Kantarellivodka aka kuinka häätää loiset (ja lukijat?)

Maistuisko sulle kantarellivodka?

Hellurei!

Katsokaas kuka on suoriutunut näppäimistön äärelle taas, pitkän tahattoman tauon jälkeen! Ja kyllä… päätin palata varsin epäsamaistuttavalla aiheella. On kevät ja aurinko paistaa: sienestys tuskin on kovin monella juuri nyt mielessä. Jos nyt olisikin, arvelen myös että ihan hirveän moni ei uhraa sienisaalistaan vodkaan? Mutta hei kerrankos sitä kaikkea kokeilee ja sitäpaitsi eipähän teiltäkään unohdu minkälainen ruokablogi tämä on. Eiväthän nämä juttuni taatusti aina ole kaikille niin kiinnostavia kuin itselleni… Mutta jos juuri sinua kiinnostaa kantarellivodka, olet taatusti löytänyt itsesi oikeaan paikkaan!

Oikotie ohjeeseen tästä!

Kantarellivodka

Jep, kantarellivodka on tämän maaliskuisen julkaisun aihe. Ei ihan se ensimmäinen asia mitä mietin valmistavani, kun kätösissä on iki-ihania kantarelleja! Eikä nyt tosiaan ole edes sienivuodenaika. Elämä kuitenkin yllättää ja tässä sitä ollaan, elelen ja hengittelen henkilönä, jonka kaapissa on litra kantarellivodkaa. Kai siellä vois huolestuttavampiakin asioita toki olla!

Oli miten oli, en taatusti olisi vielä vuosi sitten arvannut että tällaiseen tilanteeseen päädyn, enkä ajatellut niin oikeastaan silloinkaan, kun tuon kantarellivodkalitran tein. Sen oli nimittäin tarkoitus olla tarjolla alkuvuodesta järjestämäni näyttelyn avajaissa. Näyttely koostui erilaista sienistä ottamistani makrokuvista, joita jatkoin eteenpäin intuitiivisesti piirtämällä (aiheesta hippusen lisää täällä sekä myös Instagramissa, jonne jaoin tämän prosessia kuvaavan timelapsevideon).

Halusin katsojien pystyvän tarkastelemaan töitäni samalta etäisyydeltä kuin miltä olin niitä työstänyt, joten päädyin järjestämään näyttelyni perinteisen gallerian sijaan digitaalisesti. Nettisivuilla katsojat pääsivät zuumailemaan töitä lähietäisyydeltä ja löytämään niihin piilottamiani yksityiskohtia. Näyttely oli siis netissä, mutta avajaisten oli tarkoitus kuitenkin tapahtua ns IRL. Ja, niissä oli tarkoitus olla tarjolla kuvaamistani sienistä tehtyjä suupaloja … sekä tietysti tätä kantarellivodkaa!

Kantarellivodka tönöttää kuitenkin kaapissa edelleen. Sairastuin juuri avajaisten alla pahaan mysteeriflunssaan josta toipumiseen kului lopulta yli kuukausi. Oikeastaan koko helmikuu (jonka aikana näyttely oli siis omilla nettisivuillaan auki) vilahti ohi sellaisessa kelmeässä sumussa, jonka kuvittelen ympäröimään ruokakauppaa Stephen Kingin kirjassa nimeltä Usva. 

¯\_(ツ)_/¯ 

Kantarellivodkan olis voinut tarjoilla toki kuun lopussa myös finissage juhlassa, mutta sekin jäi pitämättä. Ei ole ollut juhlamieltä, eikä -kuntoakaan. Mutta hei, on kantarellivodkaa! Ja uskokaa tai älkää, mutta se on oikeasti aika hyvää. Eikä siinä vielä kaikki – sillä voi (ehkä) häätää loisia!

Toivottavasti ei kuitenkaan teitä lukijoita… Lupaan että tulossa on ennenpitkää myös vähän perinteisempiä ja arkeen sopivampia, ei alkoholipitoisia reseptejä!

Loiset, hus!

En siis päätynyt kantarellivodkahommiin aivan sattumanvaraisesti. Mielessä oli itseasiassa yli vuosikymmenentakainen kantarellia sisältänyt cocktail, joka löytyi aikoinaan Runarin listalta. Se oli ensinnäkin älyttömän hyvä cocktail, mutta myös ensikosketukseni sienillä maustettuihin juomiin muutenkin. Tämä mieleenpainunut kokemus mielessäni aloin sitten ideoimaan avajaisiin juomia, joissa käyttäisin sieniä jossain muodossa!

Kuten näissä asioissa monesti käy, tipahdin toviksi internetsin kaninkoloon. Sen pohjalta löytyi lopulta kantarelliuutos ja kun luin, että sillä mm. häädetään loisia, oli homma sillä selvä! Teoksissani nimittäin vilisee runsain mitoin eräänlaisia loisia… Jos näyttelyn vieraat niitä katsellessaan tavallaan sisäistävät, on vain kohteliasta tarjota lopuksi pieni lääkinnälllinen hömpsy!

Yritin tässä juttua naputellessani kaivella netistä sen saman sivun jonka tuolloin löysin, mutten enää muista mikä se oli. Aiheesta löytyy juttua kuitenkin esim. täältä. (k.o. sivun luotettavuudesta tai kantarellivodkan lääkinnällisten ominaisuuksien tieteellisyydestä en kyllä sano mitään! En jatkanut kaninkolossa tämän jälkeen enää yhdellekään sivupolulle.)

Hömps

Ennen tinktuuroihin päätymistä löysin myös lukuisia kantarellivodkan ja -liköörin ohjeita, joiden inspiroimana pullolliseni sisältää kuivattujen kantarellien lisäksi ripauksen sahramia, vaniljaa ja agavesiirappia. Hunajakin olisi sopisi varmasti hyvin, mutta silloin juoma ei olisi sopinut vegaaneille! Makeutta en kuitenkaan lisännyt paljoa – pienen töräyksen vain, pyöristääkseni vodkan terävyyttä! Tarkistin just maun pienellä hömpsyllä ja kyllä, hyvää on, edelleen. Kantarelli on maussa vahva ja niin sen kuuluukin mielestäni olla!

Seuraavaksi pitäisi ehkä alkaa miettimään, mihin tämän litran upottaisi. Loisten häätämiseen sitä nimittäin tarvitaan vain teelusikallinen päivässä…

No niin. Mitäs cocktaileja tästä sitten alkais väsäämään? Ideoita vastaanotetaan!