Bongasin Sivumaun taannoisesta blogauksesta, että ihan lähinurkilleni Kulosaareen on avattu sichuanilainen ravintola Chengdu. Otin tiedon suurella ilolla vastaan kahdesta syystä:
a) kotikulmiltani on uupunut hyvä kiinalainen
b) Chengdussa olen tavannut yhden maailman suloisimmista eläimistä eli pandan, valaistuneimmista ihmisistä eli buddhan (no okei, patsaan vain), sekä jännimmistä mausteista eli sichuanpippurin.
Junailimme ex-mieheni kanssa häämatkallamme Kiinan halki viitisen vuotta sitten, ja pääsin tuolloin sekä sichuanpippurin, että autenttisen sichuanilaisen ruuan makuun.
Alueen keittiö on kuuluisa tulisuudestaan. Sichuaninpippurin runsas käyttö tuo ruokaan oman erityisen tulisuutensa, joka on varsin koukuttava sekoitus kylmää ja kuumaa poltetta (sichuanpippurin suuta turruttava vaikutus on vähän kuin vetäisi Mynthon Extra Strongia chilin kera). Erityisen kuuluisa on myös tätä maustetta pursuileva fonduemainen ruokalaji hot pot.
Sichuan on maantieteellisiltä oloiltaan kuin yksi valtava hot pot itsekin – vuorten ympäröimä tasanko, jossa lämpötilat nousevat kesällä jopa 40 asteeseen. Hot pot maakunnan pääkaupungissa Chengdussa olikin monin tavoin elämäni ikimuistoisimpia aterioita: kiehuvan kuuma chiliöljypata + liukkaat metalliset syömäpuikot + uteliaat kanssaruokailijat = kaksi nolostunutta, hikeä valuvaa punakkaa turistia.
Muistaakseni luovutimme aterian suhteen siinä vaiheessa, kun lähemmäs puolet tilaamistamme lisukkeista oli lipsahtanut liukkaista puikoista toistuvasti takaisin chiliöljypadan uumeniin. Mahdollisesti tilanteesta toipumiseen meni useampikin kylmä olut. No mitäs noista… olipahan ainakin hupia naapuriseuruille.

Hot pot Chengdussa 2010, ravintolan nimeä ei ole valitettavasti tullut laitettua mieleen. Tulipahan samalla otettua ehkä maailman rumin ruokakuva…
Hyvät kiinalaiset ravintolat ovat Suomessa harvassa, saatikka sitten sichuanilaiset. Edellisen kerran pääsin sichuanilaiseen ruokaan täällä Helsingissä käsiksi, kun kävimme samaisen exäni kanssa fiilistelemässä matkaamme hot potin äärellä Katajanokan Peninsula 1899:ssa.
Exästä ei tällä kertaa kuitenkaan ollut seuraksi, kun nälkä iski. Kameraakaan ei nyt ollut mukana, sillä päädyimme seuralaiseni kanssa paikalle täysin hetken mielijohteesta. Joskus käy niin – seuraava visiitti sitten suunnitelmallisesti kameran kera.
Ravintolan listalta löytyy kivasti sellaisia varsin autenttisia kiinalaisia ainesosia kuten keuhkoja, munuaisia, siansorkkaa ja suolia – ei todellakaan siis pelkkää länkkärimakuun sovitettua kamaa ei! Nämä jännemmät annokset jäivät nynnyiltä kuitenkin tänään tilaamatta, vaikka utelias olenkin. Kun seurue on isompi, on näitä erikoisempiakin ruokia jotenkin helpompi tilata ja jakaa kuin ihan vain kahden kesken.
Tänään otettiin siis varman päälle ja tilattiin kaksi pääruokaa sekä yksi kasvisannos vielä kylkeen. Hot potin ”kuiva” versio eli ”ganguoja” naudanlihalla sisälsi reilusti sichuanpippuria, chiliä sekä mustapapuja. Suolainen ja tulinen paistos maistui erinomaiselle, ja tykästyin erityisesti annoksessa yllättäneisiin perunaan ja sellerinvarsiin (tulisiko teille ensimmäisenä mieleen, että kiinalaisessa ruuassa on selleriä ja perunaa?).
Toinen pääruuistamme oli Yu-shiang eggplant (porsasta ja munakoisoa hapanimelässä valkosipulikastikkeessa). Annos olisi ruokkinut yksinään jo suurperheen, ja minua munakoisohullua suretti, kun en jaksanut onkia annoksesta edes kaikkia munakoisoja. Annos oli kuitenkin erinomaisen hyvää, ja erinomaisen autenttisen öljyistä 😉
Kasvisannos, jolle ei siis todellakaan olisi ollut tarvetta/tilaa, oli yksinkertaisuudessaan ihana. Kaalia ja chiliä. Ihan niinkuin Kiinassa – annos sisältää juuri sitä mitä lupaakin. Paras Kiinan reissulla syömäni annos oli melkein yhtä simppeli: lähes mustuneiksi paistettuja vihreitä papuja sichuanpippurilla ja valkosipulilla ja suolalla. NIIN HYVÄÄ.

Parhaat Kiinassa syömäni ruuat: kasviksia ja mausteita. Yksinkertaisesti HYVÄÄ. Kuvat otettu Pekingissä vuonna 2010.
Uudelle visiitille on päästävä, sillä se hot pot on tietysti vielä testattava (exän kanssa tai ilman). Samoin listalta jäi houkuttelemaan muutama nuudeliannos, mapo tofu, teelehdillä savustetut ribsit, pekingin ankka… Mikäs tässä on toisaalta ollessa, kun makumatka Chengduun taittuu lentokoneen sijasta jalan?
Chengdu Ravintola
Svinhufvudintie 1 (Kulosaaren Ostoskeskus)
Ma-Pe 11.00 – 22.00
La-Su 12.00 – 22.00
Vastaa