Löytö: Mikko Utter

Kävin äitienpäivänä perheeni kanssa Lohjalle vastikään avatussa, omistajansa mukaan nimetyssä Mikko Utterissa. 8-paikkainen piskuinen ravintola on ruokaharrastajalle todellinen elämys, sillä ruokailijat istuvat kirjaimellisesti aitiopaikoilla keittiön äärellä. Henkilökuntaa on tasan yksi (Mikko itse), ja ruuan viimeistely tapahtuu neniemme alla.

Mikko Utter on hankkinut kannuksensa kovan luokan paikoissa; Savoyssa, Nokassa ja Mustion Linnassa, ja sen kyllä huomaa. Sesongin mukaan vaihtuvissa maistelumenuissa raaka-aineet nostetaan oikeuksiinsa – maut ja yhdistelmät ovat puhtaita ja turha kikkailu jätetty muille.

Listaa ei ole, vaan kaikki läsnäolijat syövät saman setin. Konseptin ansiosta hävikki jää minimiin: koska paikat pitää varata etukäteen, raaka-aineiden menekki on helppo arvioida. Näin on myös helppoa varmistaa, että raaka-aineet ovat aina mahdollisimman tuoreita. Vastaavaa konseptia ei Suomessa taida muualla toistaiseksi ollakkaan?

Korvasieni

Annosten pääraaka-aineet tällä Toukokuisella kerralla edustavat pitkälti lähiruokaa: on Lohjanjärven kuhaa ja omalta pihalta kerättyä mustikkaa, lipstikkaa ynnä runsaasti erilaisia villiyrttejä. Viinipaketissa on kulloiseenkin menuun valikoituja viinejä Ranskasta, Saksasta ja Itävallasta: samoja viinejä, joita löytyy Mikon omasta viinikellarista. Otimme äidin ja siskojen kanssa puolikkaan viinipaketin – viini riitti annoksille hyvin ja täydennys hoitui helposti jos tarvis iski.

Maistelun aloitti erinomainen korvasieniannos, joka sisälsi pikkelöityä korvasientä, haudutettua sipulia, dijon tuorejuustoa, hapanjuurikeksiä ja siankärsämöä. Annoksen kaverina nautin lasin erinomaista kuplivaa, Sekthaus Raumlandia. Loistava aloitus!

Tämän jälkeen saimme eteemme täydellisesti kypsennetyt vihreät parsat kuohkean hollandaisevaahdon kera – yksinkertaisuudessaan upea annos, kyytipoikana Pascal Gitton La Vigne du Larrey.

Parsaa hollandaise

Kuhaa & varhaiskaalitryffelikastiketta

Kolmanneksi tiskin takaa nousi Lohjanjärven kuhaa kurkun, varhaiskaalin sekä täyteläisen varhaiskaalitryffelikastikkeen kera. Kala, joka paistettiin siinä reilun metrin päässä tuolistani, oli upeaa – samoin pehmeä varhaiskaalikastike. Omaan makuuni kuha-annokseen kuulunut mummonkurkku ei ihan istunut, tosin taisin olla seurueestamme se ainoa jolle yhdistelmä tökki.

Kuhan pariksi Utter oli valinnut erinomaisen biodynaamiten viinien pioneerin, Nicolas Jolyn Coulee de Serrantin vuodelta 1999. Kullanhohtoinen viini toimi annoksen kera upeasti.

Coulee de Serrant – santsasin

Horttaspelt

Seuraavan annoksen tarjoiluastialla oli hurmaava tarina: Utterin Niemisjärvellä sijaitsevan kesämökin pihalta löytyneiden muinaisten kampakeraamisten ruukunsirpaleiden pohjalta suunnitellut kulhot on tehnyt tilauksesta paikallinen seppä (Sepän Galleria).

Runsaan ja täyteläisen yrttinen ja voimakkaan pähkinäinen speltti”risotto” oli todella hyvää. Nokkonen ja lipstikka maistuivat voimakkaasti kuitenkaan jyräämättä alleen annoksen muita aromeja. Pienehköstä koosta ei harmia aiheutunut, kun annos oli moinen makupakkaus. Coulee de Serrant kevyine sherryaromeineen toimi hortta-annoksen kanssa myös erinomaisesti. Taisinpa santsata viiniä tässä kohtaa, itseasiassa…

Tartar & vehnänorasta

Sitten päästiin oman ateriani kohokohtaan eli tartariin. HUH mikä annos! En ole eläissäni syönyt parempaa tartaria. Samettinen keltuaiskreemi, kirpeä punasipuli, dijon-tuorejuusto, kuivatut kaprikset sekä vehnänorasmehu loivat sellaisen makujen harmonian, että hyvä kun en innoissani tipahtanut jakkaraltani. Annosta tuki myös niin upea punaviini, Grange de Peres Rouge, että minulta taitaa nyt loppua ylisanat… Pelkästään tämän annoksen takia tekisi mieleni varata paikat Utteriin heti uudestaan.

Raparperia ja kuusenkerkkää

Jälkiruuista ensimmäinen, ”raparperia ja kuusenkerkkää” hurmasi keveydellään ja raikkaudellaan meidät kaikki. Kuusenkerkkäsherbetti, haudutetut raparperit, rosmariinimarenki ja rapean paahteinen mysli olivat ihana yhdistelmä – meidän perheessä ei kukaan ole supermakean ystävä, mutta tällaista jälkiruokaa voisin syödä joka päivä! Annoksen seuraksi Utter suositteli raikkaan kevyttä  Weegmuller rieslaner auslesea  ja jälkiruokaviinien suurena ystävänä en olisi voinut olla kokonaisuudesta onnellisempi.

Pienet leivonnaiset

Vaikka aloin tässä vaiheessa jo olla hienoisen tukalasti ähkyssä, oli viimeinenkin annos vielä nautinto. Leikkisästi tikun nokkaan törkityt pikku ”leivokset” olivat vähintäänkin mielenkiintoisia, vaikka ehkä omaan makuuni hieman turhan makeita. Ne olivat kuitenkin loistavia kavereita kahville sekä hennon suklaiselle calvadokselleni (Chateau du Breuil – chocolate blend). Ei suinkaan hullumpi päätös täyden kympin aterialle!

Ateria oli meidän kaikkien mielestämme erinomainen – eikä todellakaan hinnalla pilattu: seitsemän ruokalajin maistelupaketti kustantaa 49€ (pe-la 54€) ja viinipaketti vaivaiset 34,5€. Pieni hinta isoille makuelämyksille!

En äkkisilteen keksi samaan hinta-laatusuhteeseen yltävää ravintolaa Helsingistä. Mikon luonteva jutustelu, annosten tarinat, rento ja kotoisa tunnelma, sekä erinomaiset ruuat ja viinit saisivat minut hyppäämään Lohjan bussiin ihan ilman erityissyitäkin.

Lohjalla kasvaneelle on myös ilo nähdä, kuinka entinen kotikaupunki kehittyy kokoajan kiinnostavampaan suuntaan!

Mikko Utter

08100 Lohja

Ps. kurkkaa myös ravintolan FB-sivut 🙂