Kotikeittiön vegaaninen crunchwrap supreme

Kotikeittiön vegaaninen crunchwrap supreme
Koti/kesäkeittiön vegaaninen crunchwrap supreme on helppo ja hauska ateria!

Kaupallinen yhteistyö Santun Seitan

crunchwrap supremeSaanko esitellä: kotitekoinen crunchwrap supreme!

Crunchwrap supreme?

Jos pikaruokaketju Taco Bell on sinulle tuttu, niin on varmasti myös crunchwrap supreme: tortillaletun sisään taiteltu, kuusikulmainen wrapin tapainen kiekko, joka grillataan molemmilta puoliltaan rapeaksi. Sisältä löytyy kerros proteiinia, salaattia ja kastikkeita, joiden ns. “kuivat” ja “märät” kerrokset on eroteltu toisistaan rapealla tostadakiekolla (tostada = paahdettu/fritattu tortilla).

Minulle kyseinen ruoka on tuttu lähinnä YouTube -videoista, joissa tätä fast food -luomusta parannellaan kotikeittiöissä, Taco Bellissä kun olen käynyt syömässä elämässäni ehkä kolmesti. En oikein syö pikaruokaa, varsinkaan isoilta ketjuilta… mutta juuri tämän ruuan konsepti on kuitenkin ollut minusta kiehtova! Niinpä tarpeeksi videoita katsottuani päätin tehdä näitä hauskanoloisia kiekkoja itsekin kotona. Meillä syödään usein erilaisia nachopeltejä ja tortillavirityksiä. Ne ovat nopeita, herkullisia ja helppoja ruokia, joissa voi halutessaan hyödyntää pitkälti kaupan valmiita tuotteita tai sitten kikkailla paremmalla ajalla täytteitä enemmän ihan itse. Sitäpaitsi tiesin puolisoni ilahtuvan kokeilusta suuresti, hän kun käy Taco Bellissä useammin ja syö siellä yleensä nimenomaan crunchwrapin. 🙂

vegaaninen crunchwrap supreme

santun seitan

Santun Seitan

Minulla oli tätä kaupallista yhteistyötä varten testissä Santun Seitan vegemajot: raikkaan pirteä ja kevyt inkivääri-sitruuna, sekä tujumpi ja täyteläisempi valkosipuli-lime. Maku tulee näihin vegemajoneeseihin tuoreena puristetusta inkivääristä ja tuoreesta valkosipulista, joiden pientä poltetta sitrukset kivasti taittavat. Proteiinina käytin Santun Seitan vegekebabia, jota meillä on käytetty paljon siitä asti, kun tuotetta ekaa kertaa siskoni suosituksesta maistoin. Valmiiksi maustetut ja viipaloidut, vakuumiin pakatut seitansiivut säilyvät jääkaapissa pitkään ja ovat nopeaa, monipuolista ja maukasta kokattavaa – niinpä niitä löytyy meidän kaapista kutakuinkin aina!

Pidän Santun vegekebabista erityisesti sen koostumuksen ja maun takia, mutta myös siksi, että se on siivutettu ohuen ohueksi. Siivut ovat siitä huolimatta kuitenkin meheviä ja pysyvät hyvin kasassa! Pakkauksessa on kaksi erillistä vakumoitua pakettia seitansiivuja siisteissä riveissä, joista on pienikin määrä helppo irrotella. Yhdestä pakkauksesta riittää meidän kahden hengen taloudessa yleensä kolmeen-viiteen ateriaan ja käytän vegekebabia kaikenlaisissa ruuissa salaateista keittoihin ja pizzasta pastoihin. Viipaleita ei tarvitse kypsentää, lämmittäminen riittää. Santun Seitan suosittelee vegekebabin ruskistamista pannulla juuri ennen tarjoilua jos siivuja ei sekoiteta ruuan tai kastikkeen sekaan. Vegekebab on parhaimmillaan heti paistamisen jälkeen!

Santun Seitan on peräisin samasta kaupungista kuin minäkin – Lohjalta – vaikka nykyään yritys toimiikin Tammisaaressa, valmistaen tuotteet siellä alusta loppuun käsityönä. Yrityksen tarina on minusta mahtava: alkuun vain itselle ja omalle perheelle kokattua seitania alettiin tekemään pikkuhiljaa myös kavereille, ja kun kysyntä kasvoi kasvamistaan syntyi kotimyyntinä alkanut tuotemerkki Santun Seitan. Pian tuote löytyi jo paikallisesta kebabravintolasta (jonka itsekin teinivuosilta muistan) ja kauppojen hyllyiltä. Tuotanto on kasvanut kysynnän mukana vauhdilla ja viime joulun alla Santun Juhlaseitania saikin jo suorastaan metsästää, kun se voitti Iltasanomien testivertailun.

vegaaninen crunchwrap supreme

vegemajoVegemajoa alle, vegemajoa päälle, vegemajoa vähän joka väliin!

Crunchwrap -vinkit:

Koska Santun Seitan valmistaa kahdenlaista majoneesia, päädyin tekemään myös kahdenlaisia crunchwrappeja. Ensimmäisessä täytteet tulevat pitkälti valmispurkeista ja ruoka valmistuu siksi vauhdilla ja sopii vaikka mökkikeittiöön. Tähän “pikaversioon” käytin täyteläistä ja ihanan vahvaa valkosipuli-lime vegemajoa. Toiseen versioon tein taas oman raikkaan ja kirpeän tuoresalsani raparperista, sekä frittasin kaupan pienistä maissitortilloista tostadoja kerrosten väliin. Tähän versioon yhdistin raikkaan ja pirteän inkivääri-sitruuna vegemajon, joka on valkosipulista kaveriaan kevyempi ja vähärasvaisempi (mitä en olisi kyllä tajunnut, ellen olisi lukenut tuoteselostetta). Itse fritatun tostadan korvasin “pikaversiossani” pyöreillä nachoilla … ja siis nimenomaan pyöreillä, kolmikulmaisten nachojen kulmat kun voisivat rikkoa pakettini seinämät.

Tortillan valitseminen:

Jos suinkin löydät, etsi kääreeksi ∅30 cm kokoisia tortillakiekkoja. Perus lähikaupan tortilloista suurimmat ovat yleensä halkaisijaltaan n. 26 cm – niitä käyttäessäsi tarvitset taitosten keskelle toisesta tortillasta leikatun pienen apupalasen täyttämään pakettiin muuten jäävää aukkoa (katso allaoleva kuva). 30 senttisten kanssa apuapalaa ei tarvitse kun taas 26 senttisten tortilloiden kanssa pitää vähän näperrellä – muuten molemmat toimivat ihan yhtä hyvin.

Täyttäminen:

Täyttäessä oleellista on, että täytteitä ei kasata liian leveälti eikä liian korkealti, jotta paketin saa taiteltua tiiviisti kiinni. Omien mittailujeni mukaan täytekerroksen halkaisija kannattaa olla sekä ∅26 että 30cm tortilloilla noin 12-13 cm. Ekan kerran kun jaksaa crunchwrappiaan vähän mittailla ja hyväksyy sen että ensimmäinen on treenikappale, loput menevät jo silmämääräisesti!

Paistaminen:

Paistaessa tärkeää on, että kumoaa paketin pannulle/paistotasolle saumapuoli ensin alaspäin, jolloin taitokset sinetöityvät muotoonsa eikä paketin hajoamiselle enää ole kääntäessä suurta vaaraa. Tasaisen paahtamistuloksen saamisessa auttaa mielestäni kevyt paino paketin päällä (esim. tasapohjainen kattilankansi). Käytin paketeissani vegemajoa ohuen kerroksen myös taitosten välissä ikäänkuin liimana, näin saumat tarttuvat paremmin paikoilleen ja paketti saa vielä vähän lisää makuakin!

crunchwrap supremeKuvassa kuusikulmion taittelu ∅26 cm tortillaletulla. Täytteiden päälle nostetun apupalasen reunaan sivelty vegemajo auttaa liimaamaan saumat tiukemmin kiinni paistaessa!

Molemmista versioista tuli todella herkullisia ja kuusikulmioidenkin taittelukin oli paljon helpompaa kuin olin pelännyt! Paahdoin pakettini valurautapannulla, mutta crunchwrap superme onnistuu taatusti näin kesällä myös grillissä tai muurikkapannulla, kunhan lämpö on vaan tarpeeksi maltillinen. Näitä on hauska tehtailla ja jokainen voi vaikka täyttää, kääriä ja paistaa oman crunchwrappinsa itse. Syödä se kannattaa aina heti valmistumisen jälkeen. Crunch = rouske ja rouske on sitä kauempana “supremesta” mitä pidempään odotat!

Helppo vegaaninen crunchwrap supreme

4 kpl

5 ∅ 26 cm kokoista tortillalettua / 4 ∅ 30 cm kokoista tortillalettua

Pieni pussillinen pyöreitä nachoja

180g Santun Seitan vegekebabia

1 prk Santun Seitan valkosipuli-lime vegemajoa

n. 8 rkl vegaanista juustoraastetta tai 4 vegaanista juustoviipaletta maun mukaan

1 prk kaupan salsaa (just sitä mistä tykkäät!)

2-3 isoa kypsää tomaattia

Pieni jäävuorisalaatti

Esivalmistelut:

Leikkaa jäävuorisalaatin keskeltä neljä noin sentin paksuista salaattikiekkoa. Viipaloi tomaateista 12 viipaletta. Irrottele seitanviipaleet toisistaan lautaselle neljäksi keoksi, peitä kasat esim. kelmulla kuivumisen estämiseksi. Voit halutessasi ruskistaa viipaleita pannulla pienessä öljytilkassa sitä mukaa kun täytät pakettejasi, mutta tee se erissä ja vasta sitä mukaa kun täytät paketteja.

Täyttäminen:

Nosta työtasolle yksi tortillalätty ja levitä sen keskelle noin ruokalusikallinen vegemajoa halkaisijaltaan noin 12-13 sentin kokoisen kiekon verran. Nostele majon päälle neljäsosa vegekebab -siivuista, vähän lisää vegemajoa, muutama ruokalusikallinen käyttämääsi vegaanista juustoraastetta tai viipale vegaanista juustoa ja lopuksi tarpeeksi pyöreitä nachoja peittämään seitansiivut. Älä anna täyttämäsi alueen alkaa suurenemaan.

Nosta nachojen päälle kiekko jäävuorisalaattia, muutama ruokalusikallinen salsaa, kolme siivua tomaattia sekä hieman lisää vegemajoa. Mikäli käytössäsi on ∅26 cm tortilla, leikkaa yksi tortilloista neljään osaan ja pyöristä jokaisesta osasta mahdollisimman suuri ympyrä (tämä käy kätevästi saksilla). Nosta näin syntynyt pieni tortillakiekko täytteiden päälle ja pidä sitä paikallaan kevyesti painaen samalla kun alat taittelemaan ison tortillalätyn reunoja kiekon päälle. Tarkoitus olisi saada taitoksia aikaan kuusi, mutta ainakin minulla niitä tuli välillä enemmänkin. Pääaisia lienee kuitenkin, että paketti on tiivis ja pysyy kasassa ja että taitosten keskelle ei jää aukkoa josta täytteet pilkistäisivät ulos. ∅30 cm tortilloita täyttäessä pientä aputortillakiekkoa ei tarvita. Voit halutessasi sivellä ohuelti vegemajoneesia täytepalan reunaan ja taitosten väliin ikäänkuin liimaksi auttamaan paketin kasassapysymistä.

Paistaminen:

Kuumenna valurautapannu (grillitaso/muurikkapannu) keskilämmölle ja nosta paketti pannulle varovasti saumapuoli alaspäin. Laita paketin päälle kevyt paino, kuten vaikka tasapohjainen kattilankansi ja jätä crunchwrap paistumaan, kunnes pannua vasten oleva pohja on saanut väriä ja taitokset pysyvät kiinni. Käännä kiekko varovasti paistolastalla ympäri ja paahda vielä toiseltakin puolelta rapsakaksi. Meidän liedellä ja pannulla paahtaminen kesti noin kolme-neljä minuuttia per puoli. Lämpöä kannattaa tarkkailla, sillä liian kuuma pannu käräyttää tortillan ennenkuin paketin sisäpuoli ehtii lämmetä.

Kun crunchwrap supreme on valmis, halkaise se terävällä veitsellä kahtia ja nauti HETI!

∅26 cm tortilla täyttövaiheessa

crunchwrap supreme∅30 cm tortillasta tehty vegaaninen crunchwrap supreme matkalla pannulle!

Alla vielä ohje itse fritatuilla tostadalle ja raparperisalsalle, joilla syntyi raikkaampi ja vinkeämpi crunchwrap supreme. Tähän versioon olin alunperin laittamassa vielä avokadoa, mutta sen kanssa kävi perinteiset: kuvauspäivänä halkaistuista avokadoista yksi oli edelleen liian kova ja toinen taas sisältä musta… Tilalle tuli sitten tomaattia, mutta hyvin tämä kombo toimi näinkin!

Raparperisalsa – crunchwrap supreme

4 kpl

5 ∅ 26 cm kokoista tortillalettua / 4 ∅ 30 cm kokoista tortillalettua

4 ∅12-13 cm kokoista maissitortillaa + 3-4 dl neutraalia kasviöljyä

180g Santun Seitan vegekebabia

1 prk Santun Seitan inkivääri-sitruuna vegemajoa

1 ruukku korianteria

Pieni jäävuorisalaatti

2-3 isoa kypsää tomaattia ja/tai 1 iso kypsä avokado + puristus limeä

n. 8 rkl raparperisalsaa

Raparperisalsa:

3 kypsää keskikokoista tomaattia

1 paprika (keltainen, oranssi tai punainen)

1-2 vartta raparperia

1 pieni kesäsipuli varsineen

1 jalapeño

1 pieni valkosipulin kynsi

1 lime

1-2 tl agavesiirappia

1 rkl oliiviöljyä

maun mukaan suolaa ja vastarouhittua mustapippuria

Valmista ensin raparperisalsa:

Kuori ja kuutioi raparperi noin sentti × sentti palaksi. Tarvitset paloja noin kahden desin verran. Kuumenna kattilassa parin sentin syvyydeltä vettä kiehuvaksi ja ryöppää raparperia kiehuvassa vedessä puolisen minuuttia. Kippaa ryöpätty raparperi siivilään ja huuhdo kylmällä vedellä, valuta hyvin. Pilko tomaatti ja paprika noin sentin kuutioiksi – kumpaakin tarvitaan myös noin kahden desin verran. Tässä salsassa on siis desilitroissa yhtä paljon raparperia, tomaattia ja paprikaa. Poista jalapeñosta siemenet ja hienonna se, sekä yksi kesäsipuli vihreine varsineen. Sekoita kaikki keskenään kulhossa ja mausta seos suolalla, pippurilla, siirapilla, öljyllä ja hienolla terällä raastetulla valkosipulilla. Sekoita hyvin ja jätä raparperisalsa maustumaan.

Tällaisesta tuoresalsasta irtoaa aina reilusti nestettä, jonka voi ennen käyttöä kaataa pois tai jättää kulhon pohjalle. Itse kiskaisen tuon nesteen kuitenkin mieluummin kokin välipalashottina lasista!

Näin teet tostadat:

Kuumenna paistinpannussa neutraalin makuista kasviöljyä muutaman sentin syvyydeltä noin 175 asteeseen. Friteeraa maissitortillat molemmilta puolilta kullanruskeiksi ja rapeiksi ja nosta ne valumaan talouspaperin päälle. Ripottele tostadoille halutessasi vielä hieman suolaa. Paistoastialla on syytä olla kansi, jolla voit tukahduttaa mahdollisen öljypalon. Älä myöskään laita liesituuletinta päälle! Varo öljyroiskeita ja laske tortillakiekko öljyyn aina poispäin itsestäsi. Turvallisesta uppopaistamisesta voit lukea lisää Marttojen sivuilta.

Täyttäminen ja paistaminen:

Kun raparperisalsa ja tostadat ovat valmiit, viipaloi jäävuorisalaatista edellisen reseptin tapaan neljä salaattikiekkoa, tomaateista 12 viipaletta ja/tai kuutioi avokado (purista avokadolle hieman limetin mehua estämään tummumista). Kokoa crunchwrap supreme samaan tapaan kuten yllä on kuvailtu. Järjestyksessä siis vegemajo, vegekebab, vegemajo, tostada, salaattikiekko, muutama lusikallinen raparperisalsaa, 3 siivua tomaattia ja/tai neljännes kuutioitua avokadoa, sekä kourallinen korianteria (itse käytän varretkin!). Taittele ja paahda crunchwrap kuten edellisessä reseptissä!

crunchwrap ohje

raparperi salsa

crunchwrap supreme ohje

Täytteitä voi kukin tietysti varioida omien makumieltymystensä mukaan: lisätä sekaan kaurafraichea, edellämainittua avokadoa, punasipulirenkaita, vegaanista nachokastiketta, vegepekonia… mitä nyt milloinkin tekee mieli ja mitä omasta lähikaupasta löytyy.

Ja mikä oli kokeilun tulos? Taloudemme crunchwrap supreme -ekspertin eli rakkaan puolisoni sanoin: sairaan hyvää!!! Hän söi näitä paketteja yhdeltä istumalta kolme.

667 views

Raparperi shrub – juotava etikka

Raparperi shrub – juotava etikka
Raparperi shrub + vissy = kesä lasissa!

raparperi shrub

Shrub!

Täällä on lasissa tänään raparperi shrub! Siis mikä?

Shrub on hedelmistä ja marjoista sokerin ja etikan kanssa tehty sekoitus, jota pidentämällä saa aikaan ihanan raikkaan ja kesäisen juoman. Eräänlainen makusiirappi tai mehutiiviste siis; “juotava etikka”. Pääsin shrubien makuun ensimmäistä kertaa toissakesäisellä reissulla rapakon taa kun Mainen Portlandissa vierailimme cocktailtarvikkeisiin erikoistuneessa liikkeessä / baarissa, jossa tarjoiltiin päiväsaikaan vain shrubeja ja vasta illalla cocktaileja.

Shrubin pohjana voi olla mikä vaan hedelmä tai marja, ja sitä voi jatkaa mocktailiksi soodalla, tonicilla tai ihan vaan vedellä. Yhtälailla shrub toimii kuitenkin myös cocktailien osana – alkoholin polte ja etikan happamuus on yllättävän hyvä kombo!

raparperi juoma

Etikkaiset juomat eivät ole mikään uusi juttu, vaikka etikka näin kuluttajan näkökulmasta tuntuukin nousseen cocktaileissa trendiksi vasta viime vuosina. Shrubin historia ulottuu ilmeisesti aina 1600-luvun Englantiin, jolloin etikkaa alettiin käyttämään marjojen ja hedelmien säilömisessä siihen asti käytetyn sitruunan sijasta. Sieltä tapa siirtyi Amerikkaan, jossa säilöttävän asian sijaan itse säilöntänesteestä tuli se juttu.

Shrubit tehdään perinteisesti siirapiksi keittämällä, mutta shrubin voi valmistaa myös ns. kylmämetodilla. Hedelmät/marjat sekoitetaan sokerin kanssa ja jätetään yön yli jääkaappiin. Siellä niistä alkaa irrota reilusti nestettä, jota täydennetään etikalla. Seoksen annetaan tekeytyä vielä vuorokauden-kaksi ja sitten vain siivilöinti ja pullotus ja shrub on valmis! Raaka-aineiden mittasuhteet vaihtelevat ohjeesta toiseen ja niitä voi toki kukin säätää omaan makuunsa sopivaksi. Se kannattaa huomioida, että vaikka maku on heti siivilöinnin jälkeen tuju, se pehmenee ja pyöristyy ajan kanssa.

raparperi shrub

shrubRaparperi shrub + seljankukka tonic =

Ensimmäinen kotitekoinen shrubini on raparperi shrub, jota tein kaksi erää muuta viikko takaperin. Kokemusta ei siis vielä ole shrubin tekemisestä enempää, mutta prosessi oli hurjan helppo ja lopputulos todella maukas! Olen suuri happamien makujen ystävä, joten lorottelen raparperi shrubia monesti ihan vain vesilasiin. Testattu on kuitenkin myös raparperi shrub ginillä, raparperi shrub tonicilla, raparperi shrub ginillä JA tonicilla sekä raparperi shrub kuivan sherryn ja jäiden kera. Veikkaisin, että raparperi shrub toimisi hyvin myös gin tai viski sourin mausteena sitruksien sijasta!

Kun ohjeita shrubeille on netti pullollaan, eikä kokemusta vielä ennen tätä ollut, jostain on testaaminen aloitettava! Tämän ohjeen pohjana on siis tämä Bon Appetit -sivuston juttu!

Raparperi shrub

n. 6-7 dl

5 dl raparperin paloja kuorineen

3 dl sokeria

¼ tl suolaa

¼ tl jauhettua vaniljaa

puoli ruukkua minttua

2-2½ dl punaviinietikkaa

Pese raparperi hyvin ja paloittele se noin sentin pituisiksi pätkiksi. Laita palat lasipurkkiin ja mittaa sokeri, suola ja vanilja päälle. Leikkaa mintturuukusta puolet, rutista mintun oksia ja lehtiä kevyesti kämmenessäsi ja tipauta minttukin purkkiin. Ravistele huolella ja jätä purkki huoneenlämpöön muutamaksi tunniksi. Ravistele ja kääntele purkkia muutamaan otteeseen tänä aikana. Nosta purkki sitten jääkaappiin yön yli.

Seuraavana päivänä lisää purkkiin punaviinietikka. Jos et ole kovin happaman ystävä, laita purkkiin alkuun kaksi desilitraa etikkaa. Sulje purkki ja ravistele kaikki huolella sekaisin, jätä huoneenlämpöön taas muutamaksi tunniksi. Ravistele ja kääntele purkkia muutamaan otteeseen tänä aikana. Maista seosta ja lisää halutessasi vielä vähän etikkaa. Kun maku on sopiva yhdistelmä makeaa ja hapanta, nosta purkki taas jääkaappiin odottamaan seuraavaa päivää. Voit pitää purkkia jääkaapissa vaikka kahdenkin yön yli tekeytymässä!

Siivilöi seos ja painele huolella raparperinpaloista kaikki neste irti. Pullota raparperi shrub puhtaaseen pulloon. Säilytä raparperi shrub jääkaapissa – sen pitäisi säilyä siellä 6-8 viikkoa.

Ps. älä heitä raparperinpaloja pois! Niissä on vielä paljon makua kaiken tämänkin jälkeen ja ne ovat ainakin minusta hauskan happamankirpeitä naposteltavia. Söin siis osan sellaisenaan … mutta loput laitoin takaisin purkkiin ja kaadoin vettä päälle. Laitoin vedellä täytetyn purkin yön yli jääkaappiin ja näin sain aikaan kirpakkaa raparperivettä. Toistin operaation itseasiassa vielä toisenkin kerran, jolloin makua tietysti irtosi veteen tosin jo reilusti vähemmän… mutta tulipahan ainakin käytettyä nämä raparperit viimeiseen asti!

shrub juoma

Lue lisää shrubeista täältä:

Serious Eats

Shaker

… ja kurkkaa vielä Hannan Soppa -blogin ihana veriappelsiini-inkiväärishrubin ohje!

 

374 views

Uunifetaparsa + lohi = arjen pelastaja

by Juulia 0 Comments
Uunifetaparsa + lohi = arjen pelastaja

uunifetaparsaUunifetaparsa + lohi = ♥♥♥

Uunifeta!

Muistan, kun vuosi sitten melko skeptisenä testasin Liemessä -blogin Jennin uunifetapastaa. Olen fetan suhteen melkoisen nirso enkä osta fetaa kotiin usein saatikka syö sitä juuri ravintoloissakaan… tai siis, en ennen tätä kokeilua! Uunissa pehmentynyt ja pinnaltaan ruskistunut feta on nimittäin yllättävän ihanaa. Ei mikään ihme, että uunifetapasta valloitti hurjalla vauhdilla koko Suomen: se on helppoa, nopeaa ja tolkuttoman maukasta ja kuinka ollakaan, se jäi saman tien arkiruokien repertuaariin niin täällä meillä kuin monella muullakin.

Sittemmin uunifeta sai tässä keittiössä kaverikseen myös paahdettuja viinirypäleitä (toimii!), joten kun Jenni postasi taannoin uusimman versionsa teemasta, oli uunifetaparsa otettava testiin sekin. Rakastan paahdettua parsaa ja näköjään rakastan uunifetaa, joten Jennin uusi resepti oli jo ennen kokeilua varma voittaja!

uunifetaparsa

Jennin simppelin, vain parsaa, fetaa ja sitruunaa sisältävän version sijasta lykkäsin kerran pannulle myös lohta, reilusti yrttejä, valkosipulia sekä sipulia. En vieläkään ihan teidä miksi – en nimittäin ole koskaan ollut myöskään uunilohen suuri ystävä! Kyseisenä päivänä taisi vain olla hurja nälkä ja talosta löytyi poikkeuksellisesti lohta… Mutta onneksi niin!

Lohella rikastettu uunifetaparsa jäi ensi kokeilusta hyvin aktiiviseen käyttöön ja meillä on syöty sitä hieman erilaisina versioina viimeisen parin kuukauden ajan lähes viikottain. Reilun kahden kuukauden kestäneen etätyöjakson aikana oli nimittäin jatkuvasti sekä aika että energia kortilla ja tämä yhden pannun ihme on sekä nopea, ruokaisa että mielialaa nostattavan herkullinen ruoka! Sen kun latoo vuokaan parsat, sitruunaviipaleet sekä paloitellun lohen ja murentaa fetan päälle. Reilu 20 minuuttia myöhemmin herkullinen ateria on valmis!

uunifetaparsa

One pan wonder

Tämä ruoka on siis tosiaan todellinen “one pan wonder” eli yhden pannun ihme. Uunini lämpenee niin nopeasti, että kun napsautan sen päälle ja aloitan pilkkomaan raaka-aineita, on uuni valmis samalla kuin vuokakin. 20 minuuttia 200 asteisessa uunissa on yleensä riittänyt sille, että parsa on napakan kypsää sekä sieltä täältä ihanan paahtunutta ja lohi kypsää mutta vielä sisältä mehevää. Lohen valmistaminen uunissa on aina ollut mielestäni jotenkin hullua, kun pannulla paistaessa kypsyyttä voi tarkkailla helpommin. Kuivaksi ja ylikypsäksi paistettu lohi on masentavaa! Paksut palat paistuvat uunissa kuitenkin tässä ajassa ihan passelisti, varsinkin jos paistan palat nahkapuoli ylöspäin, jolloin lohi ikäänkuin “höyrystyy” nahkansa alla meheväksi.

Jos olen oikein viitseliäs (mitä en tuon etätyöjakson aikana todellakaan useimmitten ollut), leikkaan lohen ohuen vastapuolen omiksi paloikseen ja lisään nämä ohuemmat palat vuokaan vasta puolivälissä paistoa. Näin ohuemmat osat lohesta eivät ehdi kuivahtamaan!

Raaka-aineiden ja niiden vuokaan asettelun suhteen olen toiminut hyvinkin vaihtelevasti: välillä laitan lohen vuokaan nahkapuoli alaspäin ja valelen pinnan oliiviöljyllä, yrteillä, mausteilla ja siirapilla, välillä taas nahkapuoli ylöspäin jolloin nahka rapeutuu rouskuvaksi raksuksi. Välillä olen lisännyt vuokaan reilusti sattumia: tomaatteja, herkkusieniä, sipulia, voipapuja, kikherneitä… välillä vähemmän. Välillä murennan fetan parsan päälle, välillä lohen päälle – ja välillä feta on jäänyt kyydistä pois kokonaan. Se mitä vuokaan kuitenkin on päätynyt aina, on vihreää parsaa ja lohta, valkosipulia, sitruunaa, oliiviöljyä ja agavesiirappia.

Uunifetaparsa & lohi

2:lle

1 nippu vihreää parsaa

+/- 300 g ruodotonta nahallista lohifilettä (nälkätilanteen mukaan!)

200g laadukasta kreikkalaista fetaa

1 hyvin pesty luomusitruuna

3-4 rkl oliiviöljyä

3-4 valkosipulin kynttä

n. 1 rkl agavesiirappia tai juoksevaa hunajaa tms.

ripaus suolaa ja maun mukaan vastarouhittua mustapippuria

Vaihtelua halutessasi:

tuoretta tai kuivattua rosmariinia ja/tai timjamia

chilihiutaleita

kourallinen kirsikkatomaatteja ja/tai herkkusieniä ja/tai oliiveja

salottisipulia / nippusipulia / kevätsipulia

purkillinen voipapuja tai kikherneitä

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Paloittele lohi annospaloiksi (leikkaa halutessasi ohuet vatsapalat omiksi paloikseen ja ota ne sivuun lisätäksesi ne pannuun vasta paistamisen puolivälissä). Pese parsat ja napsi niiden tyvestä puumainen osa pois. Pätki parsa halutessasi kahteen osaan. Pese ja viipaloi sitruuna muutaman millin paksuisiksi siivuiksi, poista siemenet. Kuori ja viipaloi valkosipulin kynnet.

Lado parsat uunivuokaan ja nostele lohi nahka ylös- tai alaspäin parsan viereen tai päälle. Murustele feta vuokaan joko lohen tai parsan tai kummankin päälle. Mikäli vuokaan tulee enemmänkin sattumia – tomaattia, herkkusieniä, papuja, sipulia – puolita tomaatit ja herkkusienet, valuta pavut ja lohko/puolita sipulit. Nostele ne vuokaan ennen lohta, sitruunaa ja fetaa. Kun feta, sitruuna ja lohi (varsinkin jos paistat sen nahkapuoli ylöspäin) ovat vuoassa päällimäisinä, ne rapsakoituvat uunissa koukuttavan ihaniksi!

Ripottele valkosipulinkynnet parsan, fetan ja lohen päälle ja asettele sitruunaviipaleet sinne tänne. (Jos lohi on nahkapuoli ylöspäin, laitan lohen yleensä lepäämään sitruuna- ja valkosipuliviipaleiden päälle). Valele kaiken päälle vielä reilusti oliiviöljyä ja hieman agavesiirappia tai hunajaa. Rouhi pinnalle mustapippuria ja mausta kaikki kevyesti suolalla sekä halutessasi tuoreilla tai kuivatuilla yrteillä.

uunilohi

Paista vuokaa 200 asteisen uunin keskitasolla noin 20 minuuttia. Jos olet ottanut lohen vatsapalat sivuun, lisää ne vuokaan noin puolivälissä paistoa. Kun itse käytän uunin kiertoilma-asetusta tämän ruuan kanssa, 20 minuuttia yleensä riittää siihen, että ruoka on kypsää ja sieltä täältä kullanväriseksi paahtunutta. Jos käytössäsi ei ole kiertoilmaa, paahtamista varten vuuan voi nostaa lopuksi uunin ylemmälle tasolle ja nostaa lämpöä lopussa 225 asteeseen – tai laittaa grillivastukset paistamisen loppuvaiheessa päälle. Varo kuitenkin ylikypsentämästä / käräyttämästä ruokaa!

Uunifetaparsa ja ihanan mehevä lohi on minusta loistava ateria ihan sellaisenaan, mutta toki kylkeen sopisi hyvin vaikkapa ihan perus vihersalaatti. Tarjoillessa silppuan monesti päälle sipulinvartta tai ruohosipulia, mutta muuten se on kuulkaas siinä: syömään vaan! Itse syön välillä rapeaksi paahtuneet ja kevyesti karamellisoituneet sitruunaviipaleetkin kuorineen päivineen, mutta jos sitruunaviipale on jäänyt vähän pehmeämmäksi, puserran siitä vain mehut annokselleni ja nostan viipaleet sitten syrjään.

uunifetaparsa

214 views

Parsa-perunasalaatti & hapankaalikastike

by Juulia 0 Comments
Parsa-perunasalaatti & hapankaalikastike
Tämä parsa-hapankaalikastike saa vinkeän makunsa valkosipulihapankaalista

parsa-perunasalaattiParsa-perunasalaatti & valkosipulihapankaalilla maustettu kastike

Perunasalaattisesonki

Vappuna se alkoi: perunasalaattisesonki. Vai alkoiko se sittenkin uutenavuotena? No… ainakin on varmaa, että juhannuksena se on jo vauhdissa! Jos ihan totta puhutaan, onko sellaista vuodenaikaa mihin perunasalaatti ei sopisi? Toki jos kyseessä on parsa-perunasalaatti, kausi osuu yhteen mitä ilmeisemmin parsasesongin kanssa.

Tykkään kovasti ns. kirkkaasta perunasalaatista, jossa kastike on sinapilla maustettu vinegrette, mutta välillä on minunkin saatava valkoista eli majoneesipohjaista perunasalaattia. Tämänpäiväinen parsa-perunasalaatti poikkeaa perus perunasalaatista siinä, että menin hetken mielijohteesta soseuttamaan jugurtilla keventämäni majoneesikastikkeen sekaan valkosipulihapankaalia!

parsa-perunasalaatti

Hapankaalikastike

Voin kiittää äitiäni addiktiosta Rasilaisen valkosipulihapankaaliin. Meillä oli sitä kotona aina ja vuorotellen kukin perheenjäsenistä hiipi verottamaan suoraan jääkaapista muutaman haarukallisen. Huomaan kuitenkin, että silloin kun hapankaalia ostan kotiin, käy välillä niin että ensi huuman jälkeen lähes tyhjä purkki saattaa unohtua kaapin nurkille. Sen vuoksi olen ottanut tavakseni piilottaa hapankaalin jämiä milloin mihinkin – mutta erityisesti salaatinkastikkeisiin! Tämän oivalluksen keksin muutama syksy takaperin ja kun lopputulos oli itselle erityisen mieleinen, on hapankaalilla ryyditetystä kastikkeesta tullut tähän köökkiin suorastaan tapa. Pieni määrä hapankaalia kastikkeeseen soseutettuna ei välttämättä suorainaisesti maistu ruuassa, mutta se tuo lopputulokseen hauskaa happamuutta ja fantsua funkkia (auts mikä ilmaus). Sekä tietysti fermentoidun ruuan maitohappobakteereja!

Valkosipulihapankaalikastikkeella ryyditetty parsa-perunasalaatti on minusta parhaimmillaan vetäydyttään ennen tarjoilua hetken jääkaapissa. Mutta niin on kyllä melkein mikä tahansa perunasalaatti!

Parsa-perunasalaatti & hapankaalikastike

500g vihreää parsaa

300g kiinteää perunaa

1 pieni nippusipuli varsineen

1½ dl kreikkalaista jogurttia

½ dl majoneesia

½ dl valkosipulihapankaalia

1 rkl kokojyväsinappia

2 rkl kapriksia

1-2 tl suolaan säilötyn sitruunan lientä tai hapankaalimehua tai puserrus sitruunaa

Maun mukaan suolaa ja vastarouhittua mustapippuria

Tarjoiluun:

ruohosipulia / sipulinvartta

vastarouhittua mustapippuria

Napsi parsoista kuivat tyvet pois taittamalla parsaa läheltä sen tyveä – se tuppaa napsahtamaan poikki kohdasta, josta kuiva tyvi alkaa. Keitä tai höyrytä sekä perunat että parsat erikseen napakan kypsiksi. Älä ylikypsennä! Parsa kannattaa huuhdella kylmässä vedessä kypsymisen pysäyttämiseksi heti, kun sen ottaa kattilasta. Anna parsojen ja perunoiden jäähtyä. Paloittele parsa muutaman sentin pituisiksi pätkiksi (säästä halutessasi nuput salaatin viimeistelyyn) ja kuutioi perunat hieman noppaa isommiksi paloiksi.

Tee kastike sillä välin kun perunat kypsyvät: mittaa majoneesi, jugurtti sekä hapankaali kulhoon ja soseuta tasaiseksi. Silppua kapris vähän pienemmäksi ja mausta kastike kapriksilla sekä ruokalusikallisella kokojyväsinappia. Lisää vielä muutama teelusikallinen hapankaalimehua tai suolaan säilöttyjen sitruunoiden lientä, mikäli sellaista kotoasi löytyy. Voit myös käyttää sitruunamehua. Sekoita hyvin ja mausta hapankaalikastike vastarouhitulla mustapippurilla sekä suolalla reilun suolaiseksi (kun kastikkeen sekoittaa parsaan ja perunaan suolaisuus miedontuu)!

Silppua pieni nippusipuli varsineen hienoksi. Sekoita perunat, parsat, sipuli sekä kastike varovasti nostellen tasalaatuiseksi ja nosta peitettynä kylmään tekeytymään ainakin tunniksi. Tarjoile parsa-perunasalaatti ruohosipulisilpun tai silputun sipulinvarren kera – itse säästän mieluusti myös parsojen kauniit nuput salaatin koristeeksi. Ja koska olen vastarouhitun mustapippurin suurkuluttaja, rouhin pippuria vielä salaatin päällekin.

hapankaalikastike

parsa-perunasalaatti

211 views