Varsikukkakaali?
Kukkakaali on ehdottomasti yksi lempiraaka-aineitani. Sen monimuotoisuudesta olen kirjoitellut tänne ennenkin, mutta enpä vaan tiennyt silloin vielä fiorettosta! Fioretto, fiorina, biancoli, karifurore, sprouting cauliflower… mikähän tämän varrekkaan kaunottaren nimi mahtaa olla suomeksi? Ehkä … varsikukkakaali?
Varsikukkakaali on joka tapauksessa kukkakaalille kutakuinkin sitä, mitä broccolini on parsakaalille. Pitkä- ja ohutvartiset, pieniin valkoisiin ”kukkiin” puhkeavat kukkikset ovat kauneinta, mitä olen vähään aikaan heviostastolla nähnyt. Kelpaisivat vaikka maljakkoon!
Pikainen netin kaivelu kertoo, että lajikkeen on kehittänyt alun perin japanilainen Tokita Seed, ja että kyseinen yritys sai teostaan jopa palkinnonkin Fruit Logistica -messuilla vuonna 2014. Suht uusi lajike tämä varsikukkakaali siis ilmeisesti on, joten en ala sättimään itseäni siitä että bongaan sen vasta nyt (saatikka siitä etten löydä kaalille suomenkielistä nimeä).
Ainakin kotiin kantamani yksilöt olivat kotoisin Keniasta, joten ihan hirveän usein en tätä kaunotarta raaski ehkä ostaa. Mutta kukapa tietää, ehkä tätä kukkakaalilajia aletaan vielä viljelemään kotimaassakin? Jos yhtään oikein ennustan, tätä herkkua ei jouduttaisi pelastamaan pellosta talkoovoimin (muistatte varmaan vielä viime syksyn kukkakaalitalkoot). Siis katsokaa nyt – näähän pihistettäis sieltä pellosta!
Kukkakaali vs. varsikukkakaali
Maku tässä kukkakaalilajissa on – yllätys yllätys – kukkakaalimainen, joskin ehkä hieman pehmeämpi ja makeampi. Väittävät tuolla netissä ainakin, että tämä olisi maultaan jotenkin peruskukkista makeampi. Vaikea sanoa, kun en hoksannut ottaa verrokkina viereen tavallista kukkista, mutta ihanaahan tämä jokatapauksessa näin kukkakaalifanin mielestä oli!
Jos minulta siis kysytään, niin se isoin ero tavalliseen kukkakaaliin on enemmänkin muoto kuin maku. Fioretton varsi on kauttaaltaan pehmeämpi ja valmistakin tämän kanssa tulee nopeasti, kun kaali on kauttaaltaan niin kovin siro. Voisinkin kuvitella että he, joilla on tapana jättää kukkakaalista varsi käyttämättä (tuhmeliinit!), söisivät sen tässä tapauksessa hyvällä halulla.
Varsikukkakaali pannulle mars!
Ensimmäinen varsikukkakaali -annokseni oli yksinkertaisesti paistettu fioretto nuoc mam -kastikkeen, katkarapujen ja pistaasilohen kera (resepti paahdetulle kukkakaalille nuoc mam -kastikkeen ja katkiksien kera löytyy täältä).
Lohen valmistin nahattomasta ja ruodottomasta fileestä, jota suolasin ensin kymmenisen minuuttia kiinteyttääkseni kalaa. Suolat huuhdoin pois ja sitten painelin kostean kalan pintaan morttelissa murskaamiani pistaasipähkinöitä. Oma mieltymykseni lohen kanssa on jättää se melko läpikuultavaksi paistettaessa (kuten alapuolisesta kuvasta näkyy), tilannetta vahdin yleensä lohen sivusta.
Seuraavaksi haluaisin kokeilla ehkä pikkelöidä tai friteerata näitä varsia. Voin vain kuvitella, kuinka kauniita ne olisivat kummassakin tapauksessa! Mitähän muuta sitä vielä keksisi… no eipä huolta, ideoita voi onneksi hätätapauksessa luntata vaikka omista kukkakaalireseptiarkistoista 🙂
Miten sinä laittaisit varsikukkakaalia? Oletko jo törmännyt siihen kaupassa?
Jael sanoo
Minäkin olen kukka-parsa ym. kaalihullu💚, ja tuollaiseen kaaliin en olekaan vielä törmännyt
Juulia sanoo
Kiva kuulla että sielläkin on yksi kaalihullu <3 ! Minä veikkaan, että tämä varsikukkakaali yleistyy samoin kuin broccolinit - ensin niitä ihailtiin vain Instagramissa ja yhtäkkiä ne ovat lähikauppani vakiovalikoimaa 🙂
Keiju sanoo
Herran jumala, mistä löysit? Ihan pakko saada!
Juulia sanoo
Heippa! Olen bongannut näitä toistaiseksi lähinnä K-Supermarketeista 🙂 Toivottavasti löydät jostain!
Keiju sanoo
Hakaniemen hallissa oli, ostin kokeiluun. 😊
Juulia sanoo
Jee! Hallista löytyy kyllä monesti kaikki jännä ekana. Sieltä mä viime keväänä bongasin ekat villiparsanikin ja toissavuonna karkkiraitaisen retiisin ☺