Taste of Helsinki + laatuaikaa äidin kanssa

Yhteistyössä Taste of Helsinki

Olisko se tässä se Taste of Helsinki 2017:n kuvauksellisin annos?

Torstain Taste of Helsinki avajaispäivänä herkuttelu lähti hieman lapasesta, kun seuralaisena oli kaltaiseni nautiskelija pikkusisko. Koska perhe on paras, perjantain lounauskattaukseen lähti aveciksi oma pikku äiti ♥

“Eihän me nyt yli neljää annosta jakseta millään syödä”, pohti äiti, kun luettelin hänelle etukäteen kaikkea, mitä olin meidän ateriaksemme kaavaillut. Eipä … johonkin mahaan upposi kuitenkin muutamassa tunnissa seitsemän annosta ja vielä lounaskattauksen lopussa aivan itse ex tempore -tehtailemamme letutkin!

Meille kävi muuten aivan sen kummemmin asiaa suunnittelematta niin, että päädyimme syömään viisi kahdeksasta Taste of Helsinki –vegeannoksesta. Jos siis kasvisruoka näillä festareilla kiinnostaa, niin tässäpä niistä tietoa 🙂

Aivan ensimmiseksi suunnistimme kuitenkin kahville. Good Life Coffeen kahvi-tonic on ehkä paras kesäjuoma kofeiininhimoon, joten sitä oli ns. aamukahviksi saatava. Äidin lasiin tosin kaadettiin kahvin sijaan jo etukäteen lupaamani Prinssi Hessen. Kerrankos sitä!

Gazpachosorbet ja vähän vegeä (v) -5mk

Äiti on kova rehujen ja raikkaiden makujen ystävä, joten aloitimme lounastuksemme Passion gazpachosorbetilla. Annoksen etukäteen syöneenä tiesin, mitä odottaa, mutta äitipä ei! Tunnen kyllä äitini hyvin sillä niinhän se osui ja upposi, puhumattakaan siitä kuinka täydellinen tällainen kylmän raikas ja piristävän intensiivisen makuinen annos on auringon porottaessa. Kasvisannoksista gazpachosorbetti on minusta ehdottomasti paras, mutta läheltä pitää etteikö se olisi myös kaikista syömistäni annoksista paras.

Äitiä on kiittäminen siitä, että olen itsekin rehujen ja raikkaiden makujen ystävä. Ei meillä kotona niitä tuputettu – tai no, äidillä oli kyllä tapana kiikutella leikkihetkien keskelle varhaiskaalilohkoja, kurkun pätkiä tai porkkanoita – mutta en usko, että meistä lapsista yksikään koki sitä tuputtamiseksi. Me vaan rouskuteltiin menemään! Äidin rakkaus juureksiin, tuoreisiin kesän vihanneksiin, marjoihin ja sieniin on selvästi periytynyt meistä siskoksista jokaiselle, ja siitä olen todella iloinen.

Ruista Jalotofun ja Orvokin kera (v) -6mk

Eilinen menestysannos “Kapteeni Grillisydän” mielessäni suuntasimme seuraavaksi TuOHi pop upiin. Parhaillaan Ravintola Eggissäkin vaikuttavan Ossi Palonevan vegaaninen Ruista Jalotofun ja Orvokin kera nimittäin kutkutteli uteliaisuutta, varsinkin kun useamman ruokablogaajakollegan kuvista ja kuvailuista sitä olin jo ehtinyt aamupäivän ajan kuolaamaan.

Annoksessa ruis pääsikin todella oikeuksiinsa: sitä oli idätettynä, oli kräkkerinä, taisi olla jonkilaisena tomunakin. Viljaisaa kokonaisuutta korosti annoksen pohjalla piilotteleva savuinen tofuvaahto, jota söisin mieluusti toistekin. Vau!

METSÄSIENI Metsäsieni-emmervehnäpuuroa, parapähkinäpyreetä ja sienivinegretellä maustettua itusalaattia

Jätimme torstaina siskon kanssa uteliaisuudella odottelemani ja etukäteen äidille täydellisen kuuloiseksi tituleeraamani Shelterin emmervehnäpuuron syömättä, jotta voisin maistaa sen äidin kanssa. Pettymyksen puolelle kuitenkin mentiin. Voi toki olla, että syynä oli edeltävä annos, kahta samantyyppistä lautasellista kun on aina vähän hölmöä syödä peräkkäin, ainakin minun suunkin kun kaipaa vaihtelua. Shelterin annos olisi ehkä päässyt paremmin edukseen siis jonkun toisen annoksen perässä.

Kun annoksen nimi kuitenkin on METSÄSIENI, olisi sitä sientä toivonut lautaselta löytyvän palana tai edes makuna enemmänkin. Joudun toteamaan, että sientä en annoksestani bonganut juuri lainkaan – ja sitä puuroa siinä oli kuitenkin paljon. Oliskohan kaksi palaa suuhuni osunut? No, itusalaattia maustaneesta sienivinegretistä sen maistoi sentään. Harmi, annos kuullosti paperilla täydelliseltä!

