Paahdetut kirsikat viskillä ja vaniljalla

Viskillä maustetut paahdetut kirsikat ja kaurapuuro – hyvä ruoka parempi mieli!

Vaikea uskoa, että kesäkuu vasta vetelee viimeisiään kun viimeiset viikot ovat olleet yhtä heinä-elokuuta: täynnä trooppisia öitä, pulikointia, jäätelöä ja hellettä. Yleensä kesäkuu tuntuu hujahtavan täysin ohi ennen kuin pääsen minkäänlaisiin kesäfiiliksiin mutta ei suinkaan tänä vuonna! Olen jo nyt autuaan sekaisin viikonpäivistä ja unirytmini on keikahtanut suorastaan päälaelleen. Liekö syynä tiiviisti kotona kahdestaan vietetty kevät vai mikä, mutta poikkeuksellisesti olen tahtonut viettää suurimman osan hereilläoloajastani perhettä ja ystäviä tavaten puistoissa, terasseilla ja metsissä nyt, kun se on taas mahdollista. Siis mitä vaan ja missä vaan paitsi yksin kotona tietokoneen, hellan tai kameran ääressä 😀 Ruokaa intohimolla tekevälle ja kuvaavalle introvertille tämä on aikamoinen poikkeustila!

Koronakevät oli todella vaativa päivätyöni osalta, joten vaikka normaalisti puhkun intoa kokata ja kuvata reseptejä kun kesälomani alkaa, nyt tuo into on ollut totaalisesti hukassa. Osa syystä innon puutteeseen on myös maailmantila: tuntuu ontolta höpötellä tänne kepeitä juttuja siitä mitä kulloinkin kokkaan ja syön, kun korona jyllää maailmalla kiihtyvällä tahdilla ja tietoisuuteen entistä syvemmälle viime viikkoina uponnut rakenteellinen rasismi ja rapakontakainen poliisiväkivalta painaa mieltä. Eikä ilmaston kannaltakaan mene hyvin: Siperiassa sulaa ikirouta ja vaikka ilmastopäästöt hetkellisesti koronan takia vähentyivätkin, ei se mikään pysyvä suunnanmuutos valitettavasti tainnut olla.

Hyvä ruoka parempi mieli…

Tuttujen asioiden tekemisestä tulee kuitenkin iloa ja vakautta tilanteeseen, jossa turvallisuudentunne on edelleen koronan osalta kiikkulaudalla. Jatkuva murehtiminen ja lamaantuminen ei ainakaan auta mitään! Niinpä näpyttelen kuin näpyttelenkin teille nyt pienen tarinan siitä mitä täällä on viimeeksi kokattu. Ostin nimittäin viime viikolla rasian kirsikoita ajatuksena kokata niistä jotain kivaa. Osan laitoin soseutetun vesimelonin kanssa mehujääpuikkoihin, mutta osa jäi kuitenkin jääkaappiin pyörimään.

Kun viikonloppu vierähti aamusta iltaan ulkosalla, tajusin yhtäkkiä eilen noiden kirsikoiden olevan jääkaapissa edelleen. Muutama kirsikoista oli jo mennyttä kalua… mutta loput sain kuin sainkin pelastettua! Pesin kirsikat huolella, pilkoin ne, poistin kivet ja lykkäsin ne uuniin sokerinripauksen ja viskilorauksen kanssa. Tänään nuo läpikuultaviksi ja hillomaisiksi paahdetut kirsikat ihanine liemineen syötiin sitten aamulla kaurapuuron kera. HUH miten hyvää!

Ohje on hyvin summittainen, koska mitään en tietenkään mitannut. Loma-aivot… ¯\_(ツ)_/¯

Viskin ja vaniljan kera paahdetut kirsikat

2:lle

2-3 dl kirsikoita kivet poistettuina ja puolitettuina

n. ½ dl viskiä

n. ½ dl raakaruokosokeria

n. 2 rkl neitsytoliiviöljyä

ripaus aitoa vaniljaa / vaniljasokeria

hyppysellinen suolaa

Laita kirsikat pieneen uunivuokaan – sellaiseen, jossa ne menevät hieman päällekkäin keskenään ja pääsevät muhimaan omassa liemessään. Ripottele päälle sokeri ja lorauta vuokaan viski sekä oliiviöljy. Mausta seos ripauksella vaniljaa ja suolaa. Sekoita hyvin ja anna maustua sillä välin kun uuni lämpenee 175 asteeseen. Kun uuni on kuuma, lykkää vuoka keskitasolle noin 20-25 minuutiksi, tai kunnes kirsikat ovat läpikuultavia ja pehmeitä. Sekoita kirsikoita kerran paahtamisen puolivälissä.

Anna jäähtyä ja tarjoile paahdetut kirsikat jäätelön tai maustamattoman jugurtin kera, tai kuten me söimme tämän herkun: oliiviöljyllä ja suolalla maustetun kauramaitoon keitetyn kaurapuuron kera.

Mitä tulee muihin listaamiini mieltä painaviin asioihin, ei muuta kuin toimeksi. Otetaan ilo irti Suomen kesästä mutta pidetään mielessä koronan lisäksi myös ilmastoasiat. Ja koska rasismia on Suomessakin, haluan sivistää itseäni aiheesta lisää voidakseni elää ja toimia antirasistisesti niin työssäni kuin vapaa-ajallanikin. Siksi kirjauduin Itä-Suomen yliopiston avoimelle Antirasismin perusteet -opintojaksolle ja olen sen lisäksi lueskellut muitakin materiaaleja antirasistisen toiminnan tueksi. Alla linkkejä näihin materiaaleihin, jos vaikka jotakuta teistäkin kiinnostaa tutustua asiaan lisää 🙂 Lisäksi suosittelen katsomaan Yle Areenasta dokkarin I Am Not Your Negro. Asiat muuttuu, kun niitä muutetaan!