Kirsikkainen punaviinibrownie

Kaupallisessa yhteistyössä Asennemedia ja Social Wines

Syksy on ehdottomasti mun lempivuodenaika! …tai ainakin tämä alkusyksy. Pimenevät illat, kirpeä tuuli ja viilenevä sää antavat luvan uppoutua kotiin musiikin ja kirjojen kanssa ulkona huitelemisen sijaan. Syystraditioihini kuuluukin tiettyjen artistien ja levyjen luukuttaminen, lempikirjani uudelleen lukeminen ja elokuvamaratonit Rakkautta ja Anarkiaa -festareilla.

Kesän kevyet ja kylmät herkut vaihtuvat pikkuhiljaa pitkään hauduteltuihin ja tuhdimpiin ruokiin, jotka maistuvat taas pitkästä aikaa sekä turvallisilta, lohdullisilta, että voimistavilta. Tulkoon talvi, minä olen kyllä valmis!

Juomapuolella kallistun loppuvuotta kohden aina tummempaan ja tummempaan: valkoviinit ja roséet vaihtuvat täyteläisiin punaisiin – berliner weisset ja goset stoutteihin ja porttereihin. Samettiset, vaniljaiset, mausteiset ja tummasävyiset juomat sekä dekadentit pitkään hauduteltavat keittiöklassikot vahvistavat entisestään kuuntelemieni kappalaiden ja lempikirjojeni luomaa mystistä ja taianomaista tunnelmaa. Eskapistisen fiilistelyni ansiosta lähestyvä räntä- ja lumikausi ei pian enää tunnu lainkaan niin masentavalta. Olenko romantikko? KYLLÄ.

Persoonani romanttisen puolen olen oppinut hyväksymään jo aikoja sitten, mutta jotain huolestuttavaa olen viime aikoina itsestäni kyllä havainnut: kun avaan aterialle viinipullon, se ei automaattisesti tyhjenekään loppuun saakka. Ei, vaikka olisi laitettu loraus pataan ja kumottu muutamakin lasillinen siinä sen aterian kyljessä. Ennenvanhaan olisin moista havaitessani huitaissut sen viimeisenkin lirun pois kuleksimasta, mutta nykyään olen ruvennut ilmaamaan niitä viinipullon jämiä seuraavaa päivää varten. Kovin aikuismaista touhua, eikö?

Ilmaamalla viini säilyy mukavasti muutaman päivän, joten se kannattaa tehdä kun tietää jämälle tulevan käyttöä lähipäivinä. Mitäs sitten, jos lähipäiville ei ole tiedossa sopivaa viinikokkailuhetkeä, eikä aikaa lasillisen nautiskelullekaan? No pakkaseenhan se silloin laitetaan! Pakastaminen mahdollistaa viinin käytön ruuanlaittossa vielä kuukausia myöhemmin.

Taannoisessa sunnuntaipöydässämme fiilisteltiin jo syysruokia, vaikka elokuun puolella tuolloin vielä oltiinkin. Oli pitkään hauduteltua ragùuta tagliatellen ja parmesaanikeon kera, sekä pullollinen marjaisaa Zuccardi Q Cabernet Sauvignonia. Kaukaa viisaana verotin pullosta jo alkuun vielä lorauksen muihin tarkoituksiin – uusin käyttökohteeni punaviinin jämille on nimittäin jälkkäriosastoa! Niinpä ateriallamme nautittiin tätä mainiota Argentiinalaista punaviiniä suorastaan kolmessa muodossa: lasissa, ragùssa sekä jälkiruuaksi leipomissani punaviinibrownieissa.

Zuccardi Q Cabernet Sauvignon ei ole kotonamme mikään uusi tuttavuus, maistelin sitä nimittäin jo keväällä pääsiäisaterian merkeissä. Ryhdikäs, tummia marjoja tulviva, aavistuksen kahvia ja tummaa suklaata vilautteleva viini kolahti minulle jo tuolloin, vaikkei se ateriani kylkeen tuolloin päätynytkään. Siinä on sekä puolentoista vuoden tammitynnyröinnin tuomaa rotevuutta, että mustaherukan, karhunvatukan ja kirsikan kepeyttä kivassa tasapainossa. Zuccardi Q toimiikin loistavasti vähän tuhdimpienkin liharuokien kaverina, mutta se ei ole kuitenkaan tanniineiltaan liian tiukka juotavaksi sellaisenaankaan. Erinomainen syysfiilistelypunaviini siis!

Viinin ja suklaan yhdistely menee osastoon makuasiat, mutta itselleni tämä nimenomainen kombo ainakin toimii. Apuvälineenä yhdistämisessä toimii kuivattu kirsikka, joka sitoo brownien maun mukavasti viiniin. Nämä browniet eivät myöskään ole super makeita, minkä vuoksi ne maistuvat myös tällaisen kuivan punaviinin kaverina  – makeamman ystävät voivat halutessaan lisätä toki brownieiden sokerin määrää, mutta tällöin kannattaa valita myös viiniksi jotain vähän makeampaa.

Kirsikkainen punaviinibrownie (4-8 palaa riippuen ahneuden määrästä)

1 ¾ dl punaviiniä (täyteläistä, runsasta, marjaisen mausteista)

1 dl kuivattuja kirsikoita

200 g tummaa suklaata

125 g voita

3 munaa

1¼ dl mantelijauhoja

½ tl suolaa

1,5 dl kookossokeria tai muuta aromikasta tummaa sokeria (muscavado, ruokosokeri)

1 tl vaniljasokeria

1 dl sokeroimatonta kaakaojauhetta

Lämmitä uuni 175 asteeseen. Laita kirsikat likoamaan punaviiniin. Voitele pinnoitettu pienehkö vuoka reilusti voilla ja jauhota se ripauksella mantelijauhoa (itse käytän näihin mieluiten leipävuokaa).

Sulata suklaa ja voi vesihauteessa. Siivilöi kuivat aineet keskenään kulhoon ja sekoita hyvin. Kun suklaa ja voi ovat täysin sulaneet, nosta kulho vesihauteesta. Anna seoksen jäähtyä kymmenisen minuuttia ja sekoita sitten vispilällä mukaan munat yksi kerrallaan. Lisää tämän jälkeen muna-suklaa-voiseokseen kuivat aineet ja lopuksi punaviiniset kirsikat viineineen. Kääntele seos huolella sekaisin.

Kaada taikina vuokaan ja paista uunin keskitasolla n. 20-30 minuuttia, tai kunnes brownien keskiosaan tuupattu hammastikku tulee ulos enimmäkseen puhtaana. Itse tykkään jättää brownien ihan vähän tahmaiseksi mieluummin kuin paistaa sen läpikypsäksi. Paistoaika riippuu vuuan koosta eli brownien paksuudesta, joten uunia kannattaa vähän pitää silmällä.

Jäähdytä brownieta ensin vuoassa puolisen tuntia ja kumoa se sitten leivinpaperin päälle nurinpäin jäähtymään loppuun. Leikkaa herkku terävällä veitsellä paloiksi ja tarjoile vielä hieman lämpimänä ihanan mustapilkkuisen aidon vaniljajäätelön kanssa. Lasi punaviiniä vielä kylkeen ja talvi saa totisesti tulla!

Huom! Valviran ohjeistuksen mukaan en saa julkaista alkoholiin liittyvää kommentointia.