Kaupallinen yhteistyö Asennemedia ja Urtekram
Tässä huushollissa on tullut viime aikoina kuunneltua hämmentävän paljon Elvistä. JA syötyä suklaata. Ne, jotka minut tuntevat, yllättyvät varmaan kummastakin tiedonjyvästä – makuni kun on enemmän Bowie kuin Presley, suolainen kuin makea. Välillä vaihtelu kuitenkin virkistää, eikä Elviksen inspiroima suklaakaarna oikein maistu ellei samalla kuuntele herraa itseään?
”Love me tender, love me sweet” kuiskii siis Elvis korvissani nimikkosuklaalleen, joka on maustettu tietysti maapähkinävoilla, banaanilla sekä rapeaksi paahdetulla prosciuttolla. Josko vielä yksi pala… yksi vain!
Sen kummemmin rock’n rollin kuningasta fanittamatta jopa minäkin tiedän, että Elviksellä oli heikkous niin pekoniin, maapähkinävoihin kuin banaaneihinkin. Kuuluisa maapähkinävoi-banaanileipä eli ”the Elvis” maistui kuninkaalle kuulemma niin hyvin, että niitä saattoi upota kerralla kokonainen rasvainen keko. Oliko näissä leivissä pekonia vai ei, jää lähteiden mukaan kiistanalaiseksi… mutta ainakin toinen Elviksen leipäsuosikeista, Fool’s Gold Loaf, sisältää valtavan määrän niin pekonia, maapähkinävoita kuin rypälehyytelöäkin (päälle 40 000 kalorin annos, josta ei muille riittänyt).
Oli miten oli, suolainen ja kevyen savuinen kinkku tai pekoni sopii kyllä älyttömän hyvin maapähkinävoin, banaanin ja suklaan kaveriksi. Taidankin olla kuninkaalle jotain etäistä sukua, sillä minäkin tykkään yhdistää suolaista ja makeaa: ripaus sormisuolaa tai suolapähkinöitä suklaapalan kaverina kruunaa nautinnon!
Tämän kuukauden Urtekram-yhteistyöni aihe on, kuinka sattuikaan, maapähkinävoi! Veikkaan, että jopa Elvis kalpenisi sille määrälle maapähkinävoita, jonka olen viime aikoina eri muodoissa nauttinut: kekseissä, keitoissa, kastikkeissa, leivän päällä, puuron seassa… Välillä voitelen sellerinvarsia maapähkinävoilla, johon tuupin vielä muutaman taatelin.
Urtekramin maapähkinävoit sisältävät vain luomulaatuisia paahdettuja maapähkinöitä ja ripauksen suolaa – siinä on tiiviissä paketissa niin kuitua, proteiinia kuin hyviä rasvojakin. Maapähkinävoi onkin nopea, energiapitoinen ja ravitseva välipala herkkupala kiireessä ihan sellaisenaan. Lusikallinen suuhun vaan ja virtaa riittää taas hetkeksi! Makeanhimon iskiessä vaihdan maustamattoman version Crunchy Chocoon, jota lusikoin ihan yhtä hyvällä omatunnolla: Urtekramin maapähkinävoissa kun ei ole lisättyä sokeria – ei edes tuossa suklaaversiossa 🙂
”Suklaakaarna” (eng. chocolate bark) on hauska tapa maustaa suklaata näyttävästi ja monin eri tavoin. Kaarnan tekeminen ei juuri taitoa vaadi: suklaa vain sulatetaan, kaadetaan leivinpaperoidulle pellille ja päälle ripotellaan mitä milloinkin lystää: keksinmuruja, sormisuolaa, chilihiutaleita, salmiakkirouhetta, pähkinöitä, siemeniä, kuivattuja hedelmiä tai marjoja… vain mielikuvitus on rajana! Lopputulos on kaunis ja yksilöllinen – suklaakaarna valmistuu myös hujauksessa.
Elvis-suklaan voisi varmaan valmistaa monimutkaisemmin konvehdin muotoon, mutta laiskalle ja pihille (…ai että ostaisin jotain konvehtimuotteja? Ei tuu tapahtumaan!) luonteva valinta on tietysti tuo kaarna. Pekonin sijaan käytin ilmakuivattua kinkkua, joka on mielestäni helpompi paistaa rapeaksi kuin pekoni. Kevyesti savuinen Schwartzwaldinkinkku toimii myös todella hyvin. Kasvissyöjä voi lihan tietysti jättää pois, tosin suosittelen siinä tapauksessa korvaamaan sen savustetulla sormisuolalla.
