Tämä tässä on Sloe Haven, oratuomigose – CoolHead Brew’n Hotelli Havenille valmistama nimikko-olut
Piipahdin muutama viikko sitten Hotel Havenissa poikkeuksellisessa oluenlanseeraustilaisuudessa: Hotel Haven, viiden tähden luksushotelli, julkisti nimikko-oluensa … joka oli oratuomigose! Jos olette olutasioista yhtään kärryillä (ja ehkä vaikkette olisikaan) ymmärrätte varmaan innostukseni: harva peruskuluttajista vielä tietää, minkälaista olutta on gose ja vielä harvempi on todennäköisesti maistanut oratuomen marjalla maustettua olutta. Aika rohkea veto siis tältä hotellilta!
Gose on yksi omista lempioluttyyleistäni, joten ilo tyylin leviämisestä on mallia oma lehmä ojassa. Perinteinen gose maustetaan korianterin siemenillä sekä suolalla ja sen makuprofiili on sekä raikas, hapan että omalla tavallaan varsin intensiivinen, vaikka olut onkin prosenteiltaan yleensä aika mieto. Humalointi ei goseen yleensä kuulu, joten katkeruutta tästä oluesta on turha etsiä. Monet panimot maustavat gosensa varsin kokeellisesti ja olenkin maistellut niin sammalilla, skyrillä kuin mustekalan musteellakin maustettua gosea. Oratuomigose oli kuitenkin minullekin ensimmäinen laatuaan.
Alkumaljana oli ihana Brekeriet Nick Z, tynnyrikypsytetty hapan blond ale.
Guest Brew Dinner @ Hotel Haven
Sain kutsun jäädä tilaisuuden jälkeen viettämään iltaa Havenin ravintolaan, jossa järjestetään säännöllisin väliajoin varsin kutkuttavia olutillallisia. Aterioita on rakennettu niin Fat Lizardin kuin Panimo Hiidenkin oluiden ympärille, ja tällä kertaa vuorossa oli Suomen paras (ja sympaattisin) olutkauppa Pien.
Pien tarjoaa Suomen laajimman kotimaisiin pienpanimoihin erikoistuneen olutvalikoiman ja lisäksi valikoimaan kuuluu varsin tiheästi uudistuva ulkomaalaisten oluiden kattaus. Täällä minäkin käyn shoppailemassa monet suosikkipanimoideni uutuudet! Aika selvää siis oli, että tälle olutillalliselle olisi tiedossa varsin ajanmukainen ja kiinnostava juomapaketti, jossa oli ilokseni edustettuna myös minulle mieluisa happamampi kategoria. Oluet aterialle valitsti “Suomen olutkeisariksi” tituleerattu Erkki Häme Pieneltä ja kiinnostavasta kasvismenusta taas vastasi tietysti Restaurant Havenin luova keittiötiimi.
Illallinen alkoi tunnelmaa virittelevällä alkumaljalla ja amusella, ja sitten päästiin itse asiaan! Ensimmäinen ruokalaji oli fermentoitua palsternakkaa ja piimää. Olueksi tälle ruualle oli valittu alunperin Whiplash Northern Lights NEIPA, mutta se oli jostain syystä korvattu Maistilan Tradatolla, joka on ananaksella ja greipillä maustettu sour.
Lähtökohtaisesti todella kiinnostavan kuulloinen ruoka oli valitettavasti pieni floppi: kokonainen ihanan kirpeä fermentoitu palsternakka oli perus ruokaveitselle kovempi luu veisteltäväksi ja kokonaisuus oli piimän ja varsin happaman oluen kanssa jopa minun makuuni aivan liian hapan (ja minähän siis todellakin rakastan hapanta!). Pientä jeesiä kokonaisuuteen toivat pinjansiemenet, mutta kyllä niitä olisi tässä setissä saanutkin sitten olla ihan kourallinen. Harmi! Ehkä se NEIPA olisi toiminut tämä ruuan kanssa kuitenkin paremmin?
