sori siitä).
Olen lisännyt omaan ajo blanco -viritykseeni perinteisten raaka-aineiden lisäksi kurkkua, ja ohentanut keiton koostumusta veden sijaan mantelimaidolla. Perinteinen ajo blanco -resepti ohjeeni ei siis missään nimessä ole!
Huom! Lukemissani ajo blanco -resepteissä ei manteleita liotella, mutta itselläni on ollut tapana tehdä niin kompensoidakseni ei-niin priimaa blenderiäni. Mantelien liottaminen edes muutaman tunnin verran tekee keiton rakenteesta mielestäni pehmeämpää, mutta jos vain mahdollista liotan mantelit mieluiten yön yli jääkaapissa. Bonushyöty manteleiden liottamisella on mm. niiden helpompi sulavuus ja jos niissä samalla aktivoituu entsyymitoiminta ja kasvaa vitamiini- ja mineraalipitoisuus, niin mikäs sen parempi 😀
Ajo Blanco kirsikoilla
Vegaaninen
4:lle
100 g vaaleaa kuoretonta leipää
200 g kuorettomia (raakoja luomu)manteleita
2-3 avomaankurkkua (n. 250 g)
2 rkl sherryviinietikkaa tai punaviinietikkaa
2-3 valkosipulin kynttä
½-1 tl suolaa
1 tl sokeria
n. 2 dl kylmää vettä
2-3 dl makeuttamatonta mantelimaitoa
1 ½ dl miedon makuista (neitsyt)oliiviöljyä
n. 20 tuoretta kirsikkaa
tuoretta kirveliä (+ ½ dl neitsytoliivilöjyä)
Valmistus:
Aloita keiton valmistelu edellisenä päivänä huuhtomalla mantelit ja laittamalla ne yön yli likoamaan jääkaappiin runsaaseen veteen. Huuhtele mantelit seuraavana päivänä ja jätä ne huoneenlämpöön muiden valmistelujen ajaksi. Kuori ja murskaa tai viipaloi ohuelti valkosipulinkynnet. Laita valkosipuli, suola, sokeri sekä viinietikka pieneen kulhoon ja jätä valkosipuli tekeytymään siksi aikaa kun leikkaat leivästä kuoren pois ja laitat sen likoamaan omaan vedellä täytettyyn kulhoonsa. Etikassa hetken muhiessaan raa’an valkosipulin maku hieman pehmenee.
Leivän liottamiseen riittää minusta lyhytkin aika, 10-15 minuuttia. Jos iskee äkillinen tarve saada tätä keittoa nenän alle, voi mantelit laittaa yön yli liottelun sijaan puoleksi tunniksi – tunniksi reilusti lämpimään veteen hieman pehmenemään tai skipata liotusvaiheen kokonaan. Joka tapauksessa, kun mantelit ovat valmiita käytettäväksi, voit jatkaa kokkailua.
Puristele leivästä enin neste ja laita se mantelien kanssa blenderiin, silppuriterällä varustettuun monitoimikoneen kulhoon tai sauvasekoittimelle sopivaan kulhoon. Kuori avomaankurkut ja leikkaa ne muutaman sentin kokoisiksi paloiksi, säästä puolikas kurkku keittojen koristelua varten. Lisää tehosekottimeen/blenderiin sekä valkosipuliseos että kurkku ja soseuta huolella. Lisää tarvittaessa hieman vettä, jotta saat soseesta mahdollisimman sileää.
Kun mantelit ovat soseutuneet mahdollisimman sileiksi, lisää kulhoon öljy sekä (loppu) kylmä vesi ja soseuta keitto taas tasaiseksi. Sekoita keittoon lopuksi niin paljon mantelimaitoa, että saat siitä sopivan paksuista. Itse tykkään jättää ajo blancon sen verran paksuksi, että kun lisään lautaselle myöhemmin kirsikan ja kurkun paloja, ne eivät uppoa keiton alle. Mitään paksua puuroa ajo blanco ei silti minusta saa olla.
Tarkista keiton maku ja lisää tarvittaessa hieman suolaa. Laita ajo blanco sitten jääkaappiin kylmenemään ja tekeytymään vähintään tunniksi. Keiton voi myös valmistaa jääkaappiin odottelemaan jo edellisenä päivänä, se kun tuppaa paranemaan saadessaan viilentyä ja tasaantua rauhassa. Itse teen kerralla mieluusti jo tuplasatsin josta syödään useampi päivä, kun tiedän miten hyvin soppa meille uppoaa 🙂
Tarjoilu:
Kun haluat tarjoilla keiton, puolita kirsikat ja poista niistä kivet. Voit käyttää kirsikat puolitettuina tai viipaloida nitä vielä vähän pienemmiksi. Kuutioi/viipaloi myös pätkä kuorittua avomaankurkkua. Aseta osa kirsikan viipaleista ja avomaankurkusta lautasten pohjille. Annostele ajo blanco niiden päälle ja koristele annokset sitten jäljelle jääneillä kirsikoilla ja kurkulla.
Itse tykkään lisätä keiton pinnalle myös hieman tuoretta kirveliä sekä kirveliöljyä, jonka teen soseuttamalla kourallisen kirveliä oliiviöljyn kanssa. Toki maukasta oliiviöljyä voi pirskotella keiton päälle ihan sellaisenaankin! Erilaiset syötävät kukat viimeistelevät keiton erityisen näyttävästi ja mustapippuriaddiktina rouhin tähänkin ruokalajiin välillä pippuria päälle.
Taidankin lähteä tästä keittiöön fiksaamaan päivän annosta…
Ps. Jos ne pienet ja inisevät verenimijät, joita saa kokoajan olla hätistelemässä olisivat sukua Draculalle, söisin tätä keittoa vastaisuudessakin kyllä maksimivalkosipulimäärällä 😀
Pps. Keiton sivutuotteena kotoasi löytyy leivänkuoria. Suosittelen tekemään niistä kirsikka-nektariini panzanellaa!
Ariela/Andalusian auringossa-ruokamatkablogi sanoo
Ehdottomasti (yli yön) liotus, koska sen vaikutus rakenteeseen on ratkaiseva <3
http://www.andalusianauringossa.com/2017/04/ajo-blanco-valkoinen-gazpacho.html
Juulia sanoo
Juu, samaa mieltä minäkin oon 🙂 pehmeämpää tulee selvästi!