Elvis-suklaa
200 g tummaa suklaata (kaakaopitoisuus vähintään 70%)
100 g maitosuklaata
n. 20-30 g banaanilastuja (esim. Urtekram)
n. 20-30 g ilmakuivattua kinkkua / n. 1 tl savustettua sormisuolaa
3 rkl Urtekram crunchy maapähkinävoita
1 hammastikku tms.
Irrota ilmakuivatusta kinkusta näkyvä rasva. Paahda viipaleita leivinpaperin päällä 175 asteisessa uunissa, kunnes ne ovat täysin kuivia ja rapeita (10-15 min), varo kuitenkin polttamasta! Kun kinkku on jäähtynyt, rouhi se karkeaksi muruksi. Rouhi myös banaanilastut.
Sulata molemmat suklaat – yhdessä tai erikseen, jos haluat suklaaseesi lisäraidotusta. Mikäli sulatat suklaat vesihauteessa, varo, ettei vesihöyryä tai vettä pääse suklaan sekaan, tai se muuttuu kokkareiseksi. Veden ei kannata antaa kiehua, eikä sulatusastian pohja saisi koskea veteen. Mikrosulatuksen ohjeen löydät esim. täältä. Oli metodisi kumpi vaan, muista sulattaa suklaa mahdollisimman miedolla lämmöllä – palanut suklaa ei ole hyvää! Lämmitä vielä pienessä kattilassa maapähkinävoita, kunnes se muuttuu hieman juoksevammaksi. Induktioliedellä matalimmalla lämmöllä tähän menee viitisen minuuttia.
Kaada suurin osa suklaasta leivinpaperoidulle pellille, jonka jälkeen voit annostella pehmeää maapähkinävoita pikkulusikalla suklaan päälle, sinne tänne. Valuta loppu suklaa vielä ohuena nauhana maapähkinävoin yli. Pyörittele suklaaseen ja maapähkinävoihin raitoja ja kiemuroita tikulla. Ripottele lopuksi banaani- ja kinkkurouhe koko komeuden päälle ennen kuin suklaakaarna alkaa jähmettymään.
Jäähdytä Elvis-suklaakaarna kunnolla kylmässä, murra sitten paloiksi ja pistele menemään! En tiedä Elviksen lempijuomista, mutta itse suosittelen tämän dekadentin suklaan kaveriksi kupillista vahvaa espressoa (tai lasillista kahviaromeja tulvivaa stouttia) ja taustalle tietysti Elviksen hittikimaraa. Yllättävän moni biisi taitaakin itseasissa kertoa tästä suklaasta! Ainakin tämä seuraava:
A little less conversation, a little more action please
All this aggravation ain’t satisfactioning me
A little more bite and a little … MORE CHOCOLATE bark!!!
Mikäli tätä herkkua jäisi jostain ihmeen syystä yli, säilyy se huoneenlämmössä muutaman päivän – ainakin näin talvella omassa kodissani kun on sen verran viileää. Mikäli kotonasi on trooppisempi meininki, tai teet suklaata kesäaikaan, lykkää jäljelle jääneet palat ilmatiiviissä paketissa jääkaappiin. Jääkaapin kosteus ei tee suklaalle hyvää, mutta eipä se siellä kauaa kuitenkaan ehdi vanheta…
Pps. Elviksen mieliteoista voi lukea lisää esim. täältä.
Rindo sanoo
Olipa kutkuttavan maistuvaa! Söimme koko pellillisen – silmillämme… Jonain päivänä testaamme Elvistä ihan oikeasti, KIITOS vinkistä!
Juulia sanoo
Heippa Rindo!
Kiva kuulla – kiitos palautteesta!!! Mä harkitsen jo, josko ihan vaan dippaisin rapeaksi paistettua pekonia suklaaseen seuraavan kerran. Muahahah!
S sanoo
Ei kait nyt Elvis leivässä 40.000 kaloria ole? Vastaisi 30-40 pizzaa 🙂 Siisti blogi kylläkin, diggasin jo Cityssä.
Juulia sanoo
Ei siinä ”the Elvis” -leivässä, vaan Fool’s Gold Loafissa … joka on siis kokonainen ranskanleipä, joka koverretaan ontoksi ja täytetään n. puolella kilolla pekonia, purkillisella maapähkinävoita ja purkillisella rypälehyytelöä. Onko siinä nyt sitten just tuo 40 000 kaloria (niinkuin jollain nettisivulla väitettiin) tai vähemmän, on jokatapauksessa aikamoinen pommi 😀 Siitä täytetystä leivästä pitäisi käsittääkseni riittää kahdeksalle, ja Elvis söi sellaisen yksin. Melekoista! + kiitos palautteesta!