Polttariporukalla Savussa

Vietimme eilen rakkaan ystäväni Veeran polttareita: ohjelmaan kuului mm. suppailu, saunominen, liuta erilaisia tehtäviä kuten kalevalaisen runomitan mukaan kirjoiteltua värssyä… sekä ateria Tervasaaren tunnelmallisessa Ravintola Savussa.

Hassumpi juttu, mutta yksikään meistä ei ollut ennen syönyt Savussa – korkeintaan käynyt juomassa jotain (tai pujahtamassa salaa ravintolan vessaan, hehe)… Paljon hyvää perinteikkäästä ja tunnelmallisesta ravintolasta olin kuitenkin kuullut, ja ravintola sopi polttareidemme kansallisromanttishenkiseen teemaan erinomaisesti. A&S Ravintoloista minulla oli muutenkin entuudestaan vain hyviä kokemuksia, varsinkin keväiseltä Ravintola Saaren sunnuntaibrunssilta.

Eilinen olikin melkoinen ekojen kertojen päivä, sillä useimmat meistä olivat ensimmäistä kertaa myös suppaamassa sekä Kotiharjun saunassa – ja molemmille muuten kaikilta vahva suositus!

Nautimme alkuun talon ystävällisesti tarjoamat karpalo-sherrydrinkit, joista tykkäsimme kaikki: raikkaassa juomassa oli luonnetta! Sitten alkupalojen kimppuun. Sankarittaremme, “Eloveera“, valitsi vuohenjuustosalaatin (Kolatun vuohenjuustosalaattia; rucolaa, paahdettuja pähkinöitä sekä vadelmakastiketta), jota hän kehui kovasti.

Minä taas valitsin kesäisen maissikeiton chilimarinoitujen katkarapujen kera. Keitto oli samettisen pehmeää, kermaista ja maukasta, joskin katkikset ehkä hieman hukkuivat sinne sekaan – chiliä seasta en maistanut juuri lainkaan. Ei se sinänsä haitannut, kun itse keitto oli kuitenkin niin herkullista.

Erinomaisten alkuruokakokemusten jälkeen pääruuista jäi pliisumpi vaikutelma: oma valintani, savuoluessa yön yli haudutettu karitsan entrecote ei juuri savuoluelta maistunut, vaikka mureaa ja pehmeää olikin. Lisukkeena tarjottua kukkakaalipyrettä olisi voinut olla enemmänkin, samoin minttu-jogurttikastiketta – loppua kohden annoksessa oli jäljellä lähinnä lihaa ja syöminen muuttui hieman tylsäksi ja tunkkaiseksi.

“Eloveeran” ja toisen kaason valitsema tillinsiemensuolalla maustettu savulohi jakoi mielipiteitä: morsiamelle maistui oikein hyvin, kaasolta ei tullut ihan yhtä korkeita pisteitä – merilohi vaikutti kuitenkin olevan hyvin paistettu ja mehukas. Ristiriitaiset palautteet keräsivät myös loppuseurueen annokset, meiramipaahdetut portobellot ja glaseerattu kananrinta. Vaahterasiirapilla ja korianterinsiemenillä glaseerattu maalaiskananrinta oli annoksena kuivahko, mehukkaasta annoskuvailusta huolimatta.

Kasvissyöjä seurueessamme kehui sieniannoksensa ulkonäköä, mutta kritisoi sienten määrää sekä annoksen kokoa:

Annos oli kasvisannokseksi pieni ja sieniä oli vähän. Kvinoa oli hieman kuivaa mutta tahna sen kostukkeena oli tosi maukasta ja hyvää. Ylipäätään maut oli vienoja, päällä oleva juusto myös. Soossi siis aterian paras osa!

Hieman kuivahko vaikutelma jäi, mutta hakkaa kyllä monen rasvaisen kasvisruuan joita olen kohdannut kasvisvaihtoehtona.

Jälkkäreiden osalta Savu näytti parhaat puolensa: Savun lettumestarin letut olivat erinomaisia, lisukkeet jännittäviä ja kivasti poikkeavia. Sitruuna-tuorejuustomoussessa maistui pääsiäinen ja pašha, ja suklaa-savumantelikastike vei kielen kaikilta – nam! Sekä letuista, että lisukkeista löytyi myös kivasti savua.

Hyvin upposi myös raikas ja piristävä raparperisorbetti ja lusikoimmekin kilpaa kummatkin jälkkärit parempiin suihin.

Palvelu oli ystävällistä ja huomaavaista, joskin esim. kysellessäni juomasuositusta karitsalleni sain kuulla että “miehille kävisi tähän olut kuin olut”, kun en varauksetta lähtenyt valitsemaan annokselle ensin suositeltua vehnäolutta. En ole allerginen huumorille, mutta tämäntyyppisille kommenteille kyllä.

Valoisalla terassilla soi juuri illan tunnelmaan sopiva musiikki, ja viihdyimme pöydässämme lopulta lähemmäs kolme tuntia. Savu on selvästi turistien suosiossa, mutta löytyipä naapuripöydistä muutamat julkkisseurueetkin.

Savussa parasta ehkä onkin tunnelma ja sijainti. Ruoka oli kaikinpuolin laadukasta ja menussa kekseliäitä sekä kiinnostavia annoksia, mutta yksistään ruuan perässä tänne tuskin kuitenkaan tulisimme uudelleen. Tai, no ehkä niiden lettujen 😉

Ravintola Savu tarjosi seurueellemme 20% alennuksen bloginäkyvyyttä vastaan