Mustaherukalla maustettua silakkaa Escabeche, perunahelmiä ja tillikreemiä -6mk

Kahden viljaisan annoksen jälkeen tarvittiin ehdottomasti jonkinlainen tasapainottava elementti. Väliraikastukseksi valitsimme Savoyn silakka Escabechen. Mustaherukalla maustettu silakka, perunahelmet ja tillikreemi olikin mukavan raikas, kirpeä ja piristävä väliruoka! Kun kävin hakemassa annoksen kylkeen vielä lasilliset ihanan runsasta roséeta niin johan jaksoi taas miettiä, mitä sitä vielä syötäisiin.

Luomumaissigrits, kylmäsavustettua porkkanaa, karpalomysliä ja tummaa hapankaalikastiketta (v) -5mk

Äiti oli jo ehtinyt kuulla, kuinka siskon kanssa kumpikin torstaina tykästyimme ravintola Ludun luomamaissigritsiin. Ei siitä sitten päässyt yli eikä ympäri, sitä oli haettava uusintalautasellinen – vaikka annos olikin tavallaan lounaamme kolmas “puuro”.

Eilisestä viisastuneena sain jopa suuni tiskillä nyt auki sen verran, että kysäisin miten annoksen intensiivisen savuiset porkkanat oli valmistettu. Kuulemma ne ensin paahdetaan ja sitten viedään paikallisen kalasavustamoon kylmäsavustumaan vuorokaudeksi. Eipä siis ihme!

Äidille taisi annoksessa olla erityisenä täkynä hapankaalikastike. Sitä näin toista kertaa lautasellista lusikoidessani olisin itsekin voinut syödä enemmänkin. No, mitäs ei otettu omia lautasellisia…

KASVI- paahdettua tattarileipää, suolaheinällä maustettua perunasalaattia, raastettua suolaheinävoita ja villiyrttejä (v) -6mk

…ja vuoden kauneimman annoksen tittelin voittaa…

Tämän vuoden Taste of Helsingin kaunein annos on varmasti Grönin KASVI. Enpä tiennyt, että lempikukkaani lemmikkiä voi syödä! Tervetuloa vaan tästälähin köökkiini siis oi suloinen lemmikki ♥

Annoksen kanssa saattoi käydä niin, että poimin lopuksi lautaselta raastetun suolaheinävoin murusia sormillani. Hirmuisen hyvä annos, mutta enpä kyllä Gröniltä olisi muuta odottanutkaan.

Äiti söi muuten vielä Grönin kuusenkerkkäisen jäädykesandwichin ja mutusteli tyytyväisenä myös annokseen kuuluvat kuusenkerkät oksista. Kuvaa en annoksesta eilen ottanut, mutta suosittelen lämpimästi tätä jälkkäriä, ihana se on! Kuten eilispäivän raportissa jo ounastelin, äiti on selvästi saatava vietyä Gröniin.

Poistuessamme alueelta jo melkoisessa ähkyssä päädyimme tosiaan vielä letunpaistohommiin. Electrolux Chef’s Secrets -kokkikoulussa oli meneillään jälkkärin teko, ja niin siinä vaan kävi että meidät sisäänheitettiin kokkailemaan Suomen Kokkimaajoukkueen kanssa 🙂 Hetken vastustelun jälkeen esiliinan sai päälleen myös äiti.

Aika helpoksi se kokkailu on kyllä tehty, kun raaka-aineet on valmiiksi mitattu ja edessä hyörii opettaja mikrofonin kanssa! Niinpä myös näin muutaman viinin jälkeen ja tilanteeseen henkisesti valmistautumatta onnistuttiin äidin kanssa olemaan nolaamatta itseämme. Letunpaisto sujui eikä leikattu sormeen, suklaakin saatin sulatettua eikä käräytettyä. Luomuksemme kelpasi myös uteliaalle makupaloja kärkkyvälle ohikulkijalle, jolle treenitletut sitten syötettiinkin kun ei itse enää jaksettu 😀

Minun lettu…

… ja äitin lettu!

Tänään onkin sitten aika syödä ne viimeiset annokset! Jälkkäreistä en niin välitä, joten menun vielä syömättömistä lautasellisista listalla on ainakin sekä Pastorin että Tocan mustekala-annokset, TuOHi pop upin kalaterriini ja Pastorin bistek tataki. Päivän deittini, isosiskon, ennustan kallistuvan ainakin Savoyn vuohenjuustomoussen puolelle. Mutta se jää nähtäväksi! Kolmatta raporttia en kuitenkaan enää taida jaksaa kynäillä, vaikka kameraa en ehkä kotiin raaski jättääkään.

Ps. tässä tuli muuten samalla näköjään syötyä Taste of Helsingin vegeannokset melkein läpi, 5/8 kasvisruokaa yhdeltä istumalta! Menun jäljelle jääneistä vegeannoksista suosittelen kansalaistorille suuntaville kasvisruuan ystäville vielä ainakin Tocan Ravioliannosta, jonka olen maistanut etukäteen. Bistro o Matin savustetun punajuuren vuohenjuuston kera ja Savoyn vuohenjuustomoussen jätän suosiolla vuohenjuuston ystäville.

---

Taste of Helsinki tarjosi minulle ja äidilleni sisäänpääsyn sekä käyttörahaa.