Maistilan Tradato: ananaksella ja greipillä maustettu sour. Erittäin hyvää!
Illan vetäjät: Pienen Erkki Häme ja Hotel Havenin Alexander Winberg
Seuraavaksi syötiin suolattua portobellosientä ja puolukkaa, joiden kanssa oli se edelliselle annokselle alunperin mietitty Whiplash Northern Lights NEIPA. Portobelloa löytyi annoksesta sekä moussena että carpacciona ja sen kyljessä oli mm. piklattua kantarellia, puolukkageeliä, siankärsämöä sekä kuusenkerkkää. Herkullinen annos, kaiken kaikkiaan! Prosenteiltaan kevyt (2,8%) mutta maultaan huima NEIPA toimi ruuan kanssa loistavasti, ja onpahan vaan sanottava että parempaa “ykkösolutta” saa hakemalla hakea!
Suolattua portobellosientä ja puolukkaa
Savustettu vesimeloni
Illan tähti oli kuitenkin vasta tulossa: savustettu … vesimeloni! Jep, luitte oikein. Koska bongasin itse viime kesänä somesta videon, jolla esiteltiin kokonaisena savustettu vesimeloni “kinkku”, en ollut ruuasta niin hirmuisen shokissa. Enemmänkin olin tietysti super utelias ja innostunut päästessäni tätä jännästi valmistettua melonia vihdoinkin maistamaan!
Pettyä ei tarvinnut. Savustettu vesimeloni todellakin ON hyvää. Hieman aivot nyrjäyttävä makuelämyshän se silti on, kun samaan aikaan suuhunsa saa jotain raikasta ja tutun vesimelonimaista … sekä savuista ja suolaista. Annosta tukemaan oli nostettu grillattua härkäpaputempehiä, valkosipulivaahtoa, grillattua nippusipulia sekä jäätävän hyvä soossi (jonka arvelen sisältäneen sitä savustetusta vesimelonista irronnutta lientä). Annokselle mietitty Garagen SOUP dipa oli näille savuisille mauille sopivan roteva kaveri (ja muutenkin kiva tuttavuus!).
Lopuksi syötiin vielä pop rockseilla, tyrnigeelillä ja persikkasorbetilla silattua herkullista kurpitsapiirasta ja karviaismarmeladia. Ihanaa, tosin minulle nyt aina maistuu jälkkäreitä mieluummin jälkiruokajuomat. Brewskin Pink Pony Reloaded (ananas & vadelma-gose) upposikin viimeistä pisaraa myöten, kun taas piirakkani viimeisteli Juuso (tämä on meillä jälkkärin kanssa aivan normaali työnjako, minulle kun yleensä riittää makeaa muutama suupala). Molemmat poistuimme paikalta varsin tyytyväisinä!
Otetaanpa lopuksi vielä pieni yhteenveto: Ilta oli mahtava, mutta olisin kaivannut lisää avausta olut ja ruoka -paritusten logiikasta. Veikkaan etten ole ainoa, josta olisi ollut kiinnostavaa kuulla, millä perusteella juuri nämä oluet oli näille ruuille valittu. Siinä olis voinut oppiakin jotain! Guest Brew Dinner Havenissa on joka tapauksessa todella kiinnostava konsepti, keittiössä ideoidaan selvästi innostuneena näille illallisille luovia annoksia ja juomat ovat Suomen (ja ulkomaiden) ajankohtaista kärkeä. Fiilis paikan päällä oli myös juuri mukavan rento. Kyllä sitä tälleen voisi vastaisuudessakin perjantaitaan viettää 🙂
Ps. Sloe Havenista voit käydä lukemassa enemmän esim. Bönthöö Bönthöö -blogista. Uusia Guest Brew Dinner -tilaisuuksia taas kannattaa pitää silmällä Hotel Havenin sivuilta ja Facebookissa!
Vastaa