Kävin muutama viikko sitten Turussa pikavisiitillä Valtio+ -näyttelyn avajaisissa. Samalla reissulla tuli piipahdettua kauan odottamallani aterialla Osteria Ovossa, mutta omassa kategoriassaan yhtä maittavan aterian söin Pho Ngonissa. Ja tutustuinpahan myös erinomaista kylmäuutettua kahvia myyvään kahvipyörään Kaffillariin! Olen sitä mieltä, että hyvät asiat on kiva pistää jakoon, joten täältä pesee:
Pho Ngon on piskuinen vietnamilainen ravintola kauppakeskus Forumin kyljessä. Löysin tieni sinne ensimmäistä kertaa viime kesänä Ruisrockin aikoihin ja ihastuin paikan autenttiseen pho-keittoon ja kesärulliin. Tätä nykyä ravintola onkin Turkuvisiiteissäni yhtä tärkeä etappi kuin Pizzarium.
Ravintola on tosiaan pikkuinen, mutta mauiltaan suuri. Ainakin omilla käyntikerroillani ruoka on ollut poikkeuksetta erinomaista! Pikkasen harmittaa, ettei yhtä hyvää vietnamilaista ole kotikulmilla – olisin taatusti kantis. Tällä kerralla nappasin mukaan muutaman lämpimän ruuan ja keon kesärullia, jotka söimme ystäväni kotona. Pho-keittoa jäin kaipailemaan, mutta onneksi Turkuun pääsee aina takaisin.
Valtio+ näyttelyä Kakolan Vankilassa suosittelen myös lämmöllä. Vapaata taidetta rönsyilevä tajunnanräjäyttävä näyttelypläjäys vei minulta lähemmäs kolme tuntia kiertää, sillä katsottavaa riittää niin itse vankilassa, kuin sinne sijoitetuissa taideteoksissakin. Näyttely on auki heinäkuun loppuun, joten jos et ole vielä piipahtanut, nyt olisi jo korkea aika!
Koska tapahtuma on taiteilijajärjestö Arte ry:n täysin vapaaehtoisvoimin toteuttama, muistathan kunnioittaa vierailullasi sekä heidän työpanostaan, että tilaa, että taidetta.
Omia suosikeitani teosten lukuisassa joukossa olivat Videokaffe -ryhmään kuuluvan Olli Suorlahden kiehtovat ääntä, liikettä ja teknologiaa yhdistelevät laitteet, sekä Anna Breu -kollektiivin hyytävä installaatio ”Ett Fel”. Jokaisen makuun löytyy varmasti jotain, niin monta tyyliä, tekniikkaa ja näkökulmaa näyttely sisältää.
Näyttely levittäytyy neljään kerrokseen, ja teoksia on enemmän kuin poloinen pääni pystyy kerralla sulattamaan – toinen visiitti onkin tarpeen jotta kykenisin jäsentelemään kokemusta yhtään syvemmin. Toisin kuin avajaisissa tapaamamme entinen vankilan asukas, kaipaan takaisin Kakolaan…
Viimeinen Turkusuositukseni on kahvipyörä Kaffillari. Olen viime aikoina ollut todella mieltynyt kylmäuutettuun kahviin, ja Kaffillarin cold brew on juuri sitä itseään: kylmää, herkullista ja virkistävää.
Kylmä kahvi kaunistaa, mutta aika sievä on tämä pyöräkin – eikä ihme: se on Turun Amk:n muotoiluopiskelijoiden yhteistyönä suunnittelema ja toistaiseksi vielä ainut laatuaan. Ehkä toinen kaffillari saadaan joskus Helsinkiinkin?
Seuraava Turkuvisiittini on onneksi jo huomenna, H2Ö kutsuu 🙂 tsägällä ehdin festaroinnin ohessa piipahtamaan niin Kakolassa, Kaffillarilla kuin kesärullillakin.
Varför Paris, vi har ju Åbo?
Vastaa