Avoid Bad Life (Good Life Coffee)

by Juulia 0 Comments
Avoid Bad Life (Good Life Coffee)
Vastapaahdettu Good Life Coffeen oma cappucino, mmmm...

Vastapaahdettu Good Life Coffeen oma cappucino, mmmm…

Mitä saadaan, kun yhdistetään kaksi intohimoista kahvin rakastajaa, joista toinen on menestynyt alan ammattilainen, ja toisella on aikaa ja insinöörin aivot? Suomen kiinnostavin uusi pienpaahtimo! Olette ehkä huomanneet, että olen täällä blogissa kirjoitellut lempikahvilani, Good Life Coffeen, kuulumisista jo muutamaan otteeseen – hyvä kahvi on sydäntä lähellä, kuten myös tämä entinen naapurikahvilani. Vaikken vieressä enää asukaan, vaellan edelleen tasaisin väliajoin Kolmannelle linjalle kupposelle, ja silloin on aina kyse tärkeästä laatuajasta itseni kanssa.

Tältä näyttää Good Life Coffeen paahtimo!

Tältä näyttää Good Life Coffeen paahtimo!

Voittekin varmaan arvata fiilikseni, kun kuulin, että Good Life Coffee alkaa paahtamaan omaa kahvia! Maltoin kuulkaas tuskin odottaa, että pääsin paikan päälle kurkkimaan ja urkkimaan. Odotettu päivä koitti vihdoin viime viikolla, kun kävin Lauri Pipisen opastamana vihkiytymässä kahvin paahtamisen saloihin ihan siellä pääkallopaikalla. Samalla pääsin tutustumaan paahtimon toiseen omistajaan, pääpaahtaja Samuli Ronkaseen.

Lauri ja Samuli ovat törmäilleet toisiinsa jo vuosia kahvialan kisoissa ja tapahtumissa, joissa käydyt keskustelut omasta paahtimosta ovat pikkuhiljaa kypsyneet varteenotettavaksi mahdollisuudeksi. Lopulta Samulin siirryttyä lyhyttä työviikkoa tekeväksi yksityisyrittäjäksi aukeni mahdollisuus sille, että miehet ryhtyivät sanoista tekoihin. Vuotta myöhemmin, ensimmäiset omat kahvipaketit ovat löytäneet tiensä mm. minun kotiini.

Lauri Pipisellä on syytä hymyyn

Lauri Pipisellä on syytä hymyyn

Paahtimossa paahdetaan tällä hetkellä kolmenlaisia papuja (Wottona Boltuma, Pulcal sekä Kamwangi), sekä suodatinkahvi- että espressokäyttöön. Paahtotyyli on tarkkaan mietitty, jotta pavuista saadaan niiden oleellisimmat ja herkullisimmat ominaisuudet tasapainoisesti esiin. GLC:n kahvi on vaaleapaahtoista, ja jokaisessa paahtoerässä pyritään ideaaliseen hapokkuuden, mehukkuuden ja makeuden tasapainoon mehevää suutuntumaa ja miellyttävää jälkimakua unohtamatta. Tosin Lauri tähdentää, että “ei me tahalleen paahdeta vaaleaksi, vaan siksi että sillon paahdot sattuu olemaan parhaimmillaan. Itteeni hämää paahdosta puhuminen väreissä. Pitäis puhua vaan hyvästä/oikeasta tai huonosta/väärästä paahdosta”.

Jokainen koepaahto maistellaan tarkkaan ja tietokoneohjelman avulla voidaan arvioida, kuinka kyseiseen tulokseen on päästy. Näitä koe-eriä ja niiden ominaisuuksia yhdistelemällä herrat sitten ovat hartaasti kasanneet palapeliä, joka alkaa nyt lopulta olla kirjaimellisesti paketissa. ”Hellää paahtoa” kuvailee Lauri, Samuli tosin valottaa paahdon olevan välillä käytännössä varsin nopea ja agressiivinenkin. Pääasia kuitenkin on, että pavun erityiset ominaisuudet saadaan parhaiten tuotua esiin.

GLCkäsi

Paahtimo pyrkii viimeisen päälle laatuun: pavut tulevat arvostettujen raakakahvin tukkureiden, Nordic Approachin sekä The Collaborative Coffee Sourcen kautta. Tukkurit ostavat pavut suoraan viljelijöiltä, ja tekevät vuoden varrella useampia matkoja tiluksille tarkkailemaan sadon edistymistä. Luomu- tai Reilun Kaupan merkintää näistä pavuista on turha etsiä, siitä huolimatta viljelijät ovat kahviin yhtä osaavasti ja ylpeydellä suhtautuvia kuin ostajatkin, ja saavat pavuistaan kunnon hinnan, kertoo Lauri. Viljely tapahtuu useimmiten luonnonmukaisesti vaikkei luomusertifikaattia tilalla olisikaan – pientilalliset kun eivät kalliisiin myrkkyihin välttämättä edes kykene sijoittaa. Kahvin kotimaassa Etiopiassa suurin osa kahvista kasvaa edelleen villinä. (Luomu- ja Reilun Kaupan merkkeihin on useimmiten varaa vain suurtiloilla, joten pitäkääs myös pienviljeiljät mielessä kun seuraavan kerran halajatte hyvän omantunnon kahvia).

Kaluston hankinnassa neuvoa on kysytty kahvimaailman gurun, Tim Wendelboen, entiseltä pääpaahtajalta Måns Anderssonilta, jonka luona Lauri ja Samuli olivat myös hankkimassa käytännön paahto-oppia. Pakkauskoneessakin sijoitettiin suoraan priimaan: käytössä on pienpaahtimoille poikkeuksellisesti kone, joka sekä vakumoi kahvipussin, että myös typettää sen. Pussista siis sekä imetään kaikki ilma, että sinne lisätään typpeä, jolloin voidaan olla varmoja siitä etteivät pavut ole pakkauksessa missään määrin kosketuksissa aromeja heikentävän hapen kanssa. Moinen laite on rahallisesti tuntuva sijoitus, mutta näille miehille valinta oli itsestäänselvä – typetetty ja vakumoitu kahvi säilyy avaamattomassa pakkauksessa kuin vastapaahdettuna jopa kuukauden.

GLCpaketit

GLCpaketti2

En tiedä teistä lukijoista, mutta minulle tulee hyvä mieli, kun pääsen sivustakatsojana seuraamaan ihmisiä jotka tekevät työtään intohimolla ja rakkaudella. Se kipinä, joka syttyy jonkun silmiin rakkaasta asiasta puhuessa…Taidan olla melkoinen fiilistelijä. Ja, kuten tekstistä ehkä ilmi käy, hyvää kahvia fiilistelen aina täysillä!

avoidbadlife

Ps. Olen ihan hulluna tähän GLC-paitaan! “Avoid bad life” – NEROKASTA!!! Tässäpä elämänohje, jota haluan ehdottomasti noudattaa loppuelämäni.

121 views

Possuton pekoni

by Juulia 2 Comments
Possuton pekoni

1f1d45fcf6a25dfc8aaa8b7b83cb5598

Neljäntoista kasvissyöntivuoden aikana minulla oli tasan kaksi lihaan liittyvää himoa: puoliraaka pippuripihvi ja pekoni. Vaikka kasvissyönti on muutama vuosi sitten vaihtunut sekaruokavalioon, en edelleenkään syö paljoa lihaa. En sitä pihviä, enkä pekonia. Ne ovat poikkeusherkkuja, ja sitäkin paremmalta ne maistuvat, kun niitä syö harvakseltaan…

Pekonin suhteen tosin poikkeuksia tekisi välillä mieli tehdä vähän tiuhemmassa tahdissa. Kun se ei kuitenkaan niin hirmuisen hyväksi ole (minulle, possulle, ympäristölle), tykkään käyttää pahimpaan himoon himpun terveellisempiä ja ekologisempia vaihtoehtoja. Vegepekonia saa pakastettuna ainakin Hälsans Kökiltä, mutta tämän hetkinen villitykseni on itse tehty rapea herkku: kookospekoni! Se on helppo valmistaa, ja törkeän hyvää.

7acfc2b494717add54a018c2525985d6

Kookospekoni:

vegaaninen
3 dl kookoslastuja (isoja!)
2 rkl soijakastiketta
1,5 rkl savu-uutetta
1 tl savupaprikajauhetta
1 rkl vaahterasiirappia
ripaus chiliä tai chilikastiketta
1 rkl vettä

Sekoita mausteliemen ainekset keskenään ja pyörittele kookos liemessä. Anna kaiken nesteen imeytyä lastuihin. Lämmitä uuni 150 asteeseen ja levitä kookos tasaisesti leivinpaperoidulle pellille. Paista uunissa 15-20 minuuttia, tai kunnes lastut ovat kauttaaltaan ruskistuneet, mutta eivät palaneet. Lastuja on hyvä käännellä muutaman kertaa paiston aikana, jotta ne ruskistuvat tasaisesti. Säilytä ilmatiiviissä rasiassa – tosin eipä nämä kauaa säily. Ainakaan minun kotonani!

Edellissatsista laittelin herkkupaloja mm. kurpitsakeiton päälle, ja tein melkoisen herkulliset feikki BLT (bacon, lettuce, tomato) -leivät. Puolet “pekonista” taisi kuitenkin kadota suuhuni ohimennessä sellaisenaan…

06458c4691eb51a24a470686c92668c6

489 views

Makean Tulinen Bufala

by Juulia 0 Comments
Makean Tulinen Bufala

0642dd1f36860ecb8fcd2d4326084e6a

Olen herkutellut tänään melkoisella luksusraaka-aineella: aidolla mozzarella di bufalalla eli vesipuhvelin maidosta tehdyllä mozzarellalla. Tämä Italian “valkoinen kulta” tulee Campanian alueelta, ja sen valmistus on tarkkaan valvottua ruokaperinnettä, kuten esim. parmesaanijuustonkin. Eilinen vierailuni isosiskon luona tuli siis ajoitettua todella onnekkaasti, koska maahantuontialalla työskentelevä naapuri oli juuri tuonut heille kulhollisen ihanan pehmoisia bufalapalloja. Niistä riitti sitten minullekin!
Tomaatin, mozzarellan ja basilikan “pyhä kolminaisuus” on lyömätön (ja annoksen tuota klassikkoa toki tein), mutta innostuin tässä hetkellisessä yltäkylläisyydessäni suuntaamaan kokeellisempaankin makuyhdistelmään. Kotonani on tällä hetkellä runsaasti työkaverin kasvattamia erilaisia chilejä, ja halusin yhdistää hedelmäisen Naranga-chilin kermaiseen bufalaan. Jotenkin idea lähti siitä omille teilleen ja lopulta lautaselleni päätyi bufalan ja chilin lisäksi hunajaa, pistaaseja, paahdettua paprikaa, vaniljasuolaa sekä tyrnimarjoja. Kreisi kombo mutta kyllä toimii!

58a11ac48f4b344413f4faef5a7b54c3

6b3f9b47d13723014112e4188cc06d2d

Makean tulinen bufala 2:lle
1 (keltainen) paprika
1 rkl oliiviöljyä
(muutama timjamin oksa)
1 pallo bufalamozzarellaa
0,5 rkl hunajaa
1 rkl vettä
0,5 dl kevyesti rouhittuja pistaaseja
vastarouhittua mustapippuria
ripaus vaniljasuolaa (Halen Môn) tai sormisuolaa sekä vaniljajauhetta
pippurista neitsytoliiviöljyä
1 pieni keskitulinen chili (esim. Naranga)
0,5 dl pakastettuja tyrnimarjoja

Laita uunin grillivastus päälle (tai mahdollisimman kova ylälämpö). Viipaloi paprika litteiksi leveiksi suikaleiksi (litteys auttaa paprikaa mustumaan tasaisesti) ja levitä paprikat kuoret ylöspäin öljyttyyn uunivuokaan. Ujuta halutessasi alle, päälle ja väleihin timjamia. Grillaa paprikaa uunin ylätasolla, kunnes kuori mustuu (n. 15 min). Anna jäähtyä hetki, ja siirrä viipaleet muovipussiin tai laita ne kulhoon kelmun alle.
Viipaloi chili ohuelti (jätä siemenet käyttämättä, jos tulisuus arveluttaa). Kiehauta hunaja ja vesi, lisää chili. Jätä seos jäähtymään. Irroita kuoret hieman jäähtyneistä paprikoista, ja jaa viipaleet kahdelle lautaselle. Erottele bufalapallo käsin kahteen osaan, ja asettele lautasille. Valuta päälle chili-hunajaliemi. Jaa pistaasirouhe ja jäiset tyrnimarjat lautasille, mausta pippurisella oliiviöljyllä, pippurilla sekä vaniljasuolalla.

0099a495a880524ab69101822afed5cd

ba3f0f9a7ee73f6fc8dd397d0913e9e2
Tykkään tässä yhdistelmässä kontrasteista: kermaisen pehmeä mozzarella ja rouskuvat pähkinät, lämmin paprika sekä chili ja jäiset tyrnimarjat viileän bufalan kaverina… tulisen, makean, kirpeän ja suolaisen yhdistelmä on minusta ihana. Laadukasta puhvelimozzarellaa voi olla vaikeaa löytää, mutta jos tielle osuu, kannattaa kyllä maistaa – se on todella omaa luokkaansa! Ja sitä ei muuten sitten säästellä: parhaimmillaan tämä juusto on nimittäin valmistuspäivänään…

8902ee9c32dd365058c8e2faf4b3a54c

120 views

Löytö: Fornitaly

Löytö: Fornitaly

e7648f7db367a9245ffc80a34d034145

Sienestäminen on ihanaa. Palkitsevaa! Ja kanttarellit on herkkua! Ja suppilovahverot! Aina sinne metsään ei vaan jaksa lähteä – ja on ne hirvikärpäsetkin… ja entä jos sataa… ja just viikko sitten pikkusiskoni onnistui saamaan tattikoriinsa jotain ikävää sekaan. Ja saahan niitä sieniä kaupastakin! Mikähän minua vaivaa, kovin on ollut laiska olo sienten suhteen tänä syksynä. Pizzan metsästys on tuntunut huomattavasti houkuttelevammalta vaihtoehdolta, vaikka kyseinen herkku pitäisi etsiä jostain Jollaksen perukoilta. Toisaalta, te, ketkä minut tunnette: mitäpä en pizzan eteen tekisi?

Niinpä siis lähdimme viime lauantaina ystäväni Olli-Pekan kanssa sienimetsän sijaan Jollakseen pizzametsälle. Olen tässä keväästä saakka kuullut ihanasta autenttisesta italialaisesta pizzasta, mitä siellä saaren perukoilla valmistetaan – Fornitaly, jossain navetassa! Iih, eksoottista, jännää! Ilmiselvä seikkailukohde!

9648ca0f3c5d6ffdf4d1910bc74bf121

7cda2e6d1d31ba6b719c6b15b81a3904
Kun lähtee liikkelle valmistautuneena seikkailuun, suorastaan harmittaa, miten helposti paikan löysimme. Siellä se nököttää Jollaksen kartanon naapurissa, ja veikkaisinpa, että paikan aukiolopäivinä puolet alueella liikkuvista autoista, pyöristä ja kävelijöistä suuntaa juurikin sinne. Ei muuta kuin perässä vaan!

Fornitaly sijaitsee vanhassa leipomossa, eikä tilaan mahdu kuin leipurit ja uunit, muutama hylly valikoituja Italian herkkuja, sekä ees taas lappaavat asiakkaat. Trafiikki on kova, eikä ihme: Fronitaly valmistaa ÄLYTTÖMÄN HYVÄÄ PIZZAA. Ystäväni päätyi ottamaan Margheritan, koska se on hyvän pizzan mittariksi soveltuva valinta (jos yksinkertaisen elegantti tomaatti-mozzarella-basilika-kombo menee mönkään, niin tuskinpa ne monimutkaisemmatkaan herkut sitten onnistuu). Itse nappasin päivän pizzan, jossa oli mehevää Italialaista raakamakkaraa sekä artisokkaa. HUH, autuas oli olo pizzaa mutustaessa, kummallakin.

4b0458326393221faf811c5011bea996

94db1cddf94c8919741e64a68575673e
Kuten mainitsin, asiakaspaikkoja ei tästä paikasta löydy. Hyvällä säällä pizzansa voi nakerrella viereisillä kallioilla, muussa tapauksessa kannattaa varautua pizzan pidempään kuljetukseen. Meitä sää helli, ja auringonpaisteessa erinomainen ateria jotenkin korostui suorastaan taivaalliseksi. Pizzan kaikki elementit kastiketta, juustoa ja pohjaa myöten vain osuivat täysin nappiin. Myynnissä oli myös erittäin hyvän näköistä focacciaa, mutta sitä emme tällä kertaa testanneet.
Voi se olla, että onnistun suoriutumaan tämän syksyn aikana sinne sienimetsällekin, mutta satavarmasti pizzametsälle, uudestaan, uudestaan ja uudestaan. Suosittelen!

Fornitaly
Jollaksentie 54 B
pe: 16:00 – 20:00
la: 13:00 – 19:00

80456cdd629bacbf9bdf6e10b0e0a483

8af8ddd638c8174dd02ed535081c576d

Ps. Pizzan jälkeen koettiin kunnon seikkailu: jos talsii auringon laskiessa lammassaareen punaviinille, ei takaisin pääse kuin sysipimeässä. Hui…

86 views