Oodi oluelle: olut vs. viini BATTLE

Kaksi ihanaa: CR/AK White Rabbit & Ballast Pointin Grapefruit Sculpin. Kuva: Janne Ballis

Löysin kuukausi takaperin sähköpostistani kutkuttavan viestin olutbaari Bier-Bieriltä: kutsun osallistua viini vs. bisse -battleen. Kaksi joukkuetta, herkkuruokaa juomasuosituksineen, ja voittaja valitaan desibelimittarin avulla (!) … ja ennen kuin oikeastaan edes ymmärsin koko kisan ideaa loppuun asti, olin tietysti jo vastannut JOO.

Oluttiimimme kokoonpano oli tällaisen aloittelijan näkökulmasta hieman pelottavan asiantunteva, mutta onneksi luotan makuaistiini, ja olen aika haka ennustamaan toimivia makuyhtälöitä ainakin keittiön puolella. Oluen ja ruuan yhdistelyssä se keittiölogiikka ei aina suoraan päde, mutta tekemällähän sitä oppii! Niinpä lähdin reippaasti lopputiimin kanssa strategiapalaveriin kehittelemään voittajakombinaatioita, mielessä muutama etukäteen mietitty ehdotelma.

Oluttiimimme kokoonpano oli seraava:

• Sami – Black Door
• Jussi – Maku Brewing
• Sammeli – Kaunis Humala
• Aniko – Donut Island / Punavuori Gourmet
• sekä vielä isäntämme Juhani – Bier-Bier

Menu, johon oluita mätsäillä, oli laadittu Groteskin uuden listan pohjalta:

• Härkä tartar ja keltuaiskreemiä
• Groteskin Falafel ja maissisalsaa
• Naudan Picanha-paistia, Iberico porsaan kylkirivi, lämmin vihannessalaattia sekä Groteskin ranskalaiset
• Grillattu sienipizza ja rucolasalaattia
• Suklaa Crème brulée ja kahvijäätelöä

Todettiin tiimin kanssa heti, että ainakin tartarin kera tarjottava keltuaiskreemi voi heittää kapuloita viinitiimin rattaisiin. Yhteistuumin päädyimme itse valitsemaan tartarin kaveriksi vahvaa, kahvi- ja suklaa-aromista stouttia. Falafelin kaveriksi päätettiin valita oma ehdotukseni, raikas ja kevyen pippurinen Double Blanche.

Falafelin kaverina yksi omista suosikkioluistani: Balin pippurilla maustettu raikas double blanche, CR/AK White Rabbit. Viinitiimi suositteli sekä tartarille, että falafelille pinkkiä shamppanjaa – ja sehän toimi!

Picanhan ja ribsien kaveriksi valitsimme kaksi eri olutta, greippiaromisen IPA:n, sekä vahvan belgityylisen alen – sopivia ehdokkaita olisi tosin ollut vaikka kuinka monta. Vaikeaksi homman teki lihan kaverina tarjottu lämmin vihannessalaatti, jossa oli melko runsaasti kitkeryyttä.

Sienipizzan kaveriksi ehdotin keittiölogiikallani yrttiolutta, yrtit kun nyt tuppaavat toimimaan sienien kanssa – ja yrttioluella mentiin (tosin eihän se ollut lainkaan sellaista kuin olin kuvitellut). Jälkkärin kanssa pelasimme varman päälle, ja valitsimme vahvan, pehmeän ja runsasaromisen Imperial Baltic Porterin eteläisen naapurimaan puolelta.

3/5 oikein, huraa!

Varsinainen kisa käytiin viime lauantaina Bier-Bierissä. Tilaisuus aloitettiin lämmittelemällä hieman makuhermoja sokkomaistelulankun äärellä (joka oli muuten älyttömän hauskaa!), ja sitten siirryimme pöydän ääreen. Avecit istutettiin pitkän pöydän päätyihin, mustien lasien äärelle. Pikkuhiljaa ruokaa rupesi ilmestymään neniemme alle, ja laseihin kaadettiin niin viiniä, kuin oluttakin.

Ihaninta iltapäivässä oli yhteinen fiilistely, nautiskelu sekä häpeämätön hekumointi: kummassakin tiimissä kehuttiin spontaanisti vuoroin vastustajan paritusta, vuoroin omaa. Viinitiimin asiantuntemus oli ilmeistä, ja mehustelin itsekin viinivalintoja yhtä tiheään kuin omiamme – kyllähän minulle se viinikin maistuu! Huutoäänestysten koittaessa toki ääntä pidettiin vain oman tiimin puolesta (rajansa veljeilylläkin).

Tartarin ja lihalautasen välissä tarjoiltiin “väliliha” (hehe): jääkylmää Serpillaa, namnam! (Mitäs sitä ei tekisi irtopisteiden vuoksi?) Kuva: Janne Ballis

Olimme ovelasti valinneet juomasuositusten lisäksi aterialle myös eräänlaisen palate cleanserin, raikastavan välijuoman, joka oli jännä hapan saison Italialaiselta Loverbeeriltä (näihin Italialaisiin oluisiin hurahdin keväällä Tallinnassa). Olipahan lasissa vuoroin myös järjestäjän sekä vastapuolenkin valitsemia ylläreitä – lopulta pöydässä vierähtikin lähemmäs kolme tuntia.

Kanttarellipizza ja Jopen Koyt = bingo! Kuva: Janne Ballis

Oma suosikkiyhdistelmäni oli kanttarellipizza ja keskiaikaisen reseptin mukaan valmistettu yrttiolut, gruitbeer. Yllättävä, jopa kuivaa vermuttia muistuttava humaloimaton yrttiolut sopi sienipizzan kylkeen erinomaisesti! Sen sijaan Balin pippurilla maustettu double blanche jäi ehkä turhan kevyeksi kaveriksi falafelille ja maissisalsalle.

Tartarin kaverina Founder’sin KBS jäi mielestäni viinitiimin yllättävän vedon jalkoihin: stout ja tartar toimii kyllä, mutta shamppanja ja tartar se vasta toimikin! Deittini tykkäsi kyllä omasta yhdistelmästämme erityisen paljon ja hyvä niin – makuasioitahan nämä ovatkin 🙂

Viinitiimin kapteeni pitämässä ylistyspuhetta voittajajoukkueelle – kehuja tosin sateli myös toiseen suuntaan, ja kilpailusta selvittiin käsirysyttä. Kaikinpuolin hyvinkäyttäytyvää sakkia nämä olut- ja viini-ihmiset! Viinitiimi vasemmalta oikealle: Wine and Finland -blogin Deniz, Viinitien Toni Immanen, Pullon henki -blogin Heikki.

Ja kuinka siinä kilpailussa kävikään…? No olut voitti, tietysti!

Erittäin kovat olivat kyllä viinisuosituksetkin, tsekatpaas vaikka itse tuosta yhteenvedosta – rohkeaa paritusta kautta aterian! Tarkempia havaintoja viinivalinnoista kannattaa käydä lukemassa Pullon hengen blogista.

---

Falafel:

• Larmandier-Bernier Rose de Saigneé
• CR/AK White Rabbit double blanche

Tartar:

• Larmandier-Bernier Rose de Saigneé
• Founder’s Kentucky Breakfast Stout

“Palate cleanser” oluttiimiltä:

• Loverbeer Serpilla Korianteri Sour Saison 2014

Kanttarellipizza:

• Nicolas Joly Clos de Bergerais 2004, Savannières Roche aux Moines
  
• Jopen Koyt Strong Gruit Beer

Picanha, ribsit, salaatti ja ranskikset:

• Hugel Gewurtztraminer Jubilee 2008
• Baladin Amber Super (Picanhan kaverina)
• Ballast Point Grapefruit Sculpin (Ribsien kaverina)

Isännän tarjoama välikalja:

• Rodenbach Caractér Rouge (uusi lempparini – maistakaa jos käsiinne saatte!!!)

Suklaabrulée & kahvijäätelö:

• Alfonso Oloroso
• Pöhjala Öö Imperial Baltic Porter

Suklaa creme brulée ja kahvijäätelö oli makea loppu mahtavalle iltapäivälle.

Olipahan melkoinen iltapäivä. Opin vaikka mitä uutta sekä oluen että viinin ja ruuan yhdistelystä. Enkä meinaa nyt saada niin millään tarpeekseni aiheesta! Kiinnostuneille tiedoksi, että moisia battleja voi Bier-Bieristä tiedustella – vois olla aika legendaarinen pikkujoulujuhla, esimerkiksi… ja jos joku on menossa, mut saa kernaasti pyytää mukaan!

Samaten kannattaa rohkeasti lähteä testaamaan niitä vähän tuntemattomampia oluttyylejä. Itselle tuli tässä tutuksi muutama täysin uusi (tai pitäisikö sanoa vanha) oluttyyli, ja janoan lisää, lisää, vielä vähän lisää. Niinhän sitä usein käy, että mitä enemmän oppii, sitä enemmän haluaa oppia lisää… Maistelusetit ovat helppo tutustumiskeino, ja niitä löytyy Bier-Bierin lisäksi varmaan lähes jokaisesta olutravintolasta.

Olutravintoloita putkahtelee onneksi parhaillaan sinne sun tänne sellaista tahtia, että kauas ei ainakaan täällä pääkaupunkiseudulla tarvitse lähteä maistaakseen jotain uutta. Kyttäänkin lempiolutbaarieni sosiaalista mediaa silmä kovana, bongatakseni kiinnostavat uutuudet ja vierailevat hanatuotteet mahdollisimman nopeasti – välillähän joku harvinaisempi olut loppuu muutamassa päivässä.

Ps. jos jaksoit lukea tämän pitkän jutun loppuun, ansaitset ainakin sen maistelulasillisen jotain jännää ihanaa olutta… tuu kiskomaan hihasta siis jos bongaat mut joskus baarista